Kansanedustaja Osmo Soininvaara presidenttiehdokkaista 26.1.2006:
Minulta on usea henkilö kysynyt, ketä kannatan presidentiksi. Molempien ehdokkaiden tukijoukot ovat myös pyytäneet nimeäni käyttöönsä. Vihreiden sähköpostilistoilla on vaadittu kansanedustajiamme ilmaisemaan kantansa, joten tässä on siis minun kantani:
En pidä kumpaakaan ehdokasta hyvänä.
Halonen edustaa sosialidemokraattista pysähtyneisyyttä, johon tautiin - kyvyttömyyteen uudistaa sen rakenteita - tämä hyvinvointiyhteiskuntamme lopulta kaatuu. Niinistö taas pyrkii voimakkaasti muutoksiin, valitettavasti vain suunta on välillä hukassa. Jos ehdokkaita vertaa niiden vastausten perusteella, joita saimme vihreiden tentissä, valitsisin ehdottomasti Niinistön, mutta aiemmat havainnot puhuvat muuta.
Kommentteja Vihreän liiton ehdokastenteistä:
[Tenttitallenteet ovat ladattavissa Vihreän liiton sivuilta.]
Ydinvoima:
Molemmat kannattavat ydinvoimaa, Niinistö rehellisesti, Halonen yrittäen peittää kantaansa. Niinistö tuntuu oivaltavan, että fissioon perustuva ydinvoima on mahdollisuuksiltaan kuitenkin vähäinen, kun taas Haloselta ei saa ulos näin sofistikoitua lausuntoa.
Ilmastonmuutos:
Niinistön vastauksista käy ilmi, että hän on pankinjohtaja-aikanaan kokenut eräänlaisen ilmastoherätyksen. Hän vastasi ilmastopolitiikkaa koskeviin kysymyksiin melko analyyttisesti, kun taas Halonen tyytyi kertomaan, että on se tärkeä asia. Ei selvästikään hallinnut ilmiön syy- ja seuraussuhteita. Oli pientä kansankosiskelua sanoa, että suomalaisen teollisuuden kilpailukyky saa vaikka vähän heikentyä ilmastopolitiikan vuoksi. En usko, että hän sanoo tätä EK:n seminaarissa, enkä myöskään oikein ymmärrä, mitä ilmasto tästä uhrauksesta hyötyisi. Jos ilmastopolitiikalla pyritään ilmaston pelastamiseen, myös hiilivuodot pitää tukkia.
Suhde perustuloon:
Niinistö ilmoitti suhtautuvansa positiivisesti negatiiviseen tuloveroon (kansalaispalkan oikeistolainen nimitys), koska se tekee mahdolliseksi yhdistää työtä ja sosiaaliturvaa, jolloin heikommatkin pärjäävät työelämässä. Halonen ilmoitti kategorisesti vastustavansa perustuloa, koska työ on ensisijaista. Hän ei ilmeisesti ollut lainkaan tutustunut perustuloon heikko-osaisen työvoiman subventiona, vaan näyttää hankkineen nämäkin tietonsa SAK:n papereista. Hänen miehensähän on tehnyt demarien vaaliman "tutkimuksen" perustulon turmiollisuudesta.
Prekariaatti:
Halonen ei tuntenut koko käsitettä ja kuultuaan, että kyse on pätkätöistä, tyytyi kertomaan, että kannattaa Palanko-Laakan ehdotuksia, vaivautumatta lainkaan valistamaan, mitä Palanko-Laaka on tullut ehdottaneeksi. Jos hän tuntisi ehdotuksen, hän olisi varmaan siitä jotain maininnut. Eivätkä ne ehdotukset auta varsinaista prekariaattia lainkaan, vaan voivat jopa heikentää sen asemaa. Ne on tarkoitettu suojamaan vahvassa asemassa olevaa työvoimaa vaaralta luisua prekariaattiin. Niinistö suositti perustuloa (negatiivista tuloveroa) helpottamaan prekariaatin asemaa.
Nato:
En huomaa kummankaan tavoitteissa suurta eroa, mutta tapa ilmaista asia on kyllä hyvin erilainen. Olosuhteiden niin vaatiessa Suomen tulee pyrkiä Natoon, sanovat molemmat, kun semanttinen kuorrutus poistetaan. Minua raivostuttaa demarien Nato-propagandassa se, että Halosen aikanahan Suomi on käytännössä liitetty Natoon, mutta sitä ei ole tehty rehellisesti asiasta avoimesti puhuen vaan salaa. Niinistölle plussa siitä, että hän ilmoittaa, että Natoon liittymisestä tulee järjestää kansanäänestys. Tätä ette saa demareita sanomaan niin kauan kuin Lipponen on elossa ja/tai Heinäluoma johdossa. Sotilaallisen haaskauksen vastustajana karvani nousivat pystyyn, kun Halonen jälleen kerran palasi siihen, että puolustuksen tulee nojata uskottavaan kansalliseen puolustukseen. Päivähoidosta virtasi taas rahaa ohjuksiin.
Niinistön vastauksista vaille huomiota on jäänyt vastaus ihmisoikeuksien ja terrorismin torjunnan suhteisiin: jos suomessa olisi oltu lähempänä terrori-iskuja, täälläkin hyväksyttäisiin laajemmin ihmisoikeuksien rajoittaminen turvallisuuden lisäämiseksi. Ainakin hän sanoi, mitä ajatteli. Tästä kukin voi ajatella mitä haluaa. Halosen kantaa tähän asiaan en tunne.
Oma Nato-kantani on, että USA tulee vetäytymään Euroopan puolustuksesta, kun maan sotilaspiirit pienellä viipeellä havaitsevat, ettei Neuvostoliittoa enää ole. Silloin eteen tulee eurooppalainen turvallisuusjärjestelmä, joka voi käyttää tai olla käyttämättä Naton nimeä. Siinä tilanteessa Suomen kannattaa mennä mukaan eurooppalaiseen turvallisuusjärjestelmään sen sijaan, että haaskaa rahaa itsenäiseen puolustukseen. Voi olla, että Venäjäkin tulee mukaan.
Jos tämä kehitys tapahtuu niin, että Nato erikoistuu USAn johtamaksi maailmanpoliisiksi ja EU järjestää puolustuksensa itse, Natosta kannattaa pysyä kaukana.
Tenttien perusteella Halonen vastasi käyttäen kauniimpia sanoja, Niinistö oli analyyttisempi ja selvästi rehellisempi. Jos haluaa kuulla kauniita iltasatuja, voi varauksessa valita Halosen. Hän käyttää vihreiden kannalta poliittisesti korrekteja ilmaisuja. Tämäkin on kyllä tärkeätä, koska semantiikalla luodaan tunnetiloja.
Minua taas kiinnostavat sisällöt. Nämä vihreiden tenteissä esiin tulleet puhuvat mielestäni Niinistön puolesta, mutta sitten tulee pitkä miinus:
Niinistö linnoittautuu sen vanhan teorian taakse, että rikkaiden rikastumisesta hyötyvät ennen pitkää myös köyhät. Jos puhutaan absoluuttisesta tulotasosta, tämä teoria näyttää pitävän paikkansa. Olen kuitenkin kirjoittamassa kirjaa, jonka koko perusajatus on, että vauraudessa merkitystä on vain suhteellisella vauraudella, jolloin Niinistön suosima teoria on täysin vastoin sitä, mitä maailmasta ajattelen. Tämä on aivan fundamentaalinen ero.
Siksi en aio kannattaa julkisesti kumpaakaan.
