Ruoka- ja maatalouskeskustelua!?

[Black Leopard]

Sailaksen työryhmä: Maatilojen koko suuremmaksi ja määrä pienemmäksi

http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/vasen/id50949.html

Valtiosihteeri Raimo Sailaksen vetämä työryhmä vaatii maatalouspolitiikkaan lisää kilpailukykyä. Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaojalle tänään luovutetussa työryhmän loppuraportissa esitetään maatilojen kilpailukyvyn nopeaa nostamista, jotta Suomessa säilyisi kotimainen elintarviketeollisuus.

Sailas varoittaa koko elintarviketeollisuuden kuihtumisesta, jos maatilojