Rengaskohtaisia muistoja menneiltä ajoilta

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
15049
Lotuksella oli vuoden 1990 loppupuolella sponsoripulaa ja kausi 1991 oli erittäin epävarma. Jerezissä sen kuljettajat Derek Warwick ja Martin Donnelly olivat valmiita ajamaan todella erikoisen ja riskialttiin viikonlopun. Heidän strategiansa olisi perustunut nopeisin sprintteihin käyttämällä kaikkein kevyimpiä renkaita eli D-seoksia ja vasta viimeiselle pysähdykselle olisi laitettu C-seokset tai kovemmat renkaat. Donnelly ei loukkaantumisensa vuoksi päässyt kilpailuun ja lopulta Warwick tyytyi käyttämään kilpailussa ehkä turvallisuudesta johtuen hieman konservatiivisempaa rengastyyppiä eli C-seosta.

Warwick oli kuitenkin Jerezissä silti hyvässä vauhdissa. Ennen renkaidenvaihtoa kierroksella 24 hän oli kilpailussa jo kuudentena ja paremmilla renkailla olisi voinut olla korkeammallakin, mutta aivan yhtä hyvin myös huonommalla sijalla. Huonommat sijat olisivat olleet todennäköisempiä jo yleisen hitauden ja sen vuoksi, että tallin oma laskelmoitu taktiikka ajaa hyville pisteille olisi pohjautunut nopeaan rengaskäyttöön ja se olisi vaatinut tietyn määrän sijoituksia jo heti kilpailun alkuun.
 

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
15049
Kauden 1992 Espanjan Grand Prixin sadekelin kilpailussa Jean Alesi oli ainoa kärkikuljettaja joka vaihtoi kilpailussa alleen uudet sadekelin renkaat. Alesin lisäksi kuusi muuta kuljettajaa kävi varikolla kilpailun aikana.
 

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
15049
Etelä-Afrikan Kyalamissa 1992 oli varsin yksipuolinen rengastaktiikka. Uuden radan ja mahdollisen renkaista tulevien ongelmien vuoksi jokainen kilpailuun päässyt kuljettaja lähti tuolloin matkaan A-seoksilla joten varikkokäyntejä poislukien kolmen kuljettajan teknisiä murheita ja niistä johtuneita keskeytyksiä lukuunottamatta ei ollut.
 

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
15049
Mexico Cityssä 1992 eli Meksikon Grand Prixin osalta ei rengastaktiikat sen vuoden kilpailussa paljon mielenkiintoa herättäneet. Ainoat kilpailun poikkeavan rengastaktiikan miehet olivat Suomen JJ Lehto eli Jyrki Järvilehto ja Japanin Ukyo Katayama. JJ lähti tallikaveristaan Pierluigi Martinista poiketen peräti kaksi sarjaa kevyemmällä renkastyypillä mukaan kisaan eli C-seoksella. Katayama taas valitsi B-seokset. Koko muu ruudukko otti A-seokset.

Kilpailun alkuvaiheessa Martini kulutti renkaita peräti 25 kierroksen verran täysillä, mutta alkoi sittemmin säästää niitä. Se ainakin puhui sen puolesta, että todennäköisesti Martini olisi joutunut vaihtamaan renkaat ennen kilpailun loppua sillä Meksikon rata kulutti vaihtelevissa määrin kaikkia Goodyearin rengastyypin seoksia ja oli ajoittain erittäin armoton rata niille. Toisaalta taas joinakin vuosina Mexico Cityn rata ei kuluttanut kovinkaan paljon renkaita riippuen myös radan pinnasta, kuljettajan omasta renkaiden kulutustahdista kilpailun aikana ja satunnaisesti pelkästä onnestakin oli kysymys jos maaliin selvittiin renkaita vaihtamatta.

Erityisesti Mexico Cityn viimeisten vuosien kilpailuissa milloin ei Goodyearilla ollut AA-seoksia tarjottavaksi kuljettajille. JJ kävi varikolla kierroksella 31 ja Katayaman varikkostoppia ei taidettu näyttää kilpailun aikana tv-ruudussa. B-seoksille 40-54 kierrosta oli keskimäärin ollut ennen kautta 1992 laskettu aika B-seoksille varikkopysähdyksiä varten. Joten Katayama kävi varmaan noilla kierroksilla varikolla. Muussa tapauksessa on kyllä ollut liikaakin kuluvat B-seokset kyseessä.
 

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
15049
Laitetaan sitten kauden 1992 Brasilian Grand Prixin rengastaktisia tietoja eri kuskien osalta:

McLaren: Ayrton Senna lähti kilpailuun D-seoksella ja Gerhard Berger C-seoksella. Senna olisi pysähtynyt kierroksen 18 jälkeen koska tahansa ja Berger kierrosten 35-40 paikkeilla.

Tyrrell: Olivier Grouillard lähti kilpailuun B-seoksilla ja Andrea de Cesaris C-seoksella. Grouillardin arveltiin pysähtyvän juurikin niillä kierroksilla kun hän keskeytti ja de Cesaris olisi pysähtynyt kilpailun puolivälissä.

Williams: Nigel Mansell lähti kilpailuun D-seoksella ja Riccardo Patrese C-seoksella. Mansell pysähtyi kierroksella 25 ja Patrese kierroksella 31.

Footwork: Suurin ero renkaiden kesken. Michele Alboreto otti A-seokset ja ajoi ilman pysähdystä maaliin kun taas Aguri Suzuki otti itselleen D-seokset kilpailuun. Suzuki olisi käynyt varikolla kierrosten 18-20 aikana.

Lotus: Kuljettajista Mika Häkkinen otti kilpailuun A-seokset ja Johnny Herbert C-seokset. Häkkinen aikoi yrittää maaliin ilman stoppeja ja Herbert vuorostaan aikoi käydä varikolla milloin tahansa kilpailun puolen välin jälkeen.

Fondmetal ja Gabriele Tarquini: Tarquini otti matkaan B-seokset ja aikoi uhkarohkealla tavalla yrittää maaliin ajoa niillä ilman stoppia. Toisaalta taas mahdollinen pysähdys oli suunniteltu muutamaa kierrosta ennen loppua tehtäväksi. Tarquinin keskeyttäessä renkaat olivat melkein lopussa kestävyydeltään.

March ja Karl Wendlinger: Wendlinger otti kilpailuun D-seokset ja aikoi käydä varikolla kierrosten 23-25 välisenä aikana. Hieman myöhemminkin mikäli vain renkaat olisivat kestäneet.

Benetton: Michael Schumacher otti kilpailuun D-seokset ja Martin Brundle C-seokset. Schumacher pysähtyi ensimmäisenä kuljettajana renkaanvaihtoon kierroksella 23 niistä kuljettajista jotka vielä olivat mukana kilpailussa ja Brundle pysähtyi hieman myöhemmin vaikka hänen piti pysähtyä vasta kilpailun puolivälissä. Brundle pysähtyi muistaakseni kierroksilla 25-26.

Dallara: JJ Lehto otti kilpailuun A-seokset ja aikoi ajaa ilman stoppia maaliin asti ja Pierluigi Martini otti kilpailuun C-seokset. Martini olisi pysähtynyt kilpailun puolivälissä tai suurin piirtein muiden kuljettajien tapaan kierroksilla 23-32.

