Mielialat ja muut tuntemukset 3

  • Viestiketjun aloittaja Olga
  • Aloituspäivämäärä

yussi

Virallisesti teini
Liittynyt
14.1.2007
Viestit
1572
Sijainti
Suomussalmi
Yksi helvetin mukava puolituttu päätyi jatkamaan Kainuun surullisia tilastoja. Tuli täytenä yllätyksenä.
 

Vesku

Maatalousneuvos
Liittynyt
14.6.2003
Viestit
5795
Myötätuntoni surullisiin tapahtumiin.:(

Vaimon luokkakaveri lukiosta- siis nainen - muutti USAan n 30 sitten. Meni naimisiin, sai lapsia. Setä Samuli halusi naisen pojan armeijaan, 5 vuoden komennus Afganistaniin. Rauhallinen ja mielikuvissani - kertomusten perusteella- hieman filosofinen tms nuori mies. Ei kestänyt sotaveteraanin henkistä taakkaa ja aseella päätti päivänsä kotonaan. Viime viikonloppuna. :(
 

JPP

as Quo as possible
Liittynyt
2.3.2007
Viestit
23749
Sijainti
lappeen Ranta
Nyt veti ihon kananlihalle. Osanottoni. Tavattiinkin kerran Lahdessa kun olin karttisysteemeitä katsomassa.
 

Jacques

KKWCS:n Mietaa
Liittynyt
15.10.1999
Viestit
37044
Sijainti
Helsinki
20 vuotta sitten aloitin ammattikoulun, 10 vuotta sitten KKWCS oli juuri alkanut sekä isä lähti täältä viiskymppisenä. Tuollaisetkin ajat vaan menee nopeasti, ja elämä täällä on aika lyhyt.
Niin pienestä asti kuin muistan, on minulla ollut usko fyysisen kuoleman jälkeiseen elämään. Nämä kolme asiaa tapahtui isän kuoltua: Puhuin äitin kanssa puhelimessa isästä ja tulevista hautajaisista, niin heti puhelun loputtua simpukkapuhelin alkoi uudestaan soida mutta näytöllä pelkkä lepotila kelloineen. Ei auttanut punaluuri eikä läpän kiinnitaitto *klap*. Akku irti ja takaisin, eikä ennen sitä eikä ikinä jälkeen (mikään) puhelimeni tehnyt mitään tuollaista. Seuraavana aamuna töihin ajaessani, näin sillalla hyvissä ajoin lähestyvän harakan joka lensi suoraan tuulilasiini, ja liukui pehmeästi edessäni oikealta vasemmalle saaden taas siivet alleen. Voimakas olo, että isä näytti ettei enää mikään satu. Kolmas outo seikka samaan syssyyn oli, kun porukoiden auto oli nyt enää vain äitin käytössä ja tiukemmassa taloustilanteessa siinä oli ainakin iso särö tuulilasissa eikä olisi mennyt katsastuksessa läpi. Sitten tuli postissa hyväksytty katsastuspaperi siitä autosta, ja kauempana olevalta asemalta jossa auto ei edes ollut käynyt. Nämä tiedän tosiksi.
Nyt veljenkin kuoltua vaan menen eteenpäin ja jonain päivänä tulee viimeinen päivä täällä. Siihen asti yritän elää ihmisiksi, ja pidän läheisten muistamiseen hyvänä syynä jälleennäkemistä. Me kaikki, uskotaan tai ei uskota, ja ehkäpä hyvin vähän kaikkeudesta tavallisina kuolevaisina tiedämme. Tullaan silti kumminkin myös toimeen keskenämme.
:( Osanottoni ja tsemppiä! Veljesi oli hieno ja huumorintajuinen mies, hyvät muistot on hänestä. Muistan mm. hänen ensimmäisen nimimerkkinsä syntyhetken, kun taisin olla siinä yhtenä säveltäjänä. Toinen hahmo Nick_W ei tullut karting-kisaan paikalle, joten hyväksyttiin hänelle korvaaja kisaan mukaan nimimerkillä, jossa yksi kirjain oli vaihdettu. :)

