Kaudella 1992 Hockenheimin kilpailussa nähtiin paljon tai ainakin jonkin verran erilaisia rengastaktiikoita. Myös uskomatonta renkaansäästöä nähtiin Ayrton Sennan ja Michael Schumacherin toimesta. Tosin pehmeämmillä seoksilla tai ilman Riccardo Patresen loppumetrien ulosajoa Schumacher ei todennäköisesti olisi ollut palkintokorokkeella. Pehmeämmillä seoksilla liikkeellä ollut ja varikolla käynyt Martin Brundle hävisi pelin oikeastaan juuri siihen.
Loppumetreillä Nigel Mansellkin alkoi vähentää vauhtiaan siinä missä Patrese oli radan nopein mies. Joillakin kierroksilla Patrese oli Sennaa melkein kolme sekuntia nopeampi ja silti Sennan onnistui lopulta pitää Patrese takanaan. Tosin ilman Patresen kamppailua Schumacherin kanssa ja muutamia kierroksella ohitettavia kuljettajia Sennakin olisi todennäköisesti jäänyt Patresen jalkoihin. Schumacher lopetti Saksan kolmospaikallaan miehen huonoon ja kolarialttiiseen keskikauteen viittaavat puheet.
Tässä kuitenkin rengastaktiikoita kilpailusta:
McLaren: Kuljettajista Ayrton Sennalla oli A-seokset ja Gerhard Bergerillä B-seokset. Sennan olisi pitänyt käydä varikolla renkaanvaihdossa 17 kierroksen jälkeen milloin tahansa. Renkaiden loppumista tai hajoamista pelättiin vielä senkin jälkeen kun Senna kieltäytyi viimeisen kerran menemästä varikolle kierroksella 30.
Sennan ajaminen lopussa oli liukastelua täynnä, mutta silti Sennan onnistui pysyä radalla. Berger kävi kierroksella 14 varikolla. Ensin renkaanvaihto meni pieleen kun kestoa oli yli 14 sekuntia ja sitten sytytys tuhosi hänen kilpailunsa. Paddockin puolella auto vielä lähti huollon jälkeen käyntiin, mutta Berger keskeytti pienen ajon jälkeen kun auto sammui uudestaan ja sillä kertaa mikään ei enää toiminut.
Tyrrell: Kuljettajista Olivier Grouillardilla oli B-seokset ja hän olisi käynyt varikolla kierroksella 11 tai milloin tahansa siitä eteenpäin. Andrea de Cesariksella oli mielenkiintoinen taktiikka lähteä C-seoksilla kilpailuun. Se näytti kannattavankin, mutta lopulta renkaat kuluivat aivan liian nopeasti loppuun ja aiheuttivat valtavan ulosajon jonka aikana autosta särkyi osia, italialainen pyöri kuusi kertaa ympäri ja vältti vain onnella kaiteen kovasta vauhdista.
Kaikkein suurin ongelma oli renkaiden lopullinen pilalle meneminen vaikkakin ne eivät olisi enää pitkään kestäneet muutenkaan ja de Cesaris kävi varikolla kierroksella 14. Sen jälkeen alkuvaiheen viihde-esityksen jälkeen de Cesaris oikeastaan yritti vain ajaa melko säästeliäästi loppuun asti A-seoksillaan ja toivoa selviytymistä maaliin ilman toista stoppia mikä oli hyvinkin mahdollinen Hockenheimin kaltaisella renkaita kuluttavalla radalla. Lopulta keskeytys vei loputkin mahdollisuudet kilpailusta. Se oli harmittava takaisku sillä siinä meni potentiaalisesti jälleen hyvä kilpailu ja samalla de Cesaris näytti sen, että C-seoksillakin pystyi yllättävänkin pitkään ajamaan Hockenheimin radalla kilpailumitassakin.
Williams: Molemmat kuljettajat lähtivät kilpailuun B-seoksilla. Nigel Mansell pysähtyi kierroksella 15 ja Riccardo Patrese kierroksella 18.
Footwork: Kuljettajista Aguri Suzuki käytti viimeisen D-seoksensa kilpailuun. Suzukin taktiikka oli hyvin selvä. Hänen taktiikka oli yksinkertaisesti päästä lukuisien autojen edelle, kaasuttaa sydämensä pohjasta täyttä vauhtia riittävän hyville sijoille ja saada erittäin paljon eroa takana tuleviin ja ennen kaikkea vaihtaa renkaat hyvin äkkiä. Suzuki olisi käynyt varikolla jo muutaman kierroksen kuluessa.
4-5 kierrosta oli tarkoitus ajaa ja 7-8 kierrosta oli renkaiden arvioitu huippukestävyys Suzukin ajamana ja vain jos hän edes vähän säästäisi niitä. 10 kierrosta D-seoksilla oli ollut siihen mennessä Hockenheimin ennätys. D-seosten yleinen vähäisyys tallien keskuudessa Hockenheimissa selittyi sillä, että aika-ajorenkaiden kiellon myötä niitä käytettiin juurikin itse aika-ajoissa tarvittaessa C-seosten kanssa niissä. Suzukin taktiikka kaatui hyvissä ajoin ja hän myös keskeytti nopeasti. Michele Alboreto vuorostaan otti A-seokset ja pysähtyi kilpailun puolivälissä muistaakseni kierroksen 22 tai 23 aikana. Mahdollisesti myöhemminkin.