Minardi: Kuljettajista Gianni Morbidelli otti kilpailuun A-seokset ja ajoi niillä maaliin asti. Christian Fittipaldi otti kilpailuun B-seokset ja olisi vaihtanut ne kierroksen 54 jälkeen milloin tahansa ennen kilpailun loppua. Toisin kuin Fondmetalin Gabriele Tarquini niin Minardilla tiedettiin rengasriskit ja aiottiin kaikesta huolimatta vaihtaa renkaat.

Ligier: Kuljettajista Erik Comas lähti kilpailuun B-seoksilla ja Thierry Boutsen C-seoksilla. Boutsen olisi tullut pian varikolle ennen keskeytystään kierroksella 36 ja Comas vuorostaan olisi pysähtynyt kierroksella 60.

Ferrari: Kuljettajista Jean Alesi otti D-seokset ja Ivan Capelli C-seokset. Alesi pysähtyi kierroksella 24 ja Capelli kierroksella 25-26. Alesin stoppi 6,31 sekuntia oli myös päivän nopein varikkostoppi.

Venturi-Larrousse: Kuljettajista Bertrand Gachot otti C-seokset ja Ukyo Katayama A-seokset. Gachot aikoi pysähtyä kilpailun puolivälissä kun taas Katayama aikoi yrittää ajaa maaliin asti ilman stoppia.

Jordan: Kuljettajista Stefano Modena otti B-seokset ja aikoi pysähtyä kierroksella 54 ja Mauricio Gugelmin otti C-seokset ja aikoi pysähtyä kierroksella 32 tai viimeistään kierroksella 33.
 

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
15049
Espanjan Barcelonan radan rengastaktiikkaa ei oikein selkeästi tiedetty vielä kaudella 1992. Kuivan kelin kilpailuun suurin osa kilpailijoista ja etenkin kärkikuljettajista oli lähdössä C-seoksilla. Jean Alesi tunnettuun tapaansa aikoi tarjota yleisölle näyttävyyttä ja riskinottoa. Hän olisi ollut tiettävästi ainoa D-seoksella kilpailuun mukaan lähtenyt kärkikuljettaja. Takaruudukossa riskimiehet olivat ennakoiden perusteella Aguri Suzuki ja Ukyo Katayama.

Heidän oletettiin lähtökohtaisesti olevan A tai B-seoksen miehiä, mutta aivan yhtä hyvin heidän oletettiin ottavan riskejä myös D-seoksillakin. Toisaalta Goodyearin rengasinsinöörit olivat vielä tuolloinkin varsin pulassa Barcelonan radan eri rengaskestävyyksien suhteen.
 

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
15049
Kauden 1992 Espanjan Grand Prixin aikana Mauricio Gugelminilta kysyttiin hänen keskeytyksensä jälkeen, että millainen taktiikka hänellä ja tallilla olisi ollut sateella ajettavaan kilpailuun? Gugelminin mukaan Goodyearin renkaiden ainoa vaara sateen osalta oli vain oikeastaan ilman radan kuivumista tapahtuva mahdollinen ylikuumentuminen. Koska erillisen ylikuumentumisen tai äkkijyrkän pidon loppuminen ilman renkaan luonnollista kulumista oli jo edellisen kauden Barcelonan kilpailun osalta varsin pieni niin Jordanilla hänen tai Stefano Modenan kilpailuun eivät olisi renkaanvaihdot kuuluneet lainkaan sillä mitään todella suurta etua ei katsottu saavutettavan.

Pitkään näytti näin olevan myös Jean Alesilla ja Ferrarillakin, mutta lopussa kiitos seisoi. Joskin estelyitä ja pieniä keskittymisongelmia tuntui olevan eräällä tulevaisuuden nimellä Michael Schumacherin ohella siihen aikaan tienannossa. Onneksi sentään sinisten lippujen sääntö oli keskimäärin tuolloin järkevämpi. Ja toisaalta taas nykyisillä säännöillä tai ennen tätä nykyistä kolmen mutkan sääntöä käytössä ollu lippusääntö olisi tarkoittanut Häkkisen Mikalle suuria vaikeuksia siinä kilpailussa.
 

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
15049
Barcelonan 1992 kilpailussa jo aiemmin mainittujen kuljettajien lisäksi renkaat vaihdettiin myös Andrea de Cesarikselle, mutta käyttöaika niille jäi erittäin lyhyeksi koska italialainen keskeytti yhden ainoan koekierroksen jälkeen kun renkaat oli vaihdettu.
 

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
15049
Laitetaan sitten Imolan 1992 kilpailun rengastietoja. Tässä niitä tulee:

McLaren: Kuljettajista Ayrton Senna otti alleen D-seokset ja Gerhard Berger C-seokset. Senna aikoi pysähtyä kierroksella 25 ja Berger kierroksella 26.

Tyrrell: Molemmat kuljettajat eli Olivier Grouillard ja Andrea de Cesaris ottivat alleen A-seokset ja eivät aikoneet pysähtyä kilpailussa ellei olisi ollut aivan pakko niin tehdä.

Williams: Kuljettajista Nigel Mansell otti alleen D-seokset ja Riccardo Patrese C-seokset. Silti Patrese pysähtyi ennemmin kuin Mansell. Jo kierroksella 19 ja Mansell kierroksella 21.

Footwork: Molemmat kuljettajat eli Michele Alboreto ja Aguri Suzuki ottivat alleen A-seokset ja eivät aikoneet pysähtyä kilpailussa ilman aivan kilpailun lopun pakkopysähdystä.

Lotus ja Johnny Herbert: Herbert otti kilpailuun D-seokset ja hänen piti pysähtyä kierroksella 20. Hän tosin pysähtyi vääntyneen ohjaustangon takia varikolla jo kierroksella 3. Koska vika ja sen vaurion korjaus kesti melko pitkään niin Herbertille vaihdettiin pysähdyksen aikana A-seokset joilla hän olisi kyennyt ajamaan loppuun asti. Vika oli tullut osumasta Karl Wendlingerin kanssa. Myöhemmin kilpailussa Wendlingerin tai Paul Belmondon autosta tippui radalle siiven palasia ja joita poimimaan tullut ratavalvoja oli jäädä Mansellin auton alle.

Fondmetal ja Gabriele Tarquini: Tarquini oli ottanut kilpailuun C-seokset ja aikoi käydä varikolla kierroksella 30.

March: Molemmat kuljettajat eli Karl Wendlinger ja Paul Belmondo ottivat kilpailuun A-seokset ja eivät aikoneet käydä varikolla. Wendlinger hyytyi jo lähtöruudukossa ja joutui starttaamaan aivan ruudukon takaa. Lisäksi osui Johnny Herbertin kanssa yhteen kolmannella kierroksella ja joko hänen tai Belmondon autosta tippui myöhemmin kilpailussa radalle ylimääräisiä osia. Mahdollista korjauskäyntiä lukuunottamatta Marchin autot eivät käyneet varikolla kilpailun aikana ja jos kävivät niin renkaita ei vaihdettu. Ainakaan muistaakseni.