Liian aikaisin koitti Dick_W:n aika. :(
 

Cmoney

Well-known member
Ylläpitäjä
Liittynyt
12.8.2004
Viestit
13426
:( Osanottoni ja tsemppiä! Veljesi oli hieno ja huumorintajuinen mies, hyvät muistot on hänestä. Muistan mm. hänen ensimmäisen nimimerkkinsä syntyhetken, kun taisin olla siinä yhtenä säveltäjänä. Toinen hahmo Nick_W ei tullut karting-kisaan paikalle, joten hyväksyttiin hänelle korvaaja kisaan mukaan nimimerkillä, jossa yksi kirjain oli vaihdettu. :)

Liian aikaisin koitti Dick_W:n aika. :(
Kiitos
Suzukart ´09. D extrana mukaan, ja muille tutummaksi tulleena sitten Hyvinkään kilpailusta lähtien sarjakuskiksikin
 

Dominic

Senior Member
Liittynyt
9.2.2000
Viestit
47813
Sijainti
Turku
20 vuotta sitten aloitin ammattikoulun, 10 vuotta sitten KKWCS oli juuri alkanut sekä isä lähti täältä viiskymppisenä. Tuollaisetkin ajat vaan menee nopeasti, ja elämä täällä on aika lyhyt.
Niin pienestä asti kuin muistan, on minulla ollut usko fyysisen kuoleman jälkeiseen elämään. Nämä kolme asiaa tapahtui isän kuoltua: Puhuin äitin kanssa puhelimessa isästä ja tulevista hautajaisista, niin heti puhelun loputtua simpukkapuhelin alkoi uudestaan soida mutta näytöllä pelkkä lepotila kelloineen. Ei auttanut punaluuri eikä läpän kiinnitaitto *klap*. Akku irti ja takaisin, eikä ennen sitä eikä ikinä jälkeen (mikään) puhelimeni tehnyt mitään tuollaista. Seuraavana aamuna töihin ajaessani, näin sillalla hyvissä ajoin lähestyvän harakan joka lensi suoraan tuulilasiini, ja liukui pehmeästi edessäni oikealta vasemmalle saaden taas siivet alleen. Voimakas olo, että isä näytti ettei enää mikään satu. Kolmas outo seikka samaan syssyyn oli, kun porukoiden auto oli nyt enää vain äitin käytössä ja tiukemmassa taloustilanteessa siinä oli ainakin iso särö tuulilasissa eikä olisi mennyt katsastuksessa läpi. Sitten tuli postissa hyväksytty katsastuspaperi siitä autosta, ja kauempana olevalta asemalta jossa auto ei edes ollut käynyt. Nämä tiedän tosiksi.
Nyt veljenkin kuoltua vaan menen eteenpäin ja jonain päivänä tulee viimeinen päivä täällä. Siihen asti yritän elää ihmisiksi, ja pidän läheisten muistamiseen hyvänä syynä jälleennäkemistä. Me kaikki, uskotaan tai ei uskota, ja ehkäpä hyvin vähän kaikkeudesta tavallisina kuolevaisina tiedämme. Tullaan silti kumminkin myös toimeen keskenämme.
Ensinnäkin, vaikea edes ymmärtää että veljesi on poissa. Oli jotenkin tutunoloinen kaveri aina, hyvin samankaltainen mies kuin mun eno esimerkiksi on. Hyvin tultiin juttuun ja huumorin tajua löytyi.

Noita tutun kuoleman jälkeisiä merkillisiä tapahtumia olen itseni kokenut ja ihmetellyt. Ensin Tinon menehtymisen jälkeen oli useita yksittäisiä outoja tapauksia ja maailma tuntui muutenkin epäuskottavalta ja sitten viimeksi kun tädin mies kuoli pari kuukautta sitten. Oli mulle varsinkin lapsuusajoilta esikuva ja todella läheinen ihminen. Oltiin Kajaanissa tuossa pari viikkoa sitten pelaamassa Uunoa tädin, hänen pojan ja mun perheen kera, niin keittiön kattovalo alkoi välkkyä. Sanoin, että näyttäis olevan lamppu palamassa. Välkkyi jotain 15-30 sekunnin ajan ja sitten jatkoi normaalisti palamistaan.

En voi olla ajattelematta, etteikö edesmennyt Kari käynyt jättämässä jäähyväisiä koko poppoolle.

