Natopolli

[Andy]

Mun on ihan kauheen vaikee tajuta miten kaikki ääri-ideologiat lopulta tähtäis samaan.

Jos esimerkiks yks Pertsa on sillein että hipseheijjakaa Jeesus rules, ok! Ja että nyt ois hyvä saada kaikki kuulumaan kirkkoon ja rukoilemaan kuus kertaa päivässä. Kun taas toinen Masa tuumailee että yksityistäminen on parasta mitä ihminen voi tehdä, että kaikki pitää yksityistää valtioita myöten.
Niin mitä yhteistä siinä on.

Mut oonki toki aika pöljä.

Katsos kun, Pertsa varmaan kannattaa Kristillisiä ollen täysin harmiton tapaus. Jaska, eiku Masa taas kokoomuslaisena haluaa yksityistää. Parlamentarismi tarkoittaa, että Pertsa ja Masa pääsevät valitsemaan demokraattisella vaalitavalla edustajansa Eduskuntaan, jolloin heidän valitsemansa edustaja ajaa heidän asiaansa mahd. valiokunnissa sekä tietenkin normaalissa edustajan työssä.

Ääriliikkeiden tavoitteina taas ovat kaataa yhteiskuntajärjestys, lievempinä vaihtoehtoina saada maa eroamaan sopimuksista, joihin on joko kansan- tai eduskuntaäänestyksen perusteella liitytty, pahimpina esimerkkeinä kansanmurha, kuten Venäjä 1917, Saksa 1933 ja vaikkapa Sudan 1950-luvusta eteenpäin.

Kestävyysvajeen korjaaminen, puolueohjelmien mukaisesti joko säästämällä vaikkapa yksityistämisellä tai elvyttämällä julksen sektorin paisuttamisella, on politiikkaa ja parlamentarismia. Näitä kysymyksiä ei tule sekoittaa ääriliikkeiden johtoajatuksiin! Jokainen suuri puolue, oli se sitten Kristilliset, SDP, RKP, Kokoomus, Vihreät, Vasemmistoliitto, jopa kai Persutkin, tähtäävät kuitenkin epäkohdistaan ja koplauksistaan huolimatta lailliseen, parlamentaristiseen demokratiaan, ja ihmisten hyvinvointiin.

 

[McRäkä]

Kun täällä kovasti huudellaan että Suomettumisen aikaan oltiin Neuvostoliittoon rähmällään, ja kaikkeen kysyttiin lupa itärajan takaa, niin annatteko konkreettisia esimerkkejä siitä miten asiat oli tuolloin päin v***ua, ja miten tämä vaikutti normaalin suomalaisen elämään.

 

[Mosse]

Kun täällä kovasti huudellaan että Suomettumisen aikaan oltiin Neuvostoliittoon rähmällään, ja kaikkeen kysyttiin lupa itärajan takaa, niin annatteko konkreettisia esimerkkejä siitä miten asiat oli tuolloin päin v***ua, ja miten tämä vaikutti normaalin suomalaisen elämään.

Ei täällä mitään kovasti huudeltu, vaan itkettiin, inistiin ja vinguttiin.

Tai joku muu sopiva provosoiva verbi "keskustella" sanan sijasta. Kovasti huudella on huono provo. Siihen ei kukaan tartu. EIKU...

 

[Fagerholm]

Katsos kun, Pertsa varmaan kannattaa Kristillisiä ollen täysin harmiton tapaus. Jaska, eiku Masa taas kokoomuslaisena haluaa yksityistää. Parlamentarismi tarkoittaa, että Pertsa ja Masa pääsevät valitsemaan demokraattisella vaalitavalla edustajansa Eduskuntaan, jolloin heidän valitsemansa edustaja ajaa heidän asiaansa mahd. valiokunnissa sekä tietenkin normaalissa edustajan työssä.

Eiku Pertsa on ihan vitun kiihkouskovainen sikaniska joka vetää kaikkia dunkkuun jos ne ei usko Jesseen.

