Mielialat ja muut tuntemukset 3

  • Viestiketjun aloittaja Olga
  • Aloituspäivämäärä

Dominic

Senior Member
Liittynyt
9.2.2000
Viestit
47813
Sijainti
Turku
Mikähän oli kaupunki? Jos Turku, niin meinasin lähteä taksilla Lohjalle, mutta koordsjinaatrisselcityksebi johti taksikuskin toimesta pyyntöön poistua taksista.
Joo. Me oltiin Jonkin kanssa passissa, että lähdetäänkö viemään mun tykö vai lähteekö se taksi siitä. Mentiin mun tykö.
 

tmoi

No niin
Liittynyt
28.2.2004
Viestit
19017
Sijainti
turkus
Mikähän oli kaupunki? Jos Turku, niin meinasin lähteä taksilla Lohjalle, mutta koordsjinaatrisselcityksebi johti taksikuskin toimesta pyyntöön poistua taksista.
Hei, olikos tää se kartinkin päätös möötte, joskus 2010. Käytiin Tomatessa ensteks syömässä ja siitä se homma sitten jo melkein läks lapasesta :alppu:
 

Sue_me

Well-known member
Liittynyt
1.8.2005
Viestit
27848
Isäukko pääsee sitten leikkauspöydälle.

Pitkä toipuminen edessä ja tämä tietänee ohjelmaa myös sumille kotipuolessa.


Tampereen kuviot jäävät sitten toistaiseksi odottamaan aikoja parempia. Tärkeimmät ensin.
 

tmoi

No niin
Liittynyt
28.2.2004
Viestit
19017
Sijainti
turkus
Isäukko pääsee sitten leikkauspöydälle.

Pitkä toipuminen edessä ja tämä tietänee ohjelmaa myös sumille kotipuolessa.


Tampereen kuviot jäävät sitten toistaiseksi odottamaan aikoja parempia. Tärkeimmät ensin.
Tsempit kaikille sinne.
 

Sue_me

Well-known member
Liittynyt
1.8.2005
Viestit
27848
Kiitoksia.

Tulee luultavasti pitkä syksy ja talvi, mutta lääkärit eivät nähneet tilannetta mahdottoman huonona kaikesta huolimatta. Leikkaus ja sen jälkeinen seuranta kuitenkin vasta kertoo mitä jatkossa. Päivä kerrallaan sitten.

Kun vaan malttaisi potilas pysyä pois työelämästäkin. Huomenna aikoi lähteä raksalle normipäiväksi.

Kaippa se työnteko terapiastakin käy jos tykkää työstään.. Itse raastaisin luultavasti kivekset mieluummin verille kuin lähtisin töihin tuossa tilanteessa.
 

Sue_me

Well-known member
Liittynyt
1.8.2005
Viestit
27848
Ei oikein enää tiedä mitä ajatella ja tehdä kun kovin moni asia on muuttunut hyvin lyhyessä ajassa. Ei ainakaan pysty enää ajattelemaan asioita kovin pitkälle.

Dompparimaista asennetta täytyisi vaan koittaa ammentaa, sitä tarvitaan.
 

burb

.
Liittynyt
19.2.2002
Viestit
46199
Tsemppiä itse kullekin sellaista tarvitsevalle, tai vaikkei niin tarvitsisikaan niin silti.
 

Dominic

Senior Member
Liittynyt
9.2.2000
Viestit
47813
Sijainti
Turku
Ensi viikolla keskustellaan meidän kotiutumussuunnitelmasta. Paikalla on lastenlääkäri sosialityöntekijä ja me. Kartoitetaan meidän lähipiiriä, resursseja ja jaksamista ja että mistä voidaan saada lastenhoitoapua, koska käytännössä poika tulee kotiutumaan kotisairaalaan, eikä häntä voi esimerkiksi ottaa mukaan kauppaan tai laittaa autoon turvakaukaloon. Mannerheimin lastensuojeluliitosta saattaa tulla jotain apuja, mutta kaikki on vielä epävarmaa. Ilmeisesti myös Turun kaupunki voinee/saattaa auttaa, mutta alkutietojen mukaan ovat siis varsinkin Turussa tosi nihkeitä tuon kotiavunantamiseen. Sitä saa muualle (maaseudulle) paremmin.

Lähipiirissä ei ole sellaista lastenhoitoapua, koska omat vanhemmat ovat kaukana pohjoisessa. Vaimon isä on kuollut ja äidillä sen verran paha reuma, ettei voi lasta ottaa edes syliin. Kaveripiirin rasittaminen kuulostaa aika kaukaa haetulta.

Mielenkiintoiseksi menee.