Se on lohdullinen ajatus.

Voimia.
 

Cmoney

Well-known member
Ylläpitäjä
Liittynyt
12.8.2004
Viestit
13426
Ensinnäkin, vaikea edes ymmärtää että veljesi on poissa. Oli jotenkin tutunoloinen kaveri aina, hyvin samankaltainen mies kuin mun eno esimerkiksi on. Hyvin tultiin juttuun ja huumorin tajua löytyi.

Noita tutun kuoleman jälkeisiä merkillisiä tapahtumia olen itseni kokenut ja ihmetellyt. Ensin Tinon menehtymisen jälkeen oli useita yksittäisiä outoja tapauksia ja maailma tuntui muutenkin epäuskottavalta ja sitten viimeksi kun tädin mies kuoli pari kuukautta sitten. Oli mulle varsinkin lapsuusajoilta esikuva ja todella läheinen ihminen. Oltiin Kajaanissa tuossa pari viikkoa sitten pelaamassa Uunoa tädin, hänen pojan ja mun perheen kera, niin keittiön kattovalo alkoi välkkyä. Sanoin, että näyttäis olevan lamppu palamassa. Välkkyi jotain 15-30 sekunnin ajan ja sitten jatkoi normaalisti palamistaan.

En voi olla ajattelematta, etteikö edesmennyt Kari käynyt jättämässä jäähyväisiä koko poppoolle.

Se on lohdullinen ajatus.

Voimia.
Kiitos, Domppari.
Sisko vei äitille veljen tavaroita (mm. ajovarusteet ja pokaalit), niin sen jälkeen meni äitillä puhelin täysin jumiin noin vartiksi. Ja pari päivää myöhemmin toinen satsi, niin koira alkoi haukkua vaikkei ihmiset mitään nähneet, ja heti perään mikro alkoi vilkuttaa kaseja näytöllä. Muutoin täysin normaalisti toimineet laitteet ja taas sen jälkeenkin nyt parin viikon ajan.
Jos joku sanoisi "ei tuollaisia tapahdu" niin vaan tiedän olevan väärässä. Kiitollinen noista oudoista/lohdullisista tapahtumista.
Tasaisen seesteistä oloa tässä ollut pitkälti mutta rauhoittavan otan sitten hautajaisissa ensi viikolla.
 

Antsa Rieppo

Well-known member
Liittynyt
1.1.2015
Viestit
46299
Sijainti
Purukiellossa
Kokeile ilman. Surutyössäkin helpottaa kun kokee kaiken ”täysillä”.

Ja mantralla: Jos tästä selviän, kestän mitä vaan.
 

Cmoney

Well-known member
Ylläpitäjä
Liittynyt
12.8.2004
Viestit
13426
Kokeile ilman. Surutyössäkin helpottaa kun kokee kaiken ”täysillä”.

Ja mantralla: Jos tästä selviän, kestän mitä vaan.
Muutoin ilman, mutta tuona päivänä en että pystyy toimimaankin (mm. arkunkanto). Samoin kuin faijan kohdalla aikanaan. Meitä on erilaisia vaan. Mutta kiitos, ja muistaisin sun joskus aiemminkin kyllä puhuneen tuosta täysillä kokemisesta ja sopii varmasti monille myös sekin.
 

Antsa Rieppo

Well-known member
Liittynyt
1.1.2015
Viestit
46299
Sijainti
Purukiellossa
Muutoin ilman, mutta tuona päivänä en että pystyy toimimaankin (mm. arkunkanto). Samoin kuin faijan kohdalla aikanaan. Meitä on erilaisia vaan. Mutta kiitos, ja muistaisin sun joskus aiemminkin kyllä puhuneen tuosta täysillä kokemisesta ja sopii varmasti monille myös sekin.
Jeps. Varmaan tiedät mikä itselle parasta. Toivotan kovasti voimia tuohon päivään ja muutenkin!
 

juoksia

Well-known member
Liittynyt
8.12.2013
Viestit
420
Täytyy noihin yliluonnollisiin kokemuksiin sen verran sanoa, että varmasti rankat henkilökohtaiset asiat voivat vaikuttaa näihin ja kannattaa luottaa ammattilaisiin eikä samanmielisiin nettikirjoituksiin. Jos siis alkaa esimerkiksi menninkäisiä näkemään, rohkeasti vain tohtorin puheille ja lääkitys kuntoon, jottei esimerkiksi valvo öitä herkässä mielentilassa. Voimia!
 

