...jatkuu....
"Älykästä suunnitelmaa vai sattumaa ja kasautuvaa valintaa ?
Biologiassa ja muissakin luonnontieteissä on vallalla materialistinen ja naturalistinen filosofia, joiden jonka mukaan aine on kaikki mitä on olemassa. Tämä ateistinen maailmankuva lähtee tyhjyydestä ja päätyy tyhjyyteen. Se on lohduton ja johtaa epätoivoon.
Kasvava joukko tiedemiehiä on löytänyt luonnosta jälkiä älykkäästä suunnitelmasta. Esimerkiksi biokemian professori Michael Behe on pohtinut veren hyytymisen mekanismia esimerkkinä tapahtumasta, jota ei voi yksinkertaistaa eikä synnyttää asteittaiseen mutaatioihin ja kasautuvaan valintaan perustuvalla evoluutiolla. Kyseessä on äärimmäisen monimutkainen kokonaisuus, jossa kaikki vaikuttavat kaikkeen ja prosessin osatekijöitä ei tarvita missään muualla elimistössä ja . Jos jokin osatekijä puuttuu, eliö kuolee verenvuotoon. Tämänkaltaisia ns. redusoimattoman monimutkaisia mekanismeja on lukemattomia ja niiden alkuperä on tieteellisen tutkimuksen tavoittamattomissa (Evoluution maailmankuva s.2). Behe osoitti, että biologia koostuu molekyylikoneista, joiden alkuperää ei voi selittää evoluutiomekanismeilla.
Filosofi ja matemaatikko William Dembskin (1998, 1999, 2002) mukaan suunnittelu voidaan havaita tieteellisillä menetelmillä. Dembski jaottelee ilmiöt sattumanvaraisiin, lainmukaisiin ja suunniteltuihin. Sattuma ja lainmukaisuus ei voi synnyttää biologista maailmaa, jossa on kaikki suunnittelun merkit. Dembski osoittaa, että tietokoneohjelmiin perustuvat evoluutioesimerkit ovat vain ennalta sovitun ohjelman eli lainmukaisuuden toteutumista. Johnsonin (2000) mukaan naturalistinen filosofia on sokaissut tiedemaailman niin, ettei se ole valmis seuraamaan todisteita sinne mihin ne johtavat: elämä on suunniteltu. Naturalistinen tieteellinen metodi sulkee jo määritelmällisesti pois kaikki aineen ulkopuoliset selitykset.
Suunniteltu toiminta tunnistetaan määritellyn monimutkaisuuden (specified complexity) avulla. Kaikki DNA:n ja proteiinien sekvenssit ovat monimutkaisia. Se ei tee niistä vielä suunniteltuja. Biologisten molekyylien tulee lisäksi olla funktionaalisia, mikä rajaa todellisten vaihtoehtojen määrää. Biologisten molekyylien tulee myös liittyä holistiseen kokonaisuuteen, mikä entisestään lisää niiden spesifisyyttä. Ateisti evoluutiobiologi Richard Dawkins Oxfordin yliopistosta toteaa kirjassaan ( 1996), että fysiikan kirjat voivat olla monimutkaisia, mutta asiat ja ilmiöt joita fysiikan kirja kuvaa ovat yksinkertaisempia kuin yksittäinen solu kirjan kirjoittajan kehossa. Ja kirjan kirjoittaja koostuu triljoonista soluista, joista monet ovat erilaisia keskenään ja jotka on järjestetty monimutkaisella arkkitehtuurilla ja insinööritaidolla toimivaksi koneeksi, joka pystyy kirjoittamaan kirjaa… Jokainen tuma sisältää digitaalisesti koodatun tietokannan, joka on informaatiosisällöltään kuin Encyclopedia Britannican 30 osaa yhteensä. Ja tämä määrä on jokaisessa solussa eikä kaikissa yhteensä.
Uusin evoluutioteorian kritiikki kohdistuu koko teoriaan kyseenalaistaen lajikäsitteen, eliökunnan sukupuun - koska proteiinien aminohapposekvenssien avulla laaditut sukupuut eroavat perinteisistä täysin - ja evoluutiomekanismit (mutaatio, rekombinaatio, valinta, fittnes, sattuma, geenien ajautuminen ja isolaatio) , jotka selittävät vain tietyissä rajoissa tapahtuvaa mikroevoluutiota, joka ei johda polveutumiseen eli makroevoluutioon edes biljoonien vuosien kuluessa. Yleensä mikroevolutiivinen " lajiutuminen" johtaa mutatoitumisen myötä erikoistumiseen ja geneettiseen köyhtymiseen eikä toivottuun uusien parempia ominaisuuksia sisältävien lajien ilmaantumiseen. Evoluutiomekanismien avulla voidaan tutkia kilpailevien lajien selviytymistä, mutta sen avulla ei synnytetä mitään laadullisesti uusia biologisia rakenteita. Toisin sanoen makroevoluution eli polveutumisopin mekanismia ei ole löydetty. Se on Michael Behen nimeämä Darwinin Musta laatikko. Hökötys, jolla on komeat ulkokuoret, mutta jonka sisällä ei ole mitään.
