Paperiliiton päätös suistaa Suomen vaaralliselle tielle
Usein dramaattiset tapahtumat käynnistyvät varsin epädramaattisesti. Eilen tasan kello 17 Paperiliitto ilmoitti tiukasti kaavaan sidotuin menoin hylkäävänsä valtakunnansovittelija Juhani Saloniuksen tekemän paperi- ja selluteollisuuden työriidan sovintoesityksen. Tunnelmaa valtakunnansovittelijan toimistossa saattoi kuvata jopa sanalla leppoisa.
Tosiasiassa liikkeessä on kuitenkin nyt tapahtumien sarja, joka ei tunnu olevan kenenkään hallinnassa, tapahtumien sarja, josta saatetaan myöhemmin laskea Suomen talouden taantumisen alkaneen. Kun metsäteollisuus Suomessa seisoo, neljäsosa maamme viennistä leikkautuu pois. Kun samaan aikaan tummat pilvet kerääntyvät Euroopan poliittisen ja taloudellisen kehityksen ylle, tämän työriidan vaikutukset saattavat olla Suomen kansantaloudelle paljon mittavammat kuin ensi näkemältä osataan arvatakaan. Suomen maine luotettavana sopimuskumppanina kärsii ja kansantalouden ravintoketju rikkoutuu. Elämä tuntuu jatkuvan entisellään, kunnes yhtäkkiä huomaamme, että korjaamaton vahinko on tapahtunut.
Valtakunnansovittelija Juhani Saloniuksen toimintaa on koko hänen sovittelijauransa aikana kehuttu asiantuntevaksi ja tasapuoliseksi. Eleettömällä tavallaan Salonius on osannut nähdä mahdollisen ja tarttua siihen. Tässä työriidassa hänen tehtävänsä on poikkeuksellisen vaikea, koska työriidan osapuolet ovat olleet kykenemättömiä itse liikkumaan lähtöasetelmistaan mihinkään. Siksi Salonius joutui eräällä tavalla pimeässä tunnustelemalla rakentamaan sovintoesityksensä. Se oli yritys rakentaa kirkko keskelle kylää. Työnantajien vaatimukset lomien pilkkomisesta ja sairausajan omavastuusta eivät olleet mukana sovintoesityksessä, mutta sen sijaan sovintoesityksessä olivat mukana työnantajien vaatimukset, että paperi- ja sellutehtaissa sallittaisiin keskeytyksetön ajo samoilla ehdoilla kuin muussakin teollisuudessa ja että Paperiliitolla ei olisi enää veto-oikeutta tehtaiden pysyvien tukitoimintojen ulkoistamiseen.
Neuvotteluja seurannut kokenut työmarkkinajohtaja arvioi, että jos työriidan osapuolten välillä vallitsisi luottamus, Saloniuksen sovintoehdotus olisi ollut työntekijöillekin hyväksyttävissä. Metsäteollisuudessa välit ovat kuitenkin tulehtuneet niin huonoiksi, että Paperiliiton edustajat arvioivat kaiken pahimpien pelkojensa kautta. Luottamuksen huonontumisen historia on tätä työriitaa paljon pidempi, mutta nyt työriidan osapuolet ovat sen vankeja, ja työriidan pitkittyessä koko Suomen kansa.
Alkavalla viikolla muut ammattiliitot joutuvat ottamaan kantaa Paperiliiton esittämään tukipyyntöön. Monessa liitossa on hämmentynyt tunnelma, kun Suomen teollisuuden lyhintä työaikaa tekevät paperityöläiset pyytävät muiden liittojen ihmisiä tukemaan heitä taistelussa yhä lyhyemmän työajan puolesta ja estämään paperi- ja selluteollisuudessa toimintatavat, jotka ovat jo käytössä muilla teollisuuden aloilla.
Niin työntekijä- kuin työnantajapuolellakin on syytä tarkkaan harkita jokaisen tätä työriitaa laajentavan tai syventävän askeleen seuraukset. Kansantalous reagoi šokkeihin hitaasti, mutta kun ketjureaktio alkaa, kielteisten vaikutusten päällekaatumista on sitten vaikea pysäyttää. Kovimman kautta tämä nähtiin suuressa lamassa 1990-luvun alussa. Silloin kansantalouteemme suoraan iskenyt šokki oli idänkaupan loppuminen, eikä sen osuus viennistämme ollut edes samaa luokkaa kuin metsäteollisuuden vientiosuus on nyt.
