Nostalgiset hetket, muistelut ja unohtumattomat historiikit 🏁

[Dieselmoottori]

Viikonloppuna ajetaan Las Vegasissa F1 GP. Nykyinen rata on tuore tuttavuus, mutta Las Vegasissa on ajettu myös 1980-luvulla.

Keke Rosberg juhlisti maailmanmestaruuttaan Las Vegasissa vuonna 1982.


Alla tämä GP.

 

[Finnishman]

Tuli tässä mieleen, että onko Ari Vatasen lisäksi muita F1- ja rallimiehiämme nähty mukana politiikassa? Politiikassahan on aina ollut paljon entisiä urheilijoita, mutta moottoriurheilijoita yllättävän vähän. Ovatko he kenties tienanneet urallaan niin hyvin, että haluavat mieluummin viettää uransa jälkeen ns. vapaata elämää, kun heillä kerran on siihen taloudellinen mahdollisuus?

 

[Kemper]

Näin suomalaisena olisi helppo sanoa 90 tai 00-luku (Häkä, Kimi), mutta valinta menee silti kasarille. 80-luku oli meikäläiselle THE vuosikymmen tässä lajissa.
Oma seuraaminen alkoi 80-luvun puolivälin paikkeilla. Ensimmäinen kisa, josta on jonkinlainen muistikuva on 84 Monaco. Tuolla oli suuri merkitys sille, että eräästä keltaista kypärää käyttäneestä brasilialaiskuljettajasta tuli suurin suosikkini ja luonnollisesti siinä sivussa minusta tuli myös Brassifutiksen ystävä ja kannattaja.

Varmasti aika myös jonkin verran kultaa muistoja. Kasarilta on jäänyt mieleen turbojen aikakausi. Renaultin ja BMW:n koneet, joista oli halutessa mahdollista ottaa yli 1000 hevosvoimaa irti. Ei tuollaisilla tehoilla tietenkään kisoissa ajettu, ei olisi pelit kestäneet, mutta mahdollista olisi ollut.
Ja se musta JPS Lotus-Renault. Menee vähän sentimentaaliseksi, mutta pidän tuota autoa edelleen kauneimpana F1 autona ikinä. Ja ikuinen harmituksen aihe on, ettei Senna kyennyt voittamaan mestaruutta Lotuksella.

Kasari piirtyy mieleen vuosikymmenenä, jolloin varikolla ja rata-alueella leijailevan bensan ja kuminkäryn saattoi melkein aistia olohuoneessa. Tai nyt ainakin tuntuu siltä. Eikä lukuisia, huimia mestaruuskamppailuja voi unohtaa; 84: Lauda-Prost, 86: Prost-Mansell-Piquet (14. kisaan, Portugaliin asti myös Senna mukana), 88-89: Senna-Prost.

Hieno vuosikymmen kaiken kaikkiaan.

 

[spotter90]

Tuli tässä mieleen, että onko Ari Vatasen lisäksi muita F1- ja rallimiehiämme nähty mukana politiikassa? Politiikassahan on aina ollut paljon entisiä urheilijoita, mutta moottoriurheilijoita yllättävän vähän. Ovatko he kenties tienanneet urallaan niin hyvin, että haluavat mieluummin viettää uransa jälkeen ns. vapaata elämää, kun heillä kerran on siihen taloudellinen mahdollisuus?

Ei suomessa, muiden lajien taitajia on nähty eduskunnassa, kuten pikaluistelija Mika Poutala ja sekä jääkiekkomaalivahti Sinuhe Wallinheimo. Poutala toimii nykyhallituksemme liikunta-, urheilu- ja nuorisoministerinä.
Japanilainen Sakon Yamamoto, joka ajoi 2006 Super Agurilla oli maansa alahuoneen jäsenensä 2021-24.

 

[CCMK]

Näin suomalaisena olisi helppo sanoa 90 tai 00-luku (Häkä, Kimi), mutta valinta menee silti kasarille. 80-luku oli meikäläiselle THE vuosikymmen tässä lajissa.
Oma seuraaminen alkoi 80-luvun puolivälin paikkeilla. Ensimmäinen kisa, josta on jonkinlainen muistikuva on 84 Monaco. Tuolla oli suuri merkitys sille, että eräästä keltaista kypärää käyttäneestä brasilialaiskuljettajasta tuli suurin suosikkini ja luonnollisesti siinä sivussa minusta tuli myös Brassifutiksen ystävä ja kannattaja.