Lotus: Kuljettajista Mika Häkkinen otti A-seokset ja Johnny Herbert otti C-seokset. Häkkinen olisi pysähtynyt kierrosten 25-30 aikana ja aikaisintaan kierroksesta 22 eteenpäin. Häkkisellä oli toki kuluneet renkaat keskeytyshetkellä, mutta ei mitenkään erityisen hälyttävästi. Herbert vuorostaan tuli varikolle ensimmäisten joukossa jo kierroksella 12. Tosin C-seosten kestävyys meni suurin piirtein siinä luokassa vaikka poikkeuksiakin oli noin 15 kierroksen paremmalle puolelle nähty vuosien saatossa.
Fondmetal ja Gabriele Tarquini: Tarquini otti A-seokset ja kävi muistaakseni varikolla kierroksella 24.
March: Kuljettajista Karl Wendlinger joutui käymään varikolla kierroksella 4 etusiiven rikkouduttua ja samalla vaihdettiin vahingossa mukaan kilpailuun laitetut D-seokset saman tien riittävän koviin A-seoksiin. Kaikkiaan Wendlinger joutui käymään kisan aikana peräti 4 kertaa joista vain kerran renkaiden takia ja loput kerrat auton vikojen takia. Wendlingerin pysähdys oli Gerhard Bergerin sytytysvian korjauskäyntiä lukuunottamatta päivän pisin. 37 sekuntia kesti siivenvaihto joka oli jo enemmän kuin keskimäärin oli siihen aikaan. Itse renkaanvaihto sujui melko nopeasti. Muistaakseni noin kuudessa sekunnissa. Paul Belmondo vuorostaan otti A-seokset ja kävi varikolla muistaakseni kierroksella 26.
Benetton: Kuljettajista Michael Schumacher otti A-seokset ja Wunderkindin renkaansäästötaidot huomattiin. Hän pystyi ajamaan niillä maaliin saakka ja yllättävänkin kilpailukykyisesti vaikkakin lopussa oli hyvin vaikeaa Ayrton Sennan tavoin ja Riccardo Patreselle hän joutui paikkansa luovuttamaan. Martin Brundle otti vuorostaan B-seokset ja pysähtyi hieman yli parinkymmenen kierroksen jälkeen.
Dallara: Molemmat kuljettajat ottivat A-seokset ja joutuivat ainakin muistaakseni käymään varikolla kilpailun aikana. JJ Lehdon pysähdyksestä en ole ihan varma, että kävikö hän varikolla. Pierluigi Martini ainakin kävi varikolla kilpailun aikana kierroksella 27. Lehto olisi kaiketi käynyt kilpailun puolivälin jälkeen milloin tahansa varikolla, mutta ei ainakaan muistaakseni enää kierroksen 30 jälkeen mikäli kyse olisi ollut säästöajosta loppuun asti ilman pysähdystä.
Minardi: Kuljettajista Alessandro Zanardi oli Aguri Suzukin tapaan erittäin suurella riskillä liikkeellä. Zanardilla ei ollut mitään hävittävää. Hänellä oli säästynyt yksi sarja D-seoksia ja hän aikoi pistää ne käyttöön. Hän olisi käynyt jo viidennen kierroksen jälkeen varikolla. Valitettavasti kisa ei oikein ehtinyt edes alkaa hänen kohdallaan. Tai edes huippuajo. Gianni Morbidelli vuorostaan otti käyttöön A-seokset ja kävi muistaakseni varikolla kierroksella 28.
Ligier: Molemmat kuljettajat ottivat kilpailuun A-seokset, mutta muistaakseni Thierry Boutsen joutui harvinaisesti renkaiden säästämisestään huolimatta ne vaihtamaan kierroksella 29 kun taas Erik Comas ei omia renkaitaan vaihtanut huolimatta hirvittävästä kulumisesta ja loppukierrosten vaikeuksista.
Ferrari: Molemmat kuljettajat ottivat kilpailuun A-seokset. Jean Alesi sai renkaansa säästettyä maaliin asti ja hänen ei tarvinnut niitä vaihtaa. Ivan Capelli olisi käynyt varikolla kierroksella 25, mutta hän keskeytti vaikkakin häntä ei olisi toki haitannut mahdollinen aikaisempikaan renkaanvaihto.
Venturi-Larrousse: Kuljettajista Bertrand Gachot otti A-seokset ja muistaakseni kävi varikolla kierroksella 24. Ukyo Katayama vuorostaan oli erittäin harmissaan tuhlattuaan D ja C-seoksensa aika-ajoihin. Katayama joutui lähtemään B-seoksilla mukaan kilpailuun eikä saanut siten kokeilla haluamaansa riskiajoa. Katayama olisi pysähtynyt kierroksella 10 Japanin television veikkaaman kierroksen 11 sijaan.
Jordan ja Mauricio Gugelmin: Gugelmin kävi muistaakseni varikolla kierroksella 30 ja hänellä oli mukanaan A-seokset.