Benetton: Kuljettajista Michael Schumacher sai D-seokset ja Martin Brundle C-seokset. Schumacher olisi käynyt varikolla viimeistään kierroksella 27, mutta joutui käymään kierroksella 20 tarkastuksessa osuman takia ja kierroksella 23 keskeytti lopullisesti. Hänelle vaihdettiin joko keskeytyskäynnillä tai ripustuksen korjauksen tai tarkastuksen aikana renkaat B-seoksiin joilla hän olisi kyennyt ajamaan loppuun asti. Brundle oli kävi varikolla kierroksella 24.

Dallara: Molemmat kuljettajat eli JJ Lehto ja Pierluigi Martini ottivat alleen A-seokset ja eivät aikoneet käydä ilman loppukierrosten mahdollista pakkopysähdystä lainkaan varikolla.

Minardi: Kuljettajista Gianni Morbidellillä oli D-seokset ja Christian Fittipaldilla C-seokset. Morbidelli olisi käynyt varikolla kierroksella 28 ja Fittipaldi kierroksella 29.

Ligier: Kuljettajista Thierry Boutsen otti alleen D-seokset ja olisi pysähtynyt kierroksella 32 viimeistään. Belgialainen ja hyväksi renkaidensäästäjäksi tiedetty kuljettaja aikoi mennä Goodyearin pehmeimpien renkaiden äärirajoille saakka. Erik Comas vuorostaan otti A-seokset ja ei aikonut käydä kilpailun aikana varikolla ilman pakkotilannetta.

Ferrari: Molemmat kuljettajat eli Jean Alesi ja Ivan Capelli ottivat kilpailuun B-seokset. Alesi olisi pysähtynyt kierroksella 45 ja Capelli kierroksella 50. Mahdollisesti tilanteen mukaan molemmat kuljettajat olisivat saattaneet yrittää maaliin pääsemistä myös B-seoksilla. Toisaalta B-seokset olivat pehmeämpiä kuin A-seokset ja mitään riskiä ei kannattanut ottaa.

Venturi-Larrousse: Molemmat kuljettajat eli Bertrand Gachot ja Ukyo Katayama ottivat B-seokset mukaan kilpailuun. He olisivat käyneet varikolla kilpailun aikana sillä Larroussen auto kulutti liikaa renkaita järkevään maaliin pääsyyn ja lisäksi talli halusi testata rengasrajoja mahdollisesti tuleviinkin kilpailuihin. Gachot olisi pysähtynyt kierroksella 46 ja Katayama kierroksella 47.

Jordan: Kuljettajista Stefano Modena otti C-seokset ja ei aikoi käydä varikolla kilpailun aikana. Tarkkaa varikkopysähdyksen kierrosta hän ei ilmoittanut, mutta hänen arveltiin pysähtyvän kierroksilla 31. Hän myös joutui lähtemään varikkosuoralta kilpailuun. Mauricio Gugelmin vuorostaan otti A-seokset ja ei aikonut pysähtyä kilpailun aikana. Hän ei kaikesta huolimatta muuttanut mieltään vaikka jälkikäteen harmittelikin kilpailun puolivälin mahdollisen pysähdyksen hyödyntämättömyyttä.
 

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
15049
Laitetaan seuraavaksi sitten Monacon Grand Prixin 1992 rengastietoja:

McLaren: Kuljettajista Ayrton Senna käytti C-seoksia ja Gerhard Berger D-seoksia. Mahdollisesti Berger olisi tullut varikolle tai sitten ei kilpailun aikana. Senna ei aikonut pysähtyä kilpailussa vaikka kilpailun jälkeen vähän mielipide vaihtelikin.

Tyrrell: Molemmat kuljettajat eli Olivier Grouillard ja Andrea de Cesaris olivat liikkeellä D-seoksilla. Mahdollisesti molemmat kuljettajat tai vain toinen olisi käynyt varikolla kilpailun aikana.

Williams: Molemmat kuljettajat käyttivät C-seoksia. Nigel Mansell tosin kävi pakkorenkaanvaihdossa ja D-seoksilla Williams tosiaan kulki varsin vauhdikkaasti.

Footwork: Molemmat kuljettajat eli Michele Alboreto ja Aguri Suzuki käyttivät C-seoksia. He eivät aikoneet käydä varikolla.

Lotus: Molemmat kuljettajat käyttivät D-seoksia. Talli laski Johnny Herbertin ja Mika Häkkisen kisan tietynlaisen uhkapelin varaan. He eivät halunneet käydä ilman pakkoa varikolla, mutta se olisi vaatinut varsin säästäväistä ajoa.

Fondmetal ja Gabriele Tarquini: Tarquini lähti kilpailuun D-seoksilla ja hän olisi käynyt varikolla kierroksella 40.

March: Molemmat kuljettajat lähtivät kilpailuun D-seoksilla ja olisivat mahdollisesti käyneet varikolla kierroksilla 39-40. Karl Wendlinger olisi pysähtynyt ensin ja Paul Belmondo hänen jälkeensä.

Benetton: Molemmat kuljettajat lähtivät kilpailuun alustavasti C-seoksilla, mutta Martin Brundle kävi vaihtamassa renkaita kahdesti joista kerran tosin vain kolarin takia. Michael Schumacher ei vaihtanut renkaita kilpailun aikana. Brundle sai enemmän ajoetua D-seoksista myöhemmin kilpailussa.

Dallara: Kuljettajista JJ Lehto lähti kilpailuun C-seoksilla, mutta Pierluigi Martini lähti D-seoksilla kilpailuun. Martini olisi käynyt vähän ennen puoliväliä tai viimeistään vähän sen jälkeen varikolla kilpailussa. JJ sen sijaan ei ainakaan nähnyt isompaa tarvetta varikkostopille.

Minardi: Kuljettajista Gianni Morbidelli lähti kilpailuun D-seoksilla ja Christian Fittipaldi C-seoksilla. Morbidelli olisi pysähtynyt kierrosten 35-40 välillä ja Fittipaldi yritti ajaa maaliin kilpailussa ilman stoppia.

Ligier: Molemmat kuljettajat eli Erik Comas ja Thierry Boutsen lähtivät kilpailuun C-seoksilla ja he eivät aikoneet vaihtaa renkaita kilpailun aikana.

Ferrari: Kuljettajista Jean Alesi lähti kilpailuun D-seoksilla ja aikoi käydä varikolla kierroksella 39 tai 40. Ivan Capelli vuorostaan lähti kilpailuun C-seoksilla ja ei aikonut käydä varikolla ilman pakkoa.

Venturi-Larrousse ja Bertrand Gachot: Gachot käytti C-seoksia ja ei aikonut käydä varikolla kilpailussa.

Jordan: Molemmat kuljettajat eli Stefano Modena ja Mauricio Gugelmin käyttivät D-seoksia ja he olisivat joko pysähtyneet tai aikoneet yrittää maaliin ajamista ilman renkaanvaihtoa.

Andrea Moda ja Roberto Moreno: Moreno käytti C-seoksia ja ei aikonut käydä varikolla kilpailussa. Tallilla ei ollut käytössä enää aika-ajon jälkeen ainuttakaan D-seosta ja C-seoksetkin olivat varsin kuluneita kilpailuun otettua sarjaa lukuunottamatta.
 

