AnttiL
Reittinörtti
Paljastuuko seuraavaksi, että Harri Toivonen on kirjoittanut tänne jo pitkään eräällä p:llä alkavalla nimimerkillä?
Perustelut ovat ainakin aika samanlaiset.Paljastuuko seuraavaksi, että Harri Toivonen on kirjoittanut tänne jo pitkään eräällä p:llä alkavalla nimimerkillä?
1986 Portugalin GP:tä ei oltu vielä ajettu, joten aikaa epäilemättä verrattiin 1985 aika-ajoon, joka oli märkä (kostea). 1985 paaluaika oli karkeasti 4,5 sekuntia hitaampi kuin 1986, 6. sija karkeasti 5 sek. hitaampi kuin vuotta myöhemmin."Kierrosaikaa verrattiin sateella ajettuun aikaan..."
Missä vaiheessa Estorilissa sitten oli sadeaika-ajo, ja 6nnen ruudun aika verrattavissa tähän "muistaakseni sade liittyi siihen" -juttuun...
Ja muutenkin sadettakin on eritasoista.
Nuo F1-aika-ajotulokset tuolta ajalta ovat kuitenkin kuivan radan tuloksia enkä usko koppiautolla niihin yllettävän. Märälläkään
Oliko siis korkeintaan vähän kostea rata kun noin kovia aikoja? Vain muutama sekka kuivankelin ajoista...1986 Portugalin GP:tä ei oltu vielä ajettu, joten aikaa epäilemättä verrattiin 1985 aika-ajoon, joka oli märkä (kostea). 1985 paaluaika oli karkeasti 4,5 sekuntia hitaampi kuin 1986, 6. sija karkeasti 5 sek. hitaampi kuin vuotta myöhemmin.
Jep, ja 1985-1986 autot nopeutuivat aika-ajoissa joku 2-3 sekkaa, ja tuo Estorilin 4,3 sekunnin nopeutuminen menee sen piikkiin että 1985 Estoril oli keväällä, 1986 puolitoista vuotta myöhemmin syksyllä kun autojakin ehditty kehittää enemmän. Eli melkolailla kuivan kelin ajasta menee 1985 Sennan paaluaika.Estorillissa on ajettu ensimmäinen GP 1984 ja silloin paaluaika oli suunnilleen sama kuin 1985.
VM sanoo, että "perjantaina ja lauantaina tippui vain muutama pisara". PulseF1, josta aika-ajosään netistä nopeimmin löysin ilmoittaa radan kunnoksi "wet".Oliko siis korkeintaan vähän kostea rata kun noin kovia aikoja? Vain muutama sekka kuivankelin ajoista...
Kyllä tuolta viikonlopulta ihan sliksikuvia löytyy pe-la akselilta.
Juu, kisassa olikin sitten kunnolla märkää.Itse kisassa on ajettu aika hitaasti 1985, nopeimman ajan keskinopeus vain 150 km/h
http://www.statsf1.com/en/1985/portugal/meilleur-tour.aspx
Voisko olla näihin aikoihin verrattu Henkan suoritusta? Vaikuttaisi ihan mahdolliselta, toisin kuin nuo aika-ajo-ajatItse kisassa on ajettu aika hitaasti 1985, nopeimman ajan keskinopeus vain 150 km/h
http://www.statsf1.com/en/1985/portugal/meilleur-tour.aspx
Mutta kilpailussa ajettu 150 keskinopeus on ihan mahdollinen. Täytyy myös muistaa, ettei mikään ralli tuohon aikaan ollut yhtä leveällä ja tasaisella tiellä kuin F1-rata-85 paalun keskinopeus oli 196km/h ja siitä ajasta kuudenneksi tullut jäi pari sekunttia ja kymmenes 2,5 sek. -86 ero oli suunnilleen sama mutta paalun keskinopeus 204km/h. Huippunopeissa ralleissa B-ryhmäläiset kulki kai jotain 220-230. Assulla luultavasti hieman vähemmän. Täytyy sanoa että lähes 190 keskinopeus (autolla jonka huiput on 220) radalla jossa kuitenkin on ihan oikeita mutkiakin, on jo sellainen suoritus etten usko edes Henkan siihen pystyneen. Sanoi Harri mitä tahansa...
Juu. Alkaa vaan mennä kauemmas alkuperäisestä 6. lähtöruudun potentiaalistaMutta kilpailussa ajettu 150 keskinopeus on ihan mahdollinen. Täytyy myös muistaa, ettei mikään ralli tuohon aikaan ollut yhtä leveällä ja tasaisella tiellä kuin F1-rata
Kansi on normaalia mallia eli imu- ja pakosarja samallapuolella. Se on ylisuurilla imukanavilla varustettu, pienemmillä saataisiin paljon paremmat virtaukset aikaisiksi. Tuo kansi vaatisi huomattavasti enemmän iskutilavuutta kuin 2,0 ltr toimiakseen kunnolla.Sarjassamme "pieniä" b-ryhmäläisiä:
Sen vähän mitä Manta i200 ralli-mallista olen löytänyt tietoa, niin auton suurin erikoisuus lieni ns. ruotsalaismallinen sylinterinkansi (isot venttiilit ja läpivirtaava) ja kaksi Weberin 48 DCOE kasutinta. Tehtaan esitteen mukaan 186 hevosvoimaa. Jossain näin joskus myynnissä tuollaisen käytetyn i200 kisa-kannen jossa kehuttiin saatavan jopa yli 200 hevosvoimaa.
Ihan vakiotyyppinen taka-akseli, voimansiirron puolella huomattavin parannus oli Sport-Getrag-vaihteiston luokitteleminen.Taka-akseli lienee normaalin Mantan jäykkä malli?
Kyllä tuon i200:sen luokkarin mukaisia B-ryhmän Mantoja useita Suomessa rakennettiin kisakäyttöön.Suomessakin jokunen tuollainen Manta taisi olla.
Ahaa siis kansi olikin normaali. Netissä näin jossain väittämän, että olisi ollut läpivirtaava tuo kansi.Kansi on normaalia mallia eli imu- ja pakosarja samallapuolella. Se on ylisuurilla imukanavilla varustettu, pienemmillä saataisiin paljon paremmat virtaukset aikaisiksi. Tuo kansi vaatisi huomattavasti enemmän iskutilavuutta kuin 2,0 ltr toimiakseen kunnolla.
Ainakin kotimaisissa kapinoissa ei VFTS:sta juuri ollut haastajaksi edes i200:lle. Sen sijaan 80-luvun puolimaissa yleistyneet A-ryhmän 80 Quattrot näyttivät olleen kokolailla samoilla haminoilla RS Escojen ja Teemu Tahkon i200:n kanssa. Eikä sovi unohtaa Petsku Geitelin Datsunia tai Sundströmmin Ritmo Abarthia.Ahaa siis kansi olikin normaali. Netissä näin jossain väittämän, että olisi ollut läpivirtaava tuo kansi.
B-ryhmässä vissiin oli pakko käyttää luokituksen mukaisia venttiileitä? Siis joko vakiot tai ylisuuret?
Pahimmat kilpailijat Suomessa lieni Escort RS 2000 ja Lada VFTS.