Ääriliikkeiden tavoitteina taas ovat kaataa yhteiskuntajärjestys, lievempinä vaihtoehtoina saada maa eroamaan sopimuksista, joihin on joko kansan- tai eduskuntaäänestyksen perusteella liitytty, pahimpina esimerkkeinä kansanmurha, kuten Venäjä 1917, Saksa 1933 ja vaikkapa Sudan 1950-luvusta eteenpäin.

Kestävyysvajeen korjaaminen, puolueohjelmien mukaisesti joko säästämällä vaikkapa yksityistämisellä tai elvyttämällä julksen sektorin paisuttamisella, on politiikkaa ja parlamentarismia. Näitä kysymyksiä ei tule sekoittaa ääriliikkeiden johtoajatuksiin! Jokainen suuri puolue, oli se sitten Kristilliset, SDP, RKP, Kokoomus, Vihreät, Vasemmistoliitto, jopa kai Persutkin, tähtäävät kuitenkin epäkohdistaan ja koplauksistaan huolimatta lailliseen, parlamentaristiseen demokratiaan, ja ihmisten hyvinvointiin.

Ai niin joo ääriliikkeitä ollaan vasta sitten jos pyritään kaatamaan yhteiskuntajärjestys. No sittenhän ne on samaa paskaa kaikki. Hipit ja natsit yhdessä voimin marssikaamme kohti ääretöntä ja sen yli.

 

[kouvotsvoni]

*kaataa yhteiskuntajärjestyksen*

 

[Fagerholm]

*Koskettelee rakenteita ja itseään*

 

[McRäkä]

Ei täällä mitään kovasti huudeltu, vaan itkettiin, inistiin ja vinguttiin.

Tai joku muu sopiva provosoiva verbi "keskustella" sanan sijasta. Kovasti huudella on huono provo. Siihen ei kukaan tartu. EIKU...

Pahoittelut provosta. Keskustellaan siis asiallisesti.

Mut esimerkkejä tosta olis kiva saada. Jonne ei oikein muista kun oli vielä melko pieni siihen aikaan kun NL oli olemassa...

 

[Mosse]

Kun täällä kovasti huudellaan että Suomettumisen aikaan oltiin Neuvostoliittoon rähmällään, ja kaikkeen kysyttiin lupa itärajan takaa, niin annatteko konkreettisia esimerkkejä siitä miten asiat oli tuolloin päin v***ua, ja miten tämä vaikutti normaalin suomalaisen elämään.

YYA-sopimus
Kotiryssät
Kekkosen valinta poikkeuslailla
NL:n puoluerahoitus

Vaikutuksia:
NL:n etuasema poliittisesti ja kaupallisesti
NL:n politiikan hiljainen hyväksyntä
Suomen eristäytyminen länsimaista
Ruotsalaisetkin nauroi meidän ryssäkumartelulle

 

[McRäkä]

Ja edelleen millaisia negatiivisia käytännön vaikutuksia noilla asioilla oli suomalaisten elämään?

Jos nyt oikein muistan niin esimerkiksi taloudelliset ongelmat ja työttömyys alkoivat vasta sen jälkeen kun NL kaatui. Ongelmia edesauttoi mm. länsimaisten valuuttalainahanojen avautuminen suomalaisille.

 

[Örfil]

Ja edelleen millaisia negatiivisia käytännön vaikutuksia noilla asioilla oli suomalaisten elämään?

Jos nyt oikein muistan niin esimerkiksi taloudelliset ongelmat ja työttömyys alkoivat vasta sen jälkeen kun NL kaatui. Ongelmia edesauttoi mm. länsimaisten valuuttalainahanojen avautuminen suomalaisille.

Yleinen ahdistava ilmapiiri ainakin alkuun muistuu mieleen.

Olen syntynyt 1962 ja ero nykypäivään ja -70 lukuun on kuin yöllä ja päivällä.

Kuten aiemmin sanoin, Neuvostoliiton työllistävä vaikutus oli silkkaa hetkellistä fuulaa, koska toimimme konkurssipesän kanssa. Eihän se voinut jatkua yhtään sen pitempään!
Vai meinaatko että Neuvostoliitto olisi nykyäänkin mahdollista? Olen valmistunut alalle -89 jonka suurin työllistäjä oli Nliitto, enkä yhtään harmittele että näin kävi.
Puoli sukua teki tuotteita, jotka menivät silloiseen Nliittoon. Kukaan ei silti kaipaa niitä aikoja takaisin.

Se että kaikki poliittinen elämä oli kiinni Tehtaankadun sanelusta, ei voi olla normaali olotila missään maassa. Jos siitä pitää, on totalirismin kannattaja.
Poliittinen ja virkamiesurakin oli kiinni siitä minkälaiset Nliittokortit oli taskussa.

Lehtien sananvapautta oli rajoitettu, neuvostovastaisia kirjoituksia ei katsottu lainkaan hyvällä tai edes julkaistu. Normaalia?
Viron ollessa neuvostomaa, sinne matkailua oli rajoitettu ja oli varsin ankea paikka nykyviroon verrattuna. Oletko käynyt Viru -hotellin KGB -museossa? Sellaistako kaipaat tännekin?

Neuvostoliitto oli kehitysmaa, pelkkä raaka-aineiden tuottaja. Venäjä jatkaa ansiokkaasti niitä perinteitä. Miesten eliniänodote on siellä jossain 65 vuoden paikkeilla, Suomessa ja Yhdysvalloissa kymmenkunta vuotta enemmän.
Miksi näin on jos se oli sellainen onnela?

Mäkki vaan provoaa ja kyselee esimerkkejä ja omat esimerkit ovat hyvin valikoivia malliin "oli töitä" unohtaen miksi oli töitä ja miksi se loppui.
Ihan sama kuin pakkasella housuun kuseminen kun tarkastelee asioita pelkästään sen ensimmäisen minuutin osalta. Oli tosi lämmintä, joopa joo.

Jos Venäjä kehittyisi normaaliksi länsimaiseksi demokratiaksi, yrittäjyyttä suosivaksi maaksi silloin täälläkin olisi mahtavat kauppanäkymät ja ihmisiä jopa muuttaisi sinne siirtolaisiksi, kuten aikanaan Ruotsiin.
Sellainen siirtolaisuus on kyllä tällä hetkellä hyvin, hyvin vähissä.

 

[Tolerantti]

YYA-sopimus
Kotiryssät
Kekkosen valinta poikkeuslailla
NL:n puoluerahoitus

Vaikutuksia:
NL:n etuasema poliittisesti ja kaupallisesti
NL:n politiikan hiljainen hyväksyntä
Suomen eristäytyminen länsimaista
Ruotsalaisetkin nauroi meidän ryssäkumartelulle

Jatkan Mossen listaa.

Sotakorvaukset olivat erittäin raskaat. Useamman vuoden teollisuustuotanto vietiin ilmaiseksi Neuvostoliittoon.

YYA-sopimus oli pakko tehdä sodan jälkeen, jotta saatiin rauha aikaiseksi. NL kiristi sopimuksella tavan takaa: sotilaskonsultaatiota oli tulossa. Suomi leikki puolueetonta, vaikka sotilassopimus kummitteli taustalla. Pykälä meni niin, että jos Suomi joutuu hyökkäyksen (erityisesti Saksan) kohteeksi, tulee NL kutsuttaessa "apuun". No, milloin hyökkäys sitten tulkittaisiin tapahtuneen, tarvitaanko apua jne.

Mitään ei voitu tehdä ennen kuin harkittiin, että saattaisiko NL vetää moisesta porot nokkaan. Tämä mahoonnutti lopulta pahoin Suomen poliittista järjestelmää, kunnallistasoa myöden. Kekkonen myötävaikutti tähän osaltaan tehdessään itsensä korvaamattomaksi, käyttäen NL-korttia omissa valtapeleissään jne. Kokoomus ja muutamat muut puolueet olivat pois hallituksesta olipa vaalitulos mikä tahansa. Syy: "yleiset syyt" = hallitukseen valittiin vain NL:n hyväksymät 1) puolueet ja 2) henkilöt noista puolueista. Siten jokaisen hallitukseen edes joskus haluavan puolueen ja poliitikon piti kumartaa NL:ään päin, hokea Ystävyys, Yhteistyö ja Avunanto jargonia, hankkia oma kotiryssä, jonka kanssa kävi "luottamuksellisia" keskusteluita. Viime mainittu tarkoitti enemmän tai vähemmän ilmiantosysteemiä, valtio- ja liikesalaisuuksien vuotamista, vakoilua, hyväksikäyttöä ja hyväksikäytetyksi tulemista. Aika monet poliitikot alkoivat lopulta uskoa itsekin siihen mitä sanoivat. Paavo Väyrynen kummittelee tästä porukasta edelleen rivissä.

Puolueiden johtajat ja yksittäiset poliitikot ramppasivat Tehtaankadulla NL:n lähetystössä. Jossei sinne "päässyt", ei ollut oikea poliitikko. Raskas sarja kävi Moskovassa asti. Osa kävi siellä nuoleskelemassa Neukkuja. Suurelta osin käytiin myös käskynjaolla: mikä puolue käy hallitukseen ja millä politiikalla, kuka poliitikko on epätoivottu, kuka on sopiva puolueen presidenttiehdokkaaksi jne.

NL rahoitti "salaa" Suomen Kommunistista Puoluetta, myös SKDL:ää (sittemmin Vasemmistoliitto). Summat olivat varsin suuria. NL:n toive oli, että saisivat lopulta vallankumouksen aikaiseksi Suomessa. Eivät saaneet. Kommunistit kutsuttiin tämän vuoksi tämän tästä Moskovaan ripitettäväksi. Kommunistit olivat myös sisäisesti hyvin toraisia, josta myös toruttiin.

Suomella oli suuri taloudellinen tarve saada länsikauppaa aikaiseksi. Tai käytiinhän sitä koko ajan, erityisesti metsäteollisuuden tuotteilla ja konepajapuolella, toinen käsi selän takana markkinataistossa. Länsi-Euroopassa oli jo EY, tulli- ja vapaakauppa-alue. Suomen vientituotteiden päämarkkina. Siihen ei ollut mitään mahdollisuuksia päästä jäseneksi, koska Neukut vastustivat. Lopulta päästiin EFTA:an, joka oli löyhempi liittymä, "liitännäisjäseneksi", lopulta täysjäseneksi, sitten jopa EEC:hen. Se oli kauhean, vuosikausien väännön ja suostuttelun ja nuoleskelun tulos. Mm. Väyrynen taisi vastustaa, koska NL suuttuu. Niin vastusti EU:takin

NL pyrki puuttumaan kaikkeen. Esimerkiksi koulujen opetussuunnitelmiin, opetuksen sisältöön jne. Piti kertoa NL:stä ja historiasta "oikein". Tiedostavat kotimaiset hörhöt olivat leikissä täysillä mukana.

Radiosta tuli Naapurineljännes. Kerrottiin Neuvostoliiton talous-, tiede-, teknologia- ja kulttuurisaavutuksista, kuinka menee hyvin ja homma pelaa. Ja että lännessä ei etenkään pelaa. TV:ssä esitettiin dokumentteja NL:stä samalla sanomalla. Todellisuudesta, mikä oli jokaisen Leningradin kävijän nähtävillä, ei saanut kertoa julkisesti. Media harjoitti itsesensuuria. YLE:en, joka oli nykyistä huomattavasti suurempi mahti silloin, ei päässyt töihin ilman sopivaa jäsenkirjaa. Tai ei sekään mitään taannut, jos oli muutoin epäsopiva arveluttavinen mielipiteineen. Koski kaikkia; johtajia, päälliköitä, toimittajia ja siivoojia. Kommunisteilla oli yliedustus puolueen kokoon nähden. Eivät pitäneet kynttiläänsä vakan alla, todellakaan!

Tässä vähän alkua.

 

[Tolerantti]

Jos nyt oikein muistan niin esimerkiksi taloudelliset ongelmat ja työttömyys alkoivat vasta sen jälkeen kun NL kaatui. Ongelmia edesauttoi mm. länsimaisten valuuttalainahanojen avautuminen suomalaisille.

Suomeen iski todella paha lama 90-luvun alussa. Yksi syy oli läntisen maailman laskusuhdanne ja lama, mitkä olivat silloinkin myrkkyä vientivetoiselle Suomelle. NL romahti, jolloin kauppa sinne hyytyi olemattomiin. Taisi olla jopa 30 % Neukkuviennin osuus. Joillakin yrityksillä kaikki meni Neuvostoliittoon.

Pankkikriisi oli enemmän kotikutoinen härdelli. 80- luvun kasinovuosiin asti rahoituksesta oli aina pula, niin kotitalouksilla kuin yrityksillä. Rahaa ei saanut, vaikka olisi ollut maksukykyä. Yhtä-äkkiä maailmalta saatiin rahaa, pula poistui. Iso porukka yrityksiä, kuntia ja yksityisiä huumaantui tästä. Lainaa otettiin surutta, pahemmin miettimättä jo silloin tiedossa olleita korko- ja muita riskejä. Pankit myös myivät rahaa hyvin agressiivisesti. Holkerin hallitusta on syytetty lainahanojen liian äkillisestä avaamisesta. Minusta vähän väärin syytetty. Vuosikymmenet tilaisuutta oli odotettu ja vaadittu. Oli suurelta osin lainanottajien omaa hölmöyttä, ettei riskejä haluttu nähdä. Ensin hallituksia oli syytetty liiasta holhoamisesta. Sitten kun ei holhottu, niin siitä!

 

[McRäkä]

No, itse olen syntynyt 70-luvulla, enkä kyllä muista ainakaan 80-luvulta mitään ahdistavaa ilmapiiriä. Eikä kyllä ole moisesta ollut puhetta vanhempienkaan sukulaisten / tuttujen kanssa. Tolerantin kirjoituksesta saa melkein kuvan kuin Suomi olisi kuulunut Neuvostoliittoon - minusta tästä oltiin melko kaukana. Toki NL naapurina ja yhteisen historian valossa piti ottaa huomioon, mutta itsemääräämisoikeutta Suomella oli kuitenkin hieman enemmän kuin nyt. NL oli Suomelle loistava markkina-alue, ja Venäjäkin olisi sitä, mutta nyt kustaan urakalla niihinkin muroihin...

Nykyisellään määräykset tulee Moskovan sijaan Brysselistä, eikä niille mitään voida - kuten vaikkapa nämä Suomen talouden alamäkeä jyrkentävät Venäjän talouspakotteet. Onko se vaan sitten ikävä realiteetti että pienen maan on oltava aina rähmällään johonkin suuntaan - eikö me todella osata olla itsenäisiä? Jos ei olla vieraan vallan alla väkisin, niin sitten sitä ollaan "vapaaehtoisesti".

Aika varmasti kuultaa muistot, mutta olen edelleen sitä mieltä että Neuvostoliiton aikana Suomessakin meni keskimäärin paremmin, työttömyys ei ollut suuri ongelma, taloudellinen tasa-arvo toteutui paremmin ja esimerkiksi maatalous oli vielä kannattava toimiala ilman EU-tukia.

 

[Melinda]

Ihan kuin niitä "Brysselistä tulevia" määräyksiä ei olisi siellä kaikki jäsenmaat yhdessä sopimassa.

 

[burb]

Suomi on itsenäisehkö maa.
Periaatteessa tehdään omat päätökset ihan itse, ja EU:ssa olemme vaikuttamassa siinä missä muutkin, mutta pienenä valtiona ja markkina-alueena emme ole se suurin jehu euroneuvottelupöydissä. Emme voi sanella mitään, voimme vain pyytää ja anella ja toivoa.
Samalla olemme energian suhteen itäisen veljeskansan kuristusotteessa. Koska olemme maantieteellisesti kaukana muista öljyvaltioista sekä muutenkin logistiikan näkökulmasta kaukainen saari, emme voi edes luoda kunnon kilpailutilannetta energialle. Ollaan käytännössä rähmällään.
USAn suuntaan ollaan mielin kielin, koska talous ja NATO.

Se, että voimme valita kenelle kumarramme eniten missäkin tilanteessa, on toki sekin tavallaan itsenäisyyttä...

 

[jjv]

Isot maathan ne EU:ssa päättää. Sellaistakin luin Kauppalehdestä, että etenkin Saksa ja Ranska katsoneet nuo pakotteetkin niin, ettei ne omaa vientiään haittaa.

 

[Mosse]

Aika varmasti kuultaa muistot, mutta olen edelleen sitä mieltä että Neuvostoliiton aikana Suomessakin meni keskimäärin paremmin, työttömyys ei ollut suuri ongelma, taloudellinen tasa-arvo toteutui paremmin ja esimerkiksi maatalous oli vielä kannattava toimiala ilman EU-tukia.

Mitä tarkoitat maatalouden kannattavuudella? Valtion vain tuottajan kannalta? Ennen EU-aikaa valtio nimittäin tuki jokaista tuotettua maatalousmarkkaa yli markalla. Eihän se kauhean järkevälle kuulosta. Sama tilanne on varmaan nykyään, kun lasketaan Eu-tuet ja valtiolliset tuet yhteen??

No nykyään ei valtionjohdosta alkaen ei hävetä/halveksuta sotaveteraaneja, kuten 50-70 luvulla.

Ja onhan varallisuus kasvanut melkoisesti siitä ajoista, kun minä olen ollut kakara.

 

[Tsuhna]

Tehokeino se on toki sekin, että tarkastelee vain 80-lukua "Neuvostoliiton aikana".
Sitä ennenkin oli Neuvostoliitto, ja sitä ennen meni Suomessa kaikilla niin lujaa että lähdettiin oikein Ruotsiin etsimään elantoa..

 

[Melinda]

Isot maathan ne EU:ssa päättää. Sellaistakin luin Kauppalehdestä, että etenkin Saksa ja Ranska katsoneet nuo pakotteetkin niin, ettei ne omaa vientiään haittaa.

Tietysti isommilla mailla on enemmän painoarvoa, mutta käsittääkseni pakotteet kuuluvat niihin asioihin joille pitää saada jäsenmaiden yksimielinen tuki. Teoriassa siis Suomikin voisi yksinään kaataa koko jutun, ei niin että näkisin näin tapahtuvan.

Pääpointti oli joka tapauksessa se että enemmän sitä sananvaltaa on nyt kun määräykset tulevat "Brysselistä" kuin silloin kun ne tulivat Neuvostoliitosta.

 

[Mosse]

Tehokeino se on toki sekin, että tarkastelee vain 80-lukua "Neuvostoliiton aikana".
Sitä ennenkin oli Neuvostoliitto, ja sitä ennen meni Suomessa kaikilla niin lujaa että lähdettiin oikein Ruotsiin etsimään elantoa..

Jaa juu. Totta turiset.

Massamuutto Ruotsiin[muokkaa wikitekstiä]





Etelä-Ruotsissa suomea puhuvien osuus prosentteina
Suomalaisen yhteiskunnan rakennemuutos oli toisen maailmansodan jälkeen ainutlaatuisen raju. Pienviljely, johon oli panostettu voimakkaasti vielä sodan jälkeen, kävi nopeasti kannattamattomaksi.

Elintason nousu kaupungeissa takasi parempia mahdollisuuksia maaseudun väelle. Pohjois- ja Itä-Suomesta muutto suuntautui Etelä-Suomen kasvukeskuksien lisäksi myös naapurimaahan Ruotsiin.

Noin 80 prosenttia suomalaisista maastamuuttajista asettui asumaan Ruotsiin suuriin kasvukeskuksiin Tukholmaan alueelle, Göteborgiin ja Malmöhön. Massamuutto oli alkanut jo 1940-luvun lopulla ja kiihtyi 1950-luvun ja 1960-luvun taitteessa. Vuosina 1968-1969 muutti noin 40 000 ihmistä vuosittain Suomesta Ruotsiin.

Ruotsi tarvisi nopeasti lisätyövoimaa. Ruotsissa toimi noin 300 000 työikäistä suomalaista. Samalla suomalaisista tuli yksi Ruotsin suurimmista vähemmistöryhmistä.

Ruotsissa suomalaiset työskentelivät lähinnä aloilla, joita ruotsalaiset karttoivat. Esimerkiksi Saabin ja Volvon tehtailla työskenteli tuhansia suomalaisia. Myös Ericsson oli suuri työnantaja. [3]