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
15049
Laitetaan seuraavaksi sitten Montrealin 1992 kilpailun rengastietoja. Kanadan Grand Prix oli jossain määrin paljonkin renkaita kuluttanut, mutta huomattavasti enemmän mekaanisesti kuluttavampi kilpailu. Tässä tietoja kauden 1992 Kanadan Grand Prixin tiimoilta:

McLaren: Kuljettajista Ayrton Senna otti kilpailuun C-seokset, mutta Gerhard Berger valitsi hieman yllättäen A-seokset. Senna olisi käynyt varikolla kierroksella 40 tai milloin tahansa sen jälkeen. Berger ei aikonut pysähtyä sillä A-seos kesti maaliin asti Montrealin radalla varsin usein.

Tyrrell: Kuljettajista Olivier Grouillard otti kilpailuun B-seokset ja Andrea de Cesaris A-seokset. Molemmat Tyrrellin autot kärsivät tasapaino-ongelmista ja aliohjauksen kroonisuudesta täysillä tankeilla mikä ei voinut olla vaikuttamatta myös renkaisiin. Grouillardin repiessä renkaista kaiken irti se kostautui, mutta de Cesaris ymmärsi rauhoittaa menoaan ja vasta auton keventyessä kunnolla aloitti A-seoksilla loppuajonsa.

Tosin kilpailun loppuvaiheessa A-seokset olivat niin kuluneita, että de Cesariksen meno oli kuin jäärata-ajossa ja seinä oli ollut kutsua noin 10 kierroksen ajan muutenkin jarruvaurion takia. Grouillard kävi varikolla kierroksella 43 kun taas de Cesaris ei käynyt varikolla. Mikäli Grouillard olisi ottanut A-seokset niin hän olisi voinut olla vahvemmillakin kilpailussa. Tai ainakin hänen olisi pitänyt rauhoittaa menoa alussa kuten de Cesaris teki alkurynnistyksen jälkeen.

Williams: Kuljettajista Nigel Mansell otti itselleen D-seokset ja Riccardo Patrese B-seokset. Mansell olisi käynyt varikolla kierroksella 20 ja Patrese olisi käynyt kierroksella 50 varikolla.

Footwork ja Michele Alboreto: Alboreto otti itselleen A-seokset ja aikoi ilman viimeisten kierrosten mahdollista hätäpysähdystä lukuunottamatta olla käymättä varikolla kilpailussa.

Lotus: Molemmat kuljettajat eli Johnny Herbert ja Mika Häkkinen olivat liikkeellä B-seoksilla. Herbert olisi pysähtynyt kierroksella 51 tai sen jälkeen ja Mika Häkkinen kierroksesta 52 eteenpäin. Molemmat toki tulivat teknisten vikojen takia keskeyttämään, mutta mahdollisesta pehmeämmästä rengaslaadusta puhuttaessa sellainen oli turhaa sillä Lotuksen renkaat eivät olleet mitenkään erityisen kuluneita ja mikään ei viitannut pysähdykseen silloin ennen teknisiä murheita.

Fondmetal ja Gabriele Tarquini: Tarquini oli liikkeellä riskitaktiikalla monen mielestä eli hän otti itselleen D-seokset. Hän aikoi käydä myös kierroksella 15 jo varikolla.

March: Kuljettajista Karl Wendlinger otti itselleen A-seokset ja ei aikonut käydä varikolla kun taas Paul Belmondo otti itselleen B-seokset ja kävi varikolla kierroksella 55.

Benetton: Kuljettajista Michael Schumacher otti A-seokset ja Martin Brundle otti B-seokset. Schumacher ei käynyt varikolla kilpailun aikana, mutta Brundle olisi pysähtynyt kierroksella 60.

Dallara: Molemmat kuljettajat eli JJ Lehto ja Pierluigi Martini ottivat A-seokset ja eivät aikoneet käydä varikolla kilpailun aikana.

Minardi: Kuljettajista Gianni Morbidelli otti B-seokset ja aikoi käydä varikolla kierroksella 42. Christian Fittipaldi vuorostaan otti A-seokset ja aikoi ajaa maaliin asti ilman pysähdystä.

Ligier: Molemmat kuljettajat eli Thierry Boutsen ja Erik Comas ottivat A-seokset ja eivät aikoneet käydä varikolla kilpailun aikana.

Ferrari: Kuljettajista Jean Alesi otti itselleen A-seokset ja ei aikonut käydä varikolla, mutta Ivan Capelli otti itselleen D-seokset ja aikoi käydä varikolla kierrosten 20-25 aikana. Capelli otti tallin mielestä tarpeettomia riskejä sillä teolla ja siitäkään ei Ferrarilla pidetty.

Venturi-Larrousse: Kuljettajista Bertrand Gachot otti itselleen D-seokset, mutta Ukyo Katayama otti itselleen A-seokset. Gachot olisi käynyt varikolla ilman hylkäystään ja siipikorjailujaan muutoin kierrosten 15-20 aikana. Katayama toki tuli varikolle lopulta keskeyttämään viitospaikalta. Katayama oli muutenkin eräitä kilpailun tähtiä. Tosin alkuvaihe kilpailusta eli ensimmäiset 12 kierrosta oli lähinnä sinnittelyä, mutta sittemmin vauhtia löytyi häneltäkin paremmin. Katayaman suurin tavoite oli sama kuin Andrea de Cesariksella eli Karl Wendlingerin nelospaikan kaappaaminen.

Siinä ei kuitenkaan lopulta onnistuttu. Joskin ilman de Cesariksen teknisiä murheita Wendlingerin sija olisi voinut olla vasta viides tai jopa ehkä huonompi. Pisteiden ulkopuolelle jääminen ilman keskeytystä oli tosin varsin teoreettista jo sikäli, että kilpailun loppuvaiheissa Michele Alboreto ja Erik Comas taistelivat viimeisestä pisteestä varsin kaukana hänen takanaan vaikka hän jostain syystä olisi hävinnyt de Cesarikselle tai aiemmin Katayamalle.

Jordan: Molemmat kuljettajat eli Stefano Modena oli liikkeellä C-seoksilla ja aikoi käydä varikolla kierroksella 38 ja Mauricio Gugelmin piti myös C-seoksia hallussaan ja olisi käynyt varikolla milloin tahansa kierroksen 39 jälkeen. Gugelmin piti ongelmiaan Montrealissa samanlaisina kuin Monacossakin teknisten vikojensa osalta.
 

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
15049
Kauden 1989 lopulla Tyrrellin rengaslaadun vaihtumisessa Pirelliin oli syynsä Goodyearin harjoittamalla rengaskarttapolitiikalla. Lee Gaugin laskelmat olivat olleet Tyrrellin johdolle jo pitemmän aikaa ongelma ja ongelmat olivat kärjistyneet kauden aikana. Goodyearin insinöörit muun muassa olivat ennen kauden loppua alkaneet ns. Pimittää tietoa rengasmallinnuksesta ja muun muassa Tyrrellin aerodynamiikan tietokoneistettu karttaohjelma ei pitänyt tästä liikkeestä.

Myöhemmin virallisessa tiedotteissa kerrottiin, että Tyrrell ei ole ns. Huipputalli joten sillä ei ollut rengasyhtiön omaa päämajan eli Leo Mehlin hyväksyntää velvoitteineen auttaa tallia. Ainoastaan joitakin rengasteknisiä neuvoja Goodyear olisi silti kyennyt tarjoamaan tallille kun se vaihtoi Pirellin renkaisiin kaudella 1990. Aerodynamiikan karttaohjelma oli erityisen tärkeä muun muassa rengasteknisen tiedon välittämisessä ja siirtämisessä.

Joillakin talleilla ja erityisesti pienemmillä talleilla hyvät aerodynaamiset rengaslaskentaohjelmat saattoivat auttaa paljonkin niiden menestystä. 1980-luvun lopun ja 1990-luvun alussa F1:ssä oli kuitenkin teknisen osaamisen tasolla vielä paljon opeteltavaa erityisesti tietokoneistettujen rengastietojen laskennan saralla. Tai oikeammin laji oli juuri tietokoneistettu insinööritasolla.
 

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
15049
Vuonna 1990 Tyrrell nautti rengasteknisestä menestyksestä paljonkin. Pirelli ei ehkä ollut aina paras mahdollinen renkaiden kilpailullisella osiolla eli radalla, mutta erilaisessa renkaisiin liittyvässä insinööritoiminnassa Dario Calzavaran suosiollisella avustuksella talli menestyi. Pirellin renkaiden aerodynaamisen tietokonelaskennan toiminnassa tärkeinä miehinä olivat ainakin Jean-Claude Migeot, Nigel Beresford, John Hill ja Chris White. Lisäksi Pirelli toi tallin leipiin kolme huippuluokan BAS:llä työskennellyttä aerodynamiikkainsinööriä. Lisäksi Adelaidesta 1989 aina kauden 1991 vastaavaan kilpailuun asti tallissa toimi muuan japanilainen aerodynaamikko jota kutsuttiin leikkisästi uudeksi tietokonealan Hejiksi.

Tämä kyseinen aerodynaamikko työskenteli Adelaidesta 1989 Adelaideen 1990 julkisuudelta äärimmäisen salassa ja antoi tietoja tallissa toki tallin edun mukaisesti kaikille sen jäsenille, mutta hän oli myös Satoru Nakajiman eräänlainen tekninen asiantuntija ja avustaja tallissa. Vasta kaudella 1991 hän virallisesti Hondan mukaantulon myötä talliin alkoi esiintyä enemmän julkisuudessa.

Nk. Uusi Heji kehitteli muun muassa Tyrrellin kaltaiselle tallille vallankumouksellista ja sen ajan huipputalleilekin harvinaista DNC-järjestelmää joka olisi pystynyt laskemaan rengaskulutuskulmat ja aerodynaamiset arviot numeraalisella tarkkuudella. Valitettavasti Tyrrell ei koskaan kaudella 1990 kyennyt sellaista kehittämään. Kaudella 1990 Pirellin miesten kanssa talli oli eräällä tavalla Simplistico-politiikkaa noudattanut ja erityisesti Calzavara piti arvossaan Jean Alesia. Tallissa oli vähän varsinaisia kilpailuinsinöörejä ja erittäin vähän vanhempia rengasinsinöörejä joiden tehtävänä tallissa oli vastata myös autonsuunnittelun avustamisesta. Vain kaksi kappaletta oli heitä verrattunapa vaikka Benettoniin, McLareniin tai Williamsiin.
 

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
15049
Kaudella 1991 Pirelli oli lopettanut ns. Simplistico-politiikkansa Tyrrelliä kohtaan ja kohteli sitä enemmän tai vähemmän vain tavallisena asiakkaana. Erityisesti mitä pidemmälle kauden loppu meni. Kauden alussakin tilanteeseen nähden hyvästä julkisivusta talli oli joutunut kokemaan samat ongelmat kuin mitä kaudella 1989 Goodyearin kanssa. Pieniä poikkeuksiakin oli toki mukana. Tyrrell oli joutunut muun muassa rengasaerodynamiikkapuolella enemmän vain B-talliksi kuin, että rengastietoa olisi tarkoituksellisesti pimitetty.

A-talliksi oli vaihtunut Benetton ja se nähtiin pahana asiana. Lopullisesti Pirellin rengasaerodynamiikkapuolella vaikeudet alkoivat Mexico Cityn aikoihin ja hieman ennen kauden 1991 loppua Pirelli huipensi Dario Calzavaran tiettävästi suunnitelmallisella johdolla ahdingon tekemällä saman kuin mitä Goodyear kaudella 1989 eli suosi kaikessa täysin vain Benettonia tai muuta vastaavaa huipputallia joko median tai rengasjätin oman järjenlaskelman mukaan ja jätti Tyrrellin oman onnensa nojaan. Pahimmillaan tietojen pimittäminen oli alkanut jo ennen menestyksekkäitä Monacon ja Montrealin kilpailuja ja viimeistään Barcelonan aikoihin syyskuussa 1991. Pirellin rengasinsinöörit tai Dario Calzavara itsekään eivät koskaan päässeet yhteisymmärrykseen muun muassa Stefano Modenan kanssa työskentelystä.

Modena toki oli lahjakas ja taitava kuljettaja, mutta huonoimpana päivänään varsin temperamenttinen ja monimutkainen persoona niin ajajana kuin huonoimmillaan jopa ihmisenä. Tosin ajojen ulkopuolella Modenalla oli yksinkertaisesti vain omanlaisensa henkilöitymä pidettävänä ja se ei valitettavasti sopinut Pirellin muottiin kaudella 1991. Ja aivan loppukautta 1991 kohti ei edes Tyrrellin omankaan muottiin. Tosin ongelmat eivät menneet Modenan osalta koskaan Tyrrelillä samaksi kuin mitä kauden 1992 Jordanin ongelmat.
 

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
15049
Ranskan Grand Prixin 1992 osalta rengastaktiset erikoisuudet olivat varsin vähissä. Suurin osa lähtöruudukosta olivat varustautuneita ennen sadetta A tai B-seoksilla. Neljä kuljettajaa lähti kilpailuun niistä jotka eivät keskeyttäneet alun joukkokolariin niin C-seoksilla. Molemmat Ligierin miehet eli Thierry Boutsen ja Erik Comas, Johnny Herbert Lotukselta ja Aguri Suzuki Footworkilta lähti niillä seoksilla. D-seoksia käyttivät Andrea Chiesa, Bertrand Gachot, Gabriele Tarquini ja Mauricio Gugelmin. Ayrton Senna ja Gerhard Berger olivat liikkeellä A-seoksilla.

Toisaalta ensimmäisellä kierroksella varikolla kävivät Michael Schumacher ja Olivier Grouillard korjauskäynnillä ja Grouillard kävi myöhemmin kärsimässä selvääkin selvemmästä varaslähdöstä stop-gon. Kun sade sitten yllätti niin ennen varikkokäyntien kunnollista alkua tuli punainen lippu. Punaisen lipun aiheuttanut sademäärä ei toki kaikkien mielestä ollut vielä sen veroinen, mutta tuomaristo ei ottanut riskejä. Ihme kyllä jo aikaisemmin viikonloppuna harjoiteltua Safety Carin tilannetta ei hyödynnetty lähtökolarien aikana. Sen verran nopea Ford Escort RS Cosworth oli, että se ehti vielä Schumin eteen tämän palatessa korjauskäynniltä varikolta radalle.

Uusintalähdössä oli paljon keskustelua kierrosajoista ja tarkasta liikkeelle lähdöstä. Tulosten ottamista kierrosten 18-21 väliltä keskusteltiin ja tuomaristo päätyi lopulta ratkaisuun jossa sääntöjen mukaisesti ajettiin 18+51 kierrosta eli yhteensä 69 kierrosta kun alun perin olisi pitänyt ajaa 72 kierrosta kilpailussa. Yhteisajat eivät olleet miellyttävä ratkaisu ja niistä oli jälleen ollut ilmassa valituksia. Sitten vielä tuomaristo sekoili myös lähdönkin kanssa sen verran, että James Huntkin vitsaili aloittavansa kilpailun mieluusti tuomareita aina 5 minuuttia sanottua aikaisemmin mikäli hän istuisi päättävässä elimessä. Lopullisesti Huntin sanavirran tuomareita kohtaan aukaisi vielä yhden ylimääräisen minuutin tauon löytäminen moottorien jo käynnistyttyä.

Kilpailun toiseen lähtöön vain Ligierit varustautuivat edelleen C-seoksilla joskin vaihdetuilla sellaisilla. Herbert vaihtoi renkaansa B-seoksiin. Samoin teki myös Suzuki. Kaikki muut käyttivät A-seoksia ennen sateen paluuta radalle kierroksella 48 ja sen paikkeilla jolloin käytiin varikolla isoin osin. Tosin Andrea de Cesaris ja Jean Alesi yrittivät jäädä ajamaan kuivan kelin renkailla radalle ja de Cesaris keskeyttikin itsepäisyyttään ja lähellä oli Alesikin. Alesin mukaan oli väärin jatkaa kilpailua sateessa siinä vaiheessa kun kisan olisi saanut mieluustikin keskeyttää toisin kuin ensimmäisessä keskeytyksessä josta olisi tuolloin ehkä hieman tuohtuneena annettujen lausuntojen perusteella selvitty vain sadekelin renkaisiin vaihtamalla.
 

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
15049
Laitan vielä Magny-Coursin 1992 rengasvalintoja sellaisen kuivan kelin osalta kuin millainen sen olisi pitänyt olla:

McLaren: Molemmat kuljettajat lähtivät A-seoksilla.

Tyrrell: Molemmat kuljettajat lähtivät B-seoksilla.

Williams: Molemmat kuljettajat lähtivät A-seoksilla.

Footwork: Kuljettajista Michele Alboreto lähti B-seoksilla ja Aguri Suzuki C-seoksilla.

Lotus: Kuljettajista Mika Häkkinen lähti A-seoksilla ja Johnny Herbert C-seoksilla.

Fondmetal: Molemmat kuljettajat lähtivät D-seoksilla.

March: Karl Wendlinger lähti kilpailuun B-seoksilla.

Benetton: Molemmat kuljettajat lähtivät A-seoksilla.

Dallara: Molemmat kuljettajat lähtivät B-seoksilla.

Minardi: Gianni Morbidelli lähti kilpailuun B-seoksilla.

Ligier: Molemmat kuljettajat lähtivät C-seoksilla.

Ferrari: Molemmat kuljettajat lähtivät A-seoksilla.

Venturi-Larrousse: Kuljettajista Bertrand Gachot lähti D-seoksilla ja Ukyo Katayama B-seoksilla.

Jordan: Kuljettajista Stefano Modena lähti B-seoksilla ja Mauricio Gugelmin D-seoksilla.
 

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
15049
Laitan seuraavaksi Englannin Grand Prixin rengastietoja vuodelta 1992. Ennakkojen mukaan McLaren, Williams, Benetton ja Ferrari olisivat jokainen lähteneet B-seoksilla kilpailuun ja se olisi merkinnyt jokaisen sen tallin kuljettajan osalta varikkokäyntiä. Näin ei kuitenkaan ollut. Rengaskilpailullisesti Mika Häkkisen itsepäisyys olla menemättä tallin määräämään renkaanvaihtoon oli koitua kohtalokkaaksi. Onneksi Mika oli kuitenkin säästänyt renkaitaan edes jotenkin kilpailun alussa ja lopussa piti sentään auton radalla vaikka erittäin vaikeaa olikin.

Joka tapauksessa tässä tietoja:

McLaren: Kuljettajista Ayrton Senna otti A-seokset ja koitti olla pysähtymättä kilpailussa, mutta Gerhard Berger otti B-seokset ja myös pysähtyi ensimmäisenä kärkimiehistä kierroksella 29.

Tyrrell: Radikaalein rengaslaatuero. Olivier Grouillard otti kuljettajista A-seokset ja yritti olla pysähtymättä kilpailussa, mutta Andrea de Cesaris otti C-seokset kisaan. Sitä pidettiin radikaalina asiana erityiseti de Cesariksen silloisen viihdearvon valossa eli hän oli tavallaan vanhan ajan ns. Kovia nimiä ja sekin vaikutti rengaskeskusteluun.

C-seoksia ei juuri kukaan halunnut käyttää Silverstonen radalla paitsi silloin jos tulisi sadetta ja silloinkin vain mikäli se tulisi aivan kilpailun lopussa tai mahdollisesti aivan kilpailun alussa jolloin olisi pystynyt radan kuivumisen yhteydessä mahdollisesti vetämään nopean ja lyhyen stintin pitävämmillä C-seoksilla kuin kovilla ja liukkailla A-seoksilla. Joka tapauksessa de Cesaris jonkin verran maksoi rengasvalinnastaan ja joutui tulemaan varikolle jo kierroksella 20. Liian kova yrittäminen tuhosi renkaat alkuunsa ja hyvää ei myöskään tehnyt osumat kilpailun aikana ulosajon ohella.

Wílliams: Kuljettajista Nigel Mansell otti B-seokset ja kävi varikolla kilpailussa kierroksella 30 ja Riccardo Patrese otti A-seokset ja aikoi olla pysähtymättä kilpailussa.

Brabham ja Damon Hill: Hill otti itselleen A-seokset ja yritti olla käymättä varikolla.

Footwork: Molemmat kuljettajat ottivat A-seokset ja yrittivät olla pysähtymättä kilpailussa.

Lotus: Kuljettajista Mika Häkkinen otti itselleen A-seokset ja huolimatta tallipäällikkönsä käskystä tulla varikolle renkaanvaihtoon suomalainen pysyi itsepäisesti radalla kisan loppuun asti. Johnny Herbert vuorostaan otti B-seokset kisaan ja olisi tullut varikolle varsin pian vaikka niillä pystyikin venyttämään pysähdystä jopa 40 kierrokseen asti. Häkkinen taas oli liiallisen renkaan kulumisen kanssa ongelmissa aina kierroksesta 49 eteenpäin ja kierroksesta 55 lähtien pito oli käytännössä kokonaan loppu ja ajo oli luistelua joskin sietämätöntä se oli vain aivan viimeisellä kierroksella. Peter Collins kävi tiimiradiossa kuumana aina kierrosten 50-55 ajan.