Varmasti aika myös jonkin verran kultaa muistoja. Kasarilta on jäänyt mieleen turbojen aikakausi. Renaultin ja BMW:n koneet, joista oli halutessa mahdollista ottaa yli 1000 hevosvoimaa irti. Ei tuollaisilla tehoilla tietenkään kisoissa ajettu, ei olisi pelit kestäneet, mutta mahdollista olisi ollut.
Ja se musta JPS Lotus-Renault. Menee vähän sentimentaaliseksi, mutta pidän tuota autoa edelleen kauneimpana F1 autona ikinä. Ja ikuinen harmituksen aihe on, ettei Senna kyennyt voittamaan mestaruutta Lotuksella.

Kasari piirtyy mieleen vuosikymmenenä, jolloin varikolla ja rata-alueella leijailevan bensan ja kuminkäryn saattoi melkein aistia olohuoneessa. Tai nyt ainakin tuntuu siltä. Eikä lukuisia, huimia mestaruuskamppailuja voi unohtaa; 84: Lauda-Prost, 86: Prost-Mansell-Piquet (14. kisaan, Portugaliin asti myös Senna mukana), 88-89: Senna-Prost.

Hieno vuosikymmen kaiken kaikkiaan.

Itse asiassa ajettiin kyllä yli 1000 hevosvoimankin tehoilla, mutta yleisesti ottaen vain täpärästi ja ainoa todella selvä talli automalleineen mikä kiistattoman varmasti pystyi tuon teholuvun ylittämään ja ylläpitämään yleensä kisassa ilman bensan loppumista tai koneen räjähdystä niin oli vain vuonna 1986 nk. Lentävien Tiikereiden talli eli Benettonin BMW-moottorit tuohon kaikkeen kykenivät.

Myös yleistehojen ennätys aivan täysin rajoittamattomien turbojen aikana menivät tuon tallin piikkiin. Siitä sitten laskevassa järjestyksessä olivat takana Williams, McLaren, Lotus ja huipputallien hännänhuippuna vähemmän yllättäen tekninen nuhapumppu nimeltänsä Ferrari.

Tosiaan tuo 1000 hevosvoimaa tai vähän yli oli Ferrarilla vuoden 1986 autossakin se ihan ääritakaraja mikä kyettiin yleensäkin edes ihanneoloissa ottamaan eikä yleensä edes lähestytty sitä kun aina petti jotakin autosta tai tehoviive oli todella, todella valtava vaikeuksineen.

Ja siihen päälle kroonisen aliohjaavakin auto oli.

Onneksi Keke ei mennyt sinne McLarenin sijaan ajatuksenakaan vuodeksi 1986 viimeistä kauttaan pilaamaan. McLaren oli edes nopea sentään vaikkakin sama kroonisen aliohjaava auto oli toki sielläkin. McLarenilla sentään ongelmalle vuoden mittaa kyettiin jotakin tekemään siinä missä Ferrarilla aikansa muutenkin teknisesti ylihienona autona sitten ei. Etenkin kun Belgian Span kisan jälkeen homma meni lähinnä Stefan Johanssonin hiillostamisyrityksiin pois tallista ja muutenkin sitä saippuaoopperaa Maranellossa riitti vähän joka asiasta tarpeettomankin paljon sinä vuonna kuten osin oli riittänyt jo 'parempina hetkinä' vuonna 1985.

 

[Bleu]

F1-poliitikoista pitää mainita Carlos Reutemann, joka toimi Santa Fen provinssin kuvernöörinä sekä myös kansallisella tasolla senaattorina.

 

[CCMK]

Brasilian Grand Prix tietysti vastoittain viime viikkoina päättyi, mutta tosiaan olivathan Ayrton Sennan lopulta ainoaksi jääneet Brasilian kisojen voitotkin ikimuistoisia sellaisenaan.

Niiden muistoista puhuen:

Vuosina 1991 ja 1993 Interlagosiin ne tulivat ja tosiaan Sennan voitot olivat kansanjuhlia. Ja sankaria molemmin kerroin joskin toisella näistä vähän dramaattisemman ja tavallaan ikävän näköisemmin ja toisella vähemmän dramaattisesti toteutuneena, mutta mahdollisen ikävän vaarallisesti kyyditsivät ensin Course Carilla ja sittemmin toisen voiton yhteydessä Safety Carilla kaksi seuraavaa herraa:

Wilson Fittipaldi näistä kuuluisampana ja Roberto Aranha sitten vähemmän kuuluisampana kaverina. Mitä nyt jälkimmäinen mies nuorempana oli kuin melkein ilmetty Riccardo Paletti tai Toni Vilander mohawk-tyylisellä tukalla ja peililasityyppisillä silmälaseilla!