Sosialityöntekijän kanssa oli eilen privaatti palaveri tästä kotiutumisesta ja hän oli heti sitä mieltä, että pelkästään nämä pojan vaivat ja jatkuva hoidon tarve normaalin lapsenarjen päälle on ylivoimainen rasite, jota kukaan ei voi kestää kovin kauaa. Yölliset saturaationlaskut, hengitysteiden imemiset ja mahaletkuun syöttäminen, joka kestää tällä hetkellä noin 2 tuntia / ruokailu joita on 4 tunnin syklillä, jonka päälle vielä tulee muut hyssyttelyt ja ns. normaalit lapsitoimenpiteet vaipan vaihtoineen jne. Näistä syistä näitä kartoituksia käydään.

Kaippa sitä jotain keksitään, porukalla. Kai. Parasta hommassa on se, että joka päivä tilanne on hitusen parempi kuin edellisenä päivänä.
 
Viimeksi muokattu:

tmoi

No niin
Liittynyt
28.2.2004
Viestit
19017
Sijainti
turkus
Ensi viikolla keskustellaan meidän kotiutumussuunnitelmasta. Paikalla on lastenlääkäri sosialityöntekijä ja me. Kartoitetaan meidän lähipiiriä, resursseja ja jaksamista ja että mistä voidaan saada lastenhoitoapua, koska käytännössä poika tulee kotiutumaan kotisairaalaan, eikä häntä voi esimerkiksi ottaa mukaan kauppaan tai laittaa autoon turvakaukaloon. Mannerheimin lastensuojeluliitosta saattaa tulla jotain apuja, mutta kaikki on vielä epävarmaa. Ilmeisesti myös Turun kaupunki voinee/saattaa auttaa, mutta alkutietojen mukaan ovat siis varsinkin Turussa tosi nihkeitä tuon kotiavunantamiseen. Sitä saa muualle (maaseudulle) paremmin.

Lähipiirissä ei ole sellaista lastenhoitoapua, koska omat vanhemmat ovat kaukana pohjoisessa. Vaimon isä on kuollut ja äidillä sen verran paha reuma, ettei voi lasta ottaa edes syliin. Kaveripiirin rasittaminen kuulostaa aika kaukaa haetulta.

Mielenkiintoiseksi menee.

Sosialityöntekijän kanssa oli eilen privaatti palaveri tästä kotiutumisesta ja hän oli heti sitä mieltä, että pelkästään nämä pojan vaivat ja jatkuva hoidon tarve normaalin lapsenarjen päälle on ylivoimainen rasite, jota kukaan ei voi kestää kovin kauaa. Yölliset saturaationlaskut, hengitysteiden imemiset ja mahaletkuun syöttäminen, joka kestää tällä hetkellä noin 2 tuntia / ruokailu joita on 4 tunnin syklillä, jonka päälle vielä tulee muut hyssyttelyt ja ns. normaalit lapsitoimenpiteet vaipan vaihtoineen jne. Näistä syistä näitä kartoituksia käydään.

Kaippa sitä jotain keksitään, porukalla. Kai. Parasta hommassa on se, että joka päivä tilanne on hitusen parempi kuin edellisenä päivänä.
Haastetta pukkaa kyllä :frown:
 

burb

.
Liittynyt
19.2.2002
Viestit
46199
Tottahan toki esim. meikäläinen voi kaveria jeesata mm. kirjoittelemalla pieruhuumoreja Forumille. Toivottavasti siitä on suunnattoman paljon apua. Ole hyvä.
 

Sue_me

Well-known member
Liittynyt
1.8.2005
Viestit
27848
Lähipiirissä ei ole sellaista lastenhoitoapua, koska omat vanhemmat ovat kaukana pohjoisessa. Vaimon isä on kuollut ja äidillä sen verran paha reuma, ettei voi lasta ottaa edes syliin. Kaveripiirin rasittaminen kuulostaa aika kaukaa haetulta.
Tuo on kyllä aika haastava tilanne, mutta toisaalta kavereista voi olla muuten apua tarvittaessa.

Itse olen toki tottunut avustamaan lähinnä kavereiden olutvaraston tyhjennyksessä, mutta eipä ole teidän kaltaista tilannetta tullut eteen omassa lähipiirissä. Että en tiiä sitten mitenkä ja kuinka.


Mutta kuten olen rivien välistä ollut lukevinani, tuo tehohoito on näillä näkymin vain väliaikaista. Lykkyä nyt teille joka tapauksessa toivotan, se on vähintä mihin itse pystyn tekemään.
 

jjv

Arschloch
Liittynyt
4.5.2005
Viestit
26844
Sen verran haasteelliselta kuulostaa tuo kotihoito ja lapsi niin nuori että isovanhemmiltakin vaatii melkoista vastuunottokykyä jäädä lapsen kanssa keskenään. Saatika kavereilta.
 
Ylös