Fondmetal ja Gabriele Tarquini: Tarquini otti A-seokset ja ei aikonut käydä varikolla kilpailussa. Mikäli hänen olisi ollut pakko käydä varikolla niin se olisi ollut milloin tahansa kierroksesta 45 eteenpäin.

March ja Karl Wendlinger: Wendlinger otti C-seokset kilpailuun ja olisi pysähtynyt kierroksen 30 tai 31 aikana.

Benetton: Kuljettajista Michael Schumacher otti B-seokset kilpailuun ja pysähtyi kierroksella 33 kilpailussa, mutta Martin Brundle otti A-seokset ja ei pysähtynyt kilpailussa missään vaiheessa.

Dallara: Molemmat kuljettajat ottivat A-seokset ja eivät aikoneet pysähtyä kilpailussa.

Minardi ja Gianni Morbidelli: Morbidelli otti A-seokset ja ei aikonut käydä varikolla kilpailussa.

Ligier: Molemmat kuljettajat ottivat A-seokset ja eivät aikoneet käydä varikolla kilpailussa.

Ferrari: Molemmat kuljettajat ottivat B-seokset ja aikoivat käydä varikolla kilpailussa. Jean Alesi kävi kuljettajista varikolla ensin kierroksella 33 ja Ivan Capelli kävi muistaakseni kierroksella 37 varikolla. Capelli oli säästänyt renkaitaan niin paljon, että hän olisi voinut tulla kolme kierrosta myöhemminkin varikolle. Hänet kuitenkin käskettiin varikolle jossain määrin ehkä vähän aikaisin.

Venturi-Larrousse: Kuljettajista Bertrand Gachot lähti kilpailuun A-seoksilla ja ei aikonut käydä varikolla vaikkakin hän kävikin lopulta keskeyttämässä varikolla. Ukyo Katayama vuorostaan olisi ottanut jopa D-seokset, mutta Gerard Larrousse ei antanut hänen riskeerata aika-ajoissa kuluneilla renkailla ja loput Katayaman muut renkaat olivat jo parhaan käyttöikänsä nähneet. Siten japanilainen otti itselleen C-seokset. Hän aikoi käydä varikolla viimeistään kierroksella 32, mutta mahdollisesti jopa jo 15 kierroksen jälkeen sillä C-seokset eivät olleet kovinkaan kestäviä Silverstonen kaltaisella radalla.

Jordan: Molemmat kuljettajat ottivat A-seokset ja eivät aikoneet käydä varikolla kilpailussa ilman pakkoa.
 

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
15049
Vaikka en yleensä Bridgestonen rengasasioista tai näistä uudemmista rengasjutuista paljon kirjoitakaan niin kauden 1999 Saksan Grand Prixissä erityisesti McLarenille tapahtuneiden rengasrikkojen jälkeen hetken aikaa lajissa velloi pieni rengaskohu Bridgestonea kohtaan. Bridgestone ei ollut valmis hyväksymään rengaslaadun valvonnan syytteitä vaan syytti edelleen rengasrikoista ja muutaman muun tallin autoille sattuneiden rengasvaurioiden sijaan renkaan muita ongelmia kuten liiallista lämpötilaa, liian korkeita rengaspaineita, erillistä rengasrikkoa radalla olevien terävien esineiden aiheuttamia viiltoja tai yksinkertaisesti vain huonoa onnea.
 

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
15049
Rengaskohu oli jatkunut myös Magny-Coursissa elokuussa 1999 Jean Alesin ajaessa Bridgestonen rengastestiä. Tuolloin aivan mystisesti rengas oli vain alkanut tasaantua liikaa ja pian se räjähtikin aiheuttaen kovavauhtisen ulosajon. Alesi ei kuitenkaan loukkaantunut kolarista, mutta ihmetteli Bridgestonen renkaiden yllättävää pettämistä niin moneen kertaan kuukauden sisällä.
 

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
15049
Kaudella 1992 Hockenheimin kilpailussa nähtiin paljon tai ainakin jonkin verran erilaisia rengastaktiikoita. Myös uskomatonta renkaansäästöä nähtiin Ayrton Sennan ja Michael Schumacherin toimesta. Tosin pehmeämmillä seoksilla tai ilman Riccardo Patresen loppumetrien ulosajoa Schumacher ei todennäköisesti olisi ollut palkintokorokkeella. Pehmeämmillä seoksilla liikkeellä ollut ja varikolla käynyt Martin Brundle hävisi pelin oikeastaan juuri siihen.

Loppumetreillä Nigel Mansellkin alkoi vähentää vauhtiaan siinä missä Patrese oli radan nopein mies. Joillakin kierroksilla Patrese oli Sennaa melkein kolme sekuntia nopeampi ja silti Sennan onnistui lopulta pitää Patrese takanaan. Tosin ilman Patresen kamppailua Schumacherin kanssa ja muutamia kierroksella ohitettavia kuljettajia Sennakin olisi todennäköisesti jäänyt Patresen jalkoihin. Schumacher lopetti Saksan kolmospaikallaan miehen huonoon ja kolarialttiiseen keskikauteen viittaavat puheet.

Tässä kuitenkin rengastaktiikoita kilpailusta:

McLaren: Kuljettajista Ayrton Sennalla oli A-seokset ja Gerhard Bergerillä B-seokset. Sennan olisi pitänyt käydä varikolla renkaanvaihdossa 17 kierroksen jälkeen milloin tahansa. Renkaiden loppumista tai hajoamista pelättiin vielä senkin jälkeen kun Senna kieltäytyi viimeisen kerran menemästä varikolle kierroksella 30.

Sennan ajaminen lopussa oli liukastelua täynnä, mutta silti Sennan onnistui pysyä radalla. Berger kävi kierroksella 14 varikolla. Ensin renkaanvaihto meni pieleen kun kestoa oli yli 14 sekuntia ja sitten sytytys tuhosi hänen kilpailunsa. Paddockin puolella auto vielä lähti huollon jälkeen käyntiin, mutta Berger keskeytti pienen ajon jälkeen kun auto sammui uudestaan ja sillä kertaa mikään ei enää toiminut.

Tyrrell: Kuljettajista Olivier Grouillardilla oli B-seokset ja hän olisi käynyt varikolla kierroksella 11 tai milloin tahansa siitä eteenpäin. Andrea de Cesariksella oli mielenkiintoinen taktiikka lähteä C-seoksilla kilpailuun. Se näytti kannattavankin, mutta lopulta renkaat kuluivat aivan liian nopeasti loppuun ja aiheuttivat valtavan ulosajon jonka aikana autosta särkyi osia, italialainen pyöri kuusi kertaa ympäri ja vältti vain onnella kaiteen kovasta vauhdista.