Valintateoria selittää hyvin ns. survival of fittest mutta ei arrival of fittest eli parhaimman eloonjäämisen mutta ei parhaimman syntymistä. Tunnetaan valtava määrä eliölajeja sekä nykyisiä, että sukupuuttoon kuolleita, mutta ei sitä biokemiallista tapahtumasarjaa, joka mahdollistaisi laadullisesti uuden biologisen materiaalin ja rakenteiden syntymisen. Professori Behe tutki kaikki amerikkalaisen solujen mikrobiologiaa ja evoluutiota käsittelevän huippujulkaisun artikkelit eikä löytänyt yhtään artikkelia, joka olisi selvittänyt solujen sisältämien monimutkaisten rakenteiden evoluutiomekanismia.
Makroevoluutiosta ei luonnontieteellistä näyttöä
Yhdysvalloissa osavaltioiden ylläpitämissä kouluissa luonnontiedon tunneilla on luvallista antaa vain evoluutioteorian mukaista opetusta luonnonhistoriasta. Mitään vaihtoehtoista ei ole sallittu, koska sitä on pidetty uskonnon tuomisena luonnontiedon opetukseen. Oppia luomisesta ei pidetä tieteellisenä. Evoluutiolla on siten monopoliasema eikä opetussuunnitelmien sallita sisältävän sitä kohtaan mitään kritiikkiä ts. evoluutio on luonnonlaki siinä missä painovoimakin
Kansasissa, Ohiossa, Pennsylvaniassa ja parissa muussakin osavaltiossa ovat evoluutioon kriittisesti suhtautuvat vanhemmat vaatineet kritiikin tuomista kouluun makroevoluution osalta, koska se on heidän mielestään todistamaton oletus (assumption), eikä todistettu tieteellinen fakta. Kansasissa saatiinkin päätös aikaan, jossa kritiikille annettiin mahdollisuus samoin Alabamassa. Julkisuus maailmalla on vääristellyt uutisia aiheesta tyyliin fundamentalististen kreationistien hyökkäyksenä tiedettä vastaan. (Hesarin uutisointi Suomessa).
Amerikkalaisten biologian opettajien virallinen julkilausuma evoluutiosta vuodelta 1995 on seuraavanlainen: "Elämän monimuotoisuus maan päällä on tulosta evoluutiosta, joka on ajassa tapahtuvan polveutumisen ja geneettisen muuntelun ohjaamaton, persoonaton, ennustamaton ja luonnollinen prosessi, johon vaikuttaa luonnonvalinta, sattuma, historian käänteet ja muuttuvat elinympäristöt." Tai kuuluisan Harvardin paleontologian professorin George Gaylord Simpsonin sanoin: "Ihminen on tulos tarkoituksettomasta ja materialistisesta prosessista, jolla ei ollut häntä mielessään". Darwinistinen evoluutio on teoria siitä, miten luonto on saattanut luoda ilman yliluonnollisen luojan apua. Evoluutio ei tarkoita Jumalan ohjaamaa, asteittaista luomista. Se tarkoittaa ohjaamatonta, tarkoituksetonta muutosta. Darwinistinen teoria ei sano, että Jumala loi hitaasti. Se sanoo, että naturalistinen evoluutio on luoja eikä Jumalalla ollut mitään tekemistä sen kanssa.( Evoluution maailmankuva s.19)
Makroevoluutiosta ei ole luonnontieteellistä kiistatonta näyttöä. Esimerkiksi nisäkkäiden polveutuminen matelijoista edellyttäisi valtavia muutoksia hitain pikku askelin karvan, maitorauhasen, lämmönsäätelyjärjestelmän ja muun osalta. Sama koskee muidenkin eliöryhmien kuviteltua makroevoluutiota. Evoluutioteoria hakee tukea makroevoluutiolle todisteista, jotka eivät kestä syvällistä tarkastelua. Sitä perustellaan fossiileilla, uusien "lajien" syntymisellä nykyaikana, nykyisten lajien vertailulla, solujen mekanismien samankaltaisuudella, ns. homologioilla ja molekyylievoluution todisteilla, surkastumilla, Millerin kokeella ja endosymbioositeorialla.
Kaikki em. todisteet murenevat käsiin Evoluutio - kriittinen analyysi kirjan tarkastelussa. Esim. evolutionisti Haeckelin esittämä teoria siitä, että eläimen ja ihmisen alkionkehityksessä esiintyy ohimenevästi morfologisia rakenteita, jotka vastaavat polveutumishistoriallisten esivanhempien tuntomerkkejä, on tyypillinen esimerkki näistä "todisteista". Haeckel piirsi eri eliöryhmien alkioita omasta päästään yksinkertaistaen ja muuttaen eliöiden alkioiden kuvia muistuttamaan toisiaan etukäteen oletetun teorian (evoluutio) mukaisiksi.
Samanlainen kehäpäättely on ominaista muillekin todisteille: koska evoluutio on totta, siitä täytyy seurata sitä sun tätä. Surkastumille tiede löytää nykyään fysiologisia merkityksiä, esim. umpilisäke on tärkeä varhaislapsuuden taudinaiheuttajien torjunnassa ja häntäluu on istumisen kannalta elintärkeä."
...jatkuu!
Kiitoksia vain KnowHow:lle