Estate

Well-known member
Liittynyt
23.11.2001
Viestit
11920
”Shokkivaiheen jälkeen seuraa reaktiovaihe, jonka aikana ihminen alkaa vähän kerrassaan kohdata järkyttävän tapahtuman ja yrittää muodostaa käsitystä tapahtuneesta ja sen merkityksestä. Reaktiovaiheen alussa useilla ihmisillä esiintyy oudoiksi ja hämmentäviksi koettuja tuntemuksia, kuten esimerkiksi, että menetetty ihminen olisi jossain lähellä tai että hänen äänensä kuuluisi jostakin. Ihmisen mieli yrittää vielä kieltää tapahtuneen ja oudot tuntemukset ovat osa tätä prosessia.”

https://www.mielenterveysseura.fi/fi/mielenterveys/vaikeat-elämäntilanteet/kriisit/shokista-uuteen-alkuun
 

Dominic

Senior Member
Liittynyt
9.2.2000
Viestit
47813
Sijainti
Turku
Tinon kuolinpäivä. Niitä viimeisiä hetkiä ei unohda koskaan. Eikä niissä ole paljoakaan kaunista sanottavaa.

Miksi pienen ihmisen pitää kärsiä melkein vuoden elämästään. Mikä on Jumalan pointti tässä asiassa? Ja samalla Luojaa kiittäen siitä, että onneksi nykyään on kunnot tropit, että saadaan taju kankaalle kipeältä ihmiseltä. 30 vuotta sitten asiat olisivat olleet hirveällä tavalla toisin. Kuinka moni lapsi on kuollut kärsimysten keskellä.

Saatana.
 

Tsuhna

Absent Member
Liittynyt
2.11.1999
Viestit
18746
Sijainti
Toisaalla
Tinon kuolinpäivä. Niitä viimeisiä hetkiä ei unohda koskaan. Eikä niissä ole paljoakaan kaunista sanottavaa.
Eikä pidäkään unohtaa. Niiden kanssa voi oppia elämään, mutta unohtaa ei saa koskaan. Ni.
Käytiin muuten Tinon puulla pari viikkoa sitten kun siellä päin tovi vietettiin (laivalla sitten stokikseen). Nokkoset vähän pureskeli, mutta väliäkö hällä. Mrs T lähetti kans terveisensä ja erittäin myöhäiset osanottonsa.
 

Sue_me

Well-known member
Liittynyt
1.8.2005
Viestit
27848
On kyllä mennyt ohi aivan täysin allekirjoittaneelta tuo DW:n poismeno. Vasta tänään Karting-osiota selatessani asia ponnahti eteen.

Foorumilla mies oli takavuosina hyvinkin aktiivinen ja KKWCS:n kautta tuli tutustuttua ihan kasvotustenkin. Tulimme hyvin juttuun ja vaihdoimmekin kuulumisia kisoissa aina kun samaan tapahtumaan osallistuimme.


Hyvin persoonallinen mies niin foorumilla kuin sen ulkopuolellakin. Jään kaipaamaan.

Osanotot Cmoneylle ja muille läheisille.
 

Mosse

Skidmark
Liittynyt
5.3.1999
Viestit
104235
Sijainti
On earth
Eilen savustin kalaa faijan oppien mukaan ja hyvää tuli. Olis äijä varmaan ollut tyytyväinen. Tuli hetki uhrautua aikaa vanhempien mietiskelyyn.
 

Dominic

Senior Member
Liittynyt
9.2.2000
Viestit
47813
Sijainti
Turku
Aika myllerrystä ollut tässä. Tosiaan lomille ollut melkein koko kesän, pihalla hommaa, sisällä hommaa ja pikkujätkän tarpeita hoitaessa. Viimeiset kaksi viikkoa sitten 1v synttäreille panostusta ja kun kaikki oli mietitty pihalle ja vieraitakin 20 henkilön edestä, niin lauantaiaamuna taivaan revetessä satamaan alkoi epätoivo vallata. Sukulaiset olivat levittäytyneet sisätiloihin ja kaikki paikat täynnä tavaraa. Siinä sitten itkukurkussa raivonvallassa vaimon kanssa yritetään sivota taloa edes jonkinlaiseen juhlakuntoon. Sukulaiset eivät juuri mitään tehneet - mitä nyt jossain kohtaa lähtivät ns. jaloista pois. Onneksi siskontyttö jäi sentään Rollea vahtimaan, niin saatiin vähän enemmän käsiä käyttöön.

