Mielialat ja muut tuntemukset 3

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Olga
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Nukutti niin makjasti, että ajattelin kahvilistalla olevani pois pallilta. Vaan enpä ollutkaan. Ilon ja riemun päivä.
 
Mummo oli taas kaatunut. En kyllä jotenkin pysty käsittelemään vääjäämätöntä, että hoitokotiin päätyy. Vastahan sitä juoksentelin siellä hiekkarannalla tai ongin särkiä. Aina siellä oli kesä, nykyisiä lämpimämpi ja aurinkoisempi. Lisäksi mummo paistoi lettuja tai maailman parasta lanttukukkoa.
 
kouvotsvoni sanoi:
Mummo oli taas kaatunut. En kyllä jotenkin pysty käsittelemään vääjäämätöntä, että hoitokotiin päätyy. Vastahan sitä juoksentelin siellä hiekkarannalla tai ongin särkiä. Aina siellä oli kesä, nykyisiä lämpimämpi ja aurinkoisempi. Lisäksi mummo paistoi lettuja tai maailman parasta lanttukukkoa.
Klikkaa laajentaaksesi...

Tätä se on. Itseasiassa miesystävän perhe hautaa tänään ensimmäistä vanhemmistaan. Sen parhaimmassa kunnossa olevan, jos näin voi sanoa. More to come.:frown:
 
Antsa Rieppo sanoi:
Tätä se on. Itseasiassa miesystävän perhe hautaa tänään ensimmäistä vanhemmistaan. Sen parhaimmassa kunnossa olevan, jos näin voi sanoa. More to come.:frown:
Klikkaa laajentaaksesi...
Toisen mummon hautajaisista ei kuvia, kun innostuin katsomaan kuvia niiden ollessa vielä filmirullassa. Ikää oli aika vähän.
 
Hautajaisista matkalla himaan. Arkunkantohomma kyllä auttaa surutyössä, tulee tehtyä jotain konkreettista asian suhteen. Hieno mies laskettiin tänään lepoon.
 
Vaimo nukahti ja minulla oli parin oluen jälkeen nousuhumala ---> ränttäämään kaikkea epäselvää junkan soidessa taustalla.
Ajatukset virtaa, enimmäkseen korvasta sisään ja toisesta ulos, mutta virtaa kuitenkin. Olen omimmillani.
 
Captain Howdy sanoi:
Hautajaisista matkalla himaan. Arkunkantohomma kyllä auttaa surutyössä, tulee tehtyä jotain konkreettista asian suhteen. Hieno mies laskettiin tänään lepoon.
Klikkaa laajentaaksesi...
Sama homma eilen.

Pappa laskettiin viimeiseen lepoon. Seurakuntakodin tilaisuus oli lämmin ja mukava, niin oli mieskin muisteloissa.
 
Nelikymppinen serkkumies sai tänään yllättäen kohtauksen koirametsällä, eikä pystytty pelastamaan. Pysäyttävä päivä oli, eikä oikein ole sanoja. Pari-kolme kertaa vuodessa tuli aina nähtyäkin.
Kaikki aikanamme lähdemme.
 
Tämän keskustelun neljäs osa pitää nimetä "Masennusten masennus"
 
Cmoneylle voimia. Nuorena lähdöt ovat ne kaikkein ikävimmät tapaukset.
 
Cmoney sanoi:
Nelikymppinen serkkumies sai tänään yllättäen kohtauksen koirametsällä, eikä pystytty pelastamaan. Pysäyttävä päivä oli, eikä oikein ole sanoja. Pari-kolme kertaa vuodessa tuli aina nähtyäkin.
Kaikki aikanamme lähdemme.
Klikkaa laajentaaksesi...

Voi itku. :frown:
 
15966041_1750309081952752_2212896373335384832_n.jpg
 
Jotenkin sekava, nuutunut, osin tyytyväinen, osin jotain muuta.

Sisko taisi selvitä selkäleikkauksesta hyvin ( joku hermopinteen avarrus tms) , varpaihin tunto palautunut ekan aamun kokemuksella.:thumbup:

Isältä meni näkö toisesta silmästä parin leikkauksen jälkeen. Kesällä kaihi, joulun alla paineentasausta laserilla. Silmä / luomi tulehtui pahasti ja paine nousi niin, että näköhermo lopullisesti kelvoton. Ei kai leikkaukset yksin syynä. Ja ei kai ulkopuolinen tulehduskaan.:frown:
Ja muutenkin alkaa veto uhkaavasti vähetä. Omaishoitopapereita täyteltävä äidille. Eka selkeä vahtivuoro oli mulla tänään.

Perin harmaata ja tuulista ulkona. Niin paljon ei jaksa juoda kahvia, että virkeänä kirjaisi kuitteja. Närästää henkisesti ja fyysisesti.
No, kyllä se jonkun viikon päästä kevättalven aurinko alkaa paistaa.
 
Sinun täytyy kirjautua tai rekisteröityä voidaksesi vastata.
Ylös