Herra Aranha sai tosiaan ajaa myös F1:n toisen virallisemman turva-autokisakierrokset Intelagosissa 1993 ja ikään kuin luvan kanssa tosiaan sitten Mosportin 1973 mitenkään lajissa ja sen jälkeen siis kun Hungaroringillä 1992 ei ollut turva-auto lähtenyt radalle merkin näytöstäkään huolimatta!

Lisäksi Aranha joutui vähän siinä Sennan vilkuttelujuhlan aikana turva-autosta käsin ikävä kyllä tarttumaan Sennaa olalta eräässä vaiheessa tätä riemutapahtumaa.

Muutenhan Senna olisi pudonnut aika nolon ja kuohuttavan näköisesti turva-autosta keskelle ratatietä tai sinne sen välittömään sivuun mahdollisesti loukkaantuenkin siinä kulmassa mahdollisesti tippuessaan!

PS. Lisätty tosiaan jälkikäteen muistettuna, että Aranha näytti helkkarin paljon tosiaan myös Riccardo Palettiltakin kuten myös turva-auton kierrosajoja sellaisenaan lajissa.

 

[Dieselmoottori]

Formula 1-historian aikana on ajanut paljon kuljettajia. Jotkut ovat saaneet paljon menestystä, mutta kaikki eivät.

Ketkä teidän mielestänne on parhaita kuljettajia, jotka eivät kuitenkaan koskaan uransa aikana onnistuneet voittamaan GP:tä?

Itse nostaisin esille kaksi kuljettajaa.

JJ.Lehto, joka on kaksinkertainen LeMans 24H-ajon voittaja, sekä Nick Heidfeld, joka saavutti 13 podiumia urallaan voittamatta kertaakaan.

 

[Magnum2300]

Derek Warwick oli tosi kova 80-luvulla. Jos ei olisi mennyt Renaultille 1984 ja ennen kaikkea jäänyt sinne kaudeksi 1985, olisi voinut hyvinkin saada gp-voiton.

Hänellä on myös Le Mansin voitto vuodelta 1992.

 

[Muucconen]

Formula 1-historian aikana on ajanut paljon kuljettajia. Jotkut ovat saaneet paljon menestystä, mutta kaikki eivät.

Ketkä teidän mielestänne on parhaita kuljettajia, jotka eivät kuitenkaan koskaan uransa aikana onnistuneet voittamaan GP:tä?

Itse nostaisin esille kaksi kuljettajaa.

JJ.Lehto, joka on kaksinkertainen LeMans 24H-ajon voittaja, sekä Nick Heidfeld, joka saavutti 13 podiumia urallaan voittamatta kertaakaan.

Näistä kahdesta valitsisin ehdottomasti Heidfeldin, vaikka vertailu juuri näiden kahden kesken on epäreilu, johtuen JJ:n onnettomuudesta.

JJ:n Le Mans ansiot ovat kiistattomat ja ykkösissäkin ajoi muutamia hienoja sadekelin kisoja. Kuitenkin varsin usein myös hävisi vauhdissa sellaisille kavereille kuin Gregor Foitek, Emanuelle Pirro ja Pierluigi Martini.

 

[Kemper]

Formula 1-historian aikana on ajanut paljon kuljettajia. Jotkut ovat saaneet paljon menestystä, mutta kaikki eivät.

Ketkä teidän mielestänne on parhaita kuljettajia, jotka eivät kuitenkaan koskaan uransa aikana onnistuneet voittamaan GP:tä?

Itse nostaisin esille kaksi kuljettajaa.

JJ.Lehto, joka on kaksinkertainen LeMans 24H-ajon voittaja, sekä Nick Heidfeld, joka saavutti 13 podiumia urallaan voittamatta kertaakaan.

Heidfeld ja Lehto. Hyvät haut. Itse lisäisin vielä Stefan Bellofin, Nico Hulkenbergin ja Alex Wurzin.
Mutta esimerkiksi jotkut ysärin Italialaiset; Gianni Morbidelli, Ivan Capelli, Nicola Larini, Pierluigi Martini. Ei riitä.
Kuljettajat ilman voittoa top 5:
1. Bellof
2. Heidfeld
3. Lehto
4. Hulkenberg
5. Wurz