Juhlat meni aivan upeasti ja viime tunniksi tuli aurinkokin esiin ja saatiin lainattu pomppulinnakin pihalle lapsille viritettyä.

Kemut päättyivät ja sukulaiset jäivät meille vielä ja päättivät lähteä laivalle sunnuntai-maanantai akselilla. Puoliso laittoi vitsiksi kuvan heidän autostaan kun oli osittain maastopysäköity, ei siis edes oikeasti, mutta melkein. Siitähän se riemu irtosi, vittua ja saatana ja vittu kiitos teille, voitteko vittu siirtää autoa. Kyseessä oli väärinkäsitys siitä, että se auto olisi ollut sakotettu. Ei ollut, mutta reaktio ja vaimon syyttely asiasta, kun oli pyytänyt auton siirtämään pihasta pois juhlien ajaksi oikeutti syyn jota siis ei ollut vierittämisen hänen niskoilleen.

Näiden piti jäädä meille vielä ma illalla laivan saavuttua yöksi, mutta olivatkin tehneet extemporee varauksen hotelliin Tampereelle ja lähtivät sinne suoraan heti kun kävivät viidessä minuutissa hakemassa kamansa meidän kotoa. Eivät hyvästelleet vaimoa. Poika oli nukkumassa.

Tilanne alkoi ns. tässä kohtaa kärjistyä siihen malliin, että vaimolla oli niin loukattu olo, että noh, oli.

Seuraavana päivänä yrittivät korjata tilannetta, mutta vaimon huomauttaessa kuinka useasti tämä sukulainen on hänelle huomautellut ja huutanut, ei sukulainen pystynyt ottamaan tätä vastaan ja ilmoitti että pitäkää talonne ja elämäne, eikä tarvitse enää ottaa koskaan yhteyttä.

Tätä sotkua on tässä sitten prosessoitu kotona vaimon itkiessä asian vuoksi.

Eipä tässä muuten, mutta itte aloitin viikko sitten keskiviikkona uudessa duunissa ja on "pikkaisen" sellaista uuden alun stressiä ja ynnä muuta eikä hirveästi työajoissa vielä liikkumistilaa, niin on ollut rankka viikko. Ette varmaan usko, mutta henkisesti jopa tietyllä tavalla rankenpaa kuin Tinon aikoina. Toki erilaista.

Taustalla on asioita, joissa ollaan pettyneitä alunperin jo sukulaisen toimintaan jo pidemmältä ajalta. Ja eilen sanoin vaimolle, että mietitään asiaa niin, että tämä kyseisen persoona on ollut vaivaksi jo pitkään ja että mitä oikeasti menetetään jos hän näin päättää, että katkaisee suhteet.

Nojoo, hienoja kuvioita kaiken kaikkiaan ja taas kerran tästähän saisi pienen kirjan aikaan, kun alkaisi summailemaan.

Sen nyt kuitenkin päätin eilen, että minä en ala tätä ratkoa ja päätöksen tehnyt ihminen itse voi, jos haluaa, tilanteen korjata.

Kivaa.
 

Mosse

Skidmark
Liittynyt
5.3.1999
Viestit
104235
Sijainti
On earth
Kaverit voi valita, sukulaisia ei. Eipä tule pidettyä muihin yhteyttä kuin veljeen ja siskoon. Ja kun ei ole missään Facebookissa, niin sopiva etäisyys säilyy.