Kaikkein suurin ongelma oli renkaiden lopullinen pilalle meneminen vaikkakin ne eivät olisi enää pitkään kestäneet muutenkaan ja de Cesaris kävi varikolla kierroksella 14. Sen jälkeen alkuvaiheen viihde-esityksen jälkeen de Cesaris oikeastaan yritti vain ajaa melko säästeliäästi loppuun asti A-seoksillaan ja toivoa selviytymistä maaliin ilman toista stoppia mikä oli hyvinkin mahdollinen Hockenheimin kaltaisella renkaita kuluttavalla radalla. Lopulta keskeytys vei loputkin mahdollisuudet kilpailusta. Se oli harmittava takaisku sillä siinä meni potentiaalisesti jälleen hyvä kilpailu ja samalla de Cesaris näytti sen, että C-seoksillakin pystyi yllättävänkin pitkään ajamaan Hockenheimin radalla kilpailumitassakin.

Williams: Molemmat kuljettajat lähtivät kilpailuun B-seoksilla. Nigel Mansell pysähtyi kierroksella 15 ja Riccardo Patrese kierroksella 18.

Footwork: Kuljettajista Aguri Suzuki käytti viimeisen D-seoksensa kilpailuun. Suzukin taktiikka oli hyvin selvä. Hänen taktiikka oli yksinkertaisesti päästä lukuisien autojen edelle, kaasuttaa sydämensä pohjasta täyttä vauhtia riittävän hyville sijoille ja saada erittäin paljon eroa takana tuleviin ja ennen kaikkea vaihtaa renkaat hyvin äkkiä. Suzuki olisi käynyt varikolla jo muutaman kierroksen kuluessa.

4-5 kierrosta oli tarkoitus ajaa ja 7-8 kierrosta oli renkaiden arvioitu huippukestävyys Suzukin ajamana ja vain jos hän edes vähän säästäisi niitä. 10 kierrosta D-seoksilla oli ollut siihen mennessä Hockenheimin ennätys. D-seosten yleinen vähäisyys tallien keskuudessa Hockenheimissa selittyi sillä, että aika-ajorenkaiden kiellon myötä niitä käytettiin juurikin itse aika-ajoissa tarvittaessa C-seosten kanssa niissä. Suzukin taktiikka kaatui hyvissä ajoin ja hän myös keskeytti nopeasti. Michele Alboreto vuorostaan otti A-seokset ja pysähtyi kilpailun puolivälissä muistaakseni kierroksen 22 tai 23 aikana. Mahdollisesti myöhemminkin.

Lotus: Kuljettajista Mika Häkkinen otti A-seokset ja Johnny Herbert otti C-seokset. Häkkinen olisi pysähtynyt kierrosten 25-30 aikana ja aikaisintaan kierroksesta 22 eteenpäin. Häkkisellä oli toki kuluneet renkaat keskeytyshetkellä, mutta ei mitenkään erityisen hälyttävästi. Herbert vuorostaan tuli varikolle ensimmäisten joukossa jo kierroksella 12. Tosin C-seosten kestävyys meni suurin piirtein siinä luokassa vaikka poikkeuksiakin oli noin 15 kierroksen paremmalle puolelle nähty vuosien saatossa.

Fondmetal ja Gabriele Tarquini: Tarquini otti A-seokset ja kävi muistaakseni varikolla kierroksella 24.

March: Kuljettajista Karl Wendlinger joutui käymään varikolla kierroksella 4 etusiiven rikkouduttua ja samalla vaihdettiin vahingossa mukaan kilpailuun laitetut D-seokset saman tien riittävän koviin A-seoksiin. Kaikkiaan Wendlinger joutui käymään kisan aikana peräti 4 kertaa joista vain kerran renkaiden takia ja loput kerrat auton vikojen takia. Wendlingerin pysähdys oli Gerhard Bergerin sytytysvian korjauskäyntiä lukuunottamatta päivän pisin. 37 sekuntia kesti siivenvaihto joka oli jo enemmän kuin keskimäärin oli siihen aikaan. Itse renkaanvaihto sujui melko nopeasti. Muistaakseni noin kuudessa sekunnissa. Paul Belmondo vuorostaan otti A-seokset ja kävi varikolla muistaakseni kierroksella 26.

Benetton: Kuljettajista Michael Schumacher otti A-seokset ja Wunderkindin renkaansäästötaidot huomattiin. Hän pystyi ajamaan niillä maaliin saakka ja yllättävänkin kilpailukykyisesti vaikkakin lopussa oli hyvin vaikeaa Ayrton Sennan tavoin ja Riccardo Patreselle hän joutui paikkansa luovuttamaan. Martin Brundle otti vuorostaan B-seokset ja pysähtyi hieman yli parinkymmenen kierroksen jälkeen.

Dallara: Molemmat kuljettajat ottivat A-seokset ja joutuivat ainakin muistaakseni käymään varikolla kilpailun aikana. JJ Lehdon pysähdyksestä en ole ihan varma, että kävikö hän varikolla. Pierluigi Martini ainakin kävi varikolla kilpailun aikana kierroksella 27. Lehto olisi kaiketi käynyt kilpailun puolivälin jälkeen milloin tahansa varikolla, mutta ei ainakaan muistaakseni enää kierroksen 30 jälkeen mikäli kyse olisi ollut säästöajosta loppuun asti ilman pysähdystä.

Minardi: Kuljettajista Alessandro Zanardi oli Aguri Suzukin tapaan erittäin suurella riskillä liikkeellä. Zanardilla ei ollut mitään hävittävää. Hänellä oli säästynyt yksi sarja D-seoksia ja hän aikoi pistää ne käyttöön. Hän olisi käynyt jo viidennen kierroksen jälkeen varikolla. Valitettavasti kisa ei oikein ehtinyt edes alkaa hänen kohdallaan. Tai edes huippuajo. Gianni Morbidelli vuorostaan otti käyttöön A-seokset ja kävi muistaakseni varikolla kierroksella 28.

Ligier: Molemmat kuljettajat ottivat kilpailuun A-seokset, mutta muistaakseni Thierry Boutsen joutui harvinaisesti renkaiden säästämisestään huolimatta ne vaihtamaan kierroksella 29 kun taas Erik Comas ei omia renkaitaan vaihtanut huolimatta hirvittävästä kulumisesta ja loppukierrosten vaikeuksista.

Ferrari: Molemmat kuljettajat ottivat kilpailuun A-seokset. Jean Alesi sai renkaansa säästettyä maaliin asti ja hänen ei tarvinnut niitä vaihtaa. Ivan Capelli olisi käynyt varikolla kierroksella 25, mutta hän keskeytti vaikkakin häntä ei olisi toki haitannut mahdollinen aikaisempikaan renkaanvaihto.

Venturi-Larrousse: Kuljettajista Bertrand Gachot otti A-seokset ja muistaakseni kävi varikolla kierroksella 24. Ukyo Katayama vuorostaan oli erittäin harmissaan tuhlattuaan D ja C-seoksensa aika-ajoihin. Katayama joutui lähtemään B-seoksilla mukaan kilpailuun eikä saanut siten kokeilla haluamaansa riskiajoa. Katayama olisi pysähtynyt kierroksella 10 Japanin television veikkaaman kierroksen 11 sijaan.

Jordan ja Mauricio Gugelmin: Gugelmin kävi muistaakseni varikolla kierroksella 30 ja hänellä oli mukanaan A-seokset.
 
Viimeksi muokattu:
Ylös