Vuoden 1986 Korsikan pätkäaikoja on pyöritelty täällä joskus ennenkin, mutta tuore Tomin nuoteista-podcastin Salos-jakso antoi sysäyksen palata aiheeseen uudestaan. Kun kuuntelin Salosen muisteluja, tuli ensin sellainen fiilis, että nyt taitaa Timo muistaa Korsikan alkupätkien tapahtumat itsensä kannalta hieman turhan positiivisesti, että ei kai hän nyt ihan sentään Henkan kanssa kärkipaikasta taistellut... vielä mitä, Kyllä muuten taisteli. Jos en ihan väärin laskenut, niin kuuden pätkän jälkeen tilanne oli:
1. Toivonen 1:55.42
2. Salonen +17
3. Saby +37
4. Mouton +57
5. Biasion +1.34
Yllättävän tasaista oli tosiaan rallin alku. Ei nyt suurta eroa tuohon laskutoimitukseen, mutta itse sain puolestani laskettua 27 sekuntia eroa Henkalle ja Saloselle kuuden pätkän jälkeen. Sattumalta tismalleen saman verran jonka Henkka repäisi eroa Saloseen nelospätkällä. Videostylen huikea risteysklippi, never forget:
Kaikki Pösöt oli muuten vielä Toivosen edellä ennen tuota nelospätkää, jolla sitten Henkka repäisikin itsensä suoraan kärkeen. Jotenkin tuo numero 4 vain kummittelee kovasti tähän 1986 Korsikaan liittyen. Henkka nousi suoraan kärkeen sijalta 4, autolla numero 4, pätkällä numero 4 ja jossa tallikaveri oli edellisvuonna menehtynyt ajaessaan numerolla 4.
Henkan Korsikan vauhdin huikeutta muuten korostaa se, että ainakin minulla on vahva fiilis, että Pösö oli kyllä parempi auto assulla kuin Lancia (ja varmaankin muillakin alustoilla). Vaikka Henkka ennen rallia puhuikin, että auton pitäisi olla vähintään yhtä nopea kuin Pösö. Mutta luulen vähän, että jos Henkka olisi saanut Pösön alleen, niin eroja olisikin katsottu kalenterista heti ensimmäisestä pätkästä alkaen.
Sen verran Timolla oli kyllä värikynää mukana podcastissa, että muistaakseni sanoi, ettei Saby kerennyt yhtään mihinkään. Sain itse laskettua ainoastaan 9 sekuntia eroa Saloselle ja Sabylle kuuden pätkän jälkeen ja ei tuo nyt niin iso ero ole vajaan parin sadan pätkäkilometrin jälkeen. Toki varmasti oletus ennen kisaa oli, että oikein huolella kisaan valmistautunut Saby määräisi tahdin Pösön jäsentenvälisissä. Olihan Saby jo Montessa antanut myrskyvaroituksen vauhdistaan kuivalla asvaltilla (viisi pohja-aikaa peräjälkeen kun kisa kärjessä oli kuumimmillaan).
Vielä se huomio, että jos Salonen olisi halunnut tavoitella toista mestaruutta, eikä Henkka olisi kohdannut kohtaloaan Korsikalla, niin mm-ottelu olisi ollut heidän välisensä. Ja Alenille ja Kankkuselle olisi jäänyt varmistajan rooli.
En tiedä olisiko tuo kuitenkaan ollut ihan noin selvä kuvio, vaikka Timo olisi halunnutkin ajaa mestaruudesta. Vauhdin puolesta kyllä joo, mutta mukaan olisi tarvittu sitten huomattavasti enemmän tuuria/tasaisuuttakin kuin in real life tapahtui. Kankkunen teki tasaisen varmaa mestarin työtä ja vauhtiakin alkoi löytymään lisää vuoden edetessä. Erityisesti Uuden-Seelannin voitto oli varmasti yksi Juhan upeimmista ajoista ikinä. Puhtaasti ajamalla voitto Markusta ja Juhan ajaminen on kyllä harvinaisen kaunista katseltavaa tuon kisan koosteissa. Tässä nyt vaikka yksi esimerkki:
Ogiermaisesti Juha nakutti hyviä pisteitä myös kisoista, joissa "kaikki meni pieleen". Viidennet sijat Montesta ja Safarista menee tähän sarjaan ja kirsikkana kakun päällä tärkeä kolmossija RAC:sta, kaadosta huolimatta. Sanoisin, että 1993 on ainoa Juhan mestaruuskausi jolloin Juha oli myös sarjan nopein kuljettaja. Oikeastaan kaikki muut mestaruudet Kankkunen voitti enemmänkin tasaisuudella nopeampien kuljettajien koheltaessa.
Mielenkiintoista olisi ollut myös nähdä Markun ja Henkan jäsentenväliset "puhtaissa sorakisoissa" (Uusi Seelanti, Jyskälä, RAC ja Olympus). Assullahan Henkka vei Markkua miten tahtoi, se ehti tulemaan selväksi. Mutta jos Henkka olisi piessyt Markkua jossain Jyskälän perjantai-illassakin, niin sitten olisi kyllä ollut jo kova temppu.