Tälläkään forumilla ei kannata kaikkia toikkeja lukea. Pääsee helpommalla. :p
 

Fagerholm

Oman elämänsä Sutil
Liittynyt
19.12.2004
Viestit
39265
Sijainti
Semminki
Aika myllerrystä ollut tässä. Tosiaan lomille ollut melkein koko kesän, pihalla hommaa, sisällä hommaa ja pikkujätkän tarpeita hoitaessa. Viimeiset kaksi viikkoa sitten 1v synttäreille panostusta ja kun kaikki oli mietitty pihalle ja vieraitakin 20 henkilön edestä, niin lauantaiaamuna taivaan revetessä satamaan alkoi epätoivo vallata. Sukulaiset olivat levittäytyneet sisätiloihin ja kaikki paikat täynnä tavaraa. Siinä sitten itkukurkussa raivonvallassa vaimon kanssa yritetään sivota taloa edes jonkinlaiseen juhlakuntoon. Sukulaiset eivät juuri mitään tehneet - mitä nyt jossain kohtaa lähtivät ns. jaloista pois. Onneksi siskontyttö jäi sentään Rollea vahtimaan, niin saatiin vähän enemmän käsiä käyttöön.

Juhlat meni aivan upeasti ja viime tunniksi tuli aurinkokin esiin ja saatiin lainattu pomppulinnakin pihalle lapsille viritettyä.

Kemut päättyivät ja sukulaiset jäivät meille vielä ja päättivät lähteä laivalle sunnuntai-maanantai akselilla. Puoliso laittoi vitsiksi kuvan heidän autostaan kun oli osittain maastopysäköity, ei siis edes oikeasti, mutta melkein. Siitähän se riemu irtosi, vittua ja saatana ja vittu kiitos teille, voitteko vittu siirtää autoa. Kyseessä oli väärinkäsitys siitä, että se auto olisi ollut sakotettu. Ei ollut, mutta reaktio ja vaimon syyttely asiasta, kun oli pyytänyt auton siirtämään pihasta pois juhlien ajaksi oikeutti syyn jota siis ei ollut vierittämisen hänen niskoilleen.

Näiden piti jäädä meille vielä ma illalla laivan saavuttua yöksi, mutta olivatkin tehneet extemporee varauksen hotelliin Tampereelle ja lähtivät sinne suoraan heti kun kävivät viidessä minuutissa hakemassa kamansa meidän kotoa. Eivät hyvästelleet vaimoa. Poika oli nukkumassa.

Tilanne alkoi ns. tässä kohtaa kärjistyä siihen malliin, että vaimolla oli niin loukattu olo, että noh, oli.

Seuraavana päivänä yrittivät korjata tilannetta, mutta vaimon huomauttaessa kuinka useasti tämä sukulainen on hänelle huomautellut ja huutanut, ei sukulainen pystynyt ottamaan tätä vastaan ja ilmoitti että pitäkää talonne ja elämäne, eikä tarvitse enää ottaa koskaan yhteyttä.

Tätä sotkua on tässä sitten prosessoitu kotona vaimon itkiessä asian vuoksi.

Eipä tässä muuten, mutta itte aloitin viikko sitten keskiviikkona uudessa duunissa ja on "pikkaisen" sellaista uuden alun stressiä ja ynnä muuta eikä hirveästi työajoissa vielä liikkumistilaa, niin on ollut rankka viikko. Ette varmaan usko, mutta henkisesti jopa tietyllä tavalla rankenpaa kuin Tinon aikoina. Toki erilaista.

Taustalla on asioita, joissa ollaan pettyneitä alunperin jo sukulaisen toimintaan jo pidemmältä ajalta. Ja eilen sanoin vaimolle, että mietitään asiaa niin, että tämä kyseisen persoona on ollut vaivaksi jo pitkään ja että mitä oikeasti menetetään jos hän näin päättää, että katkaisee suhteet.

Nojoo, hienoja kuvioita kaiken kaikkiaan ja taas kerran tästähän saisi pienen kirjan aikaan, kun alkaisi summailemaan.

Sen nyt kuitenkin päätin eilen, että minä en ala tätä ratkoa ja päätöksen tehnyt ihminen itse voi, jos haluaa, tilanteen korjata.

Kivaa.
Mulkut on mulkkuja.
Palkitaevaa toimia ilmaisena laivaparkkina ja saada vittuilut päälle.
Jos ihmissuhde ottaa enemmän kuin antaa, ei sitä kannata väkisin ylläpitää. Oli sukulainen tai ei.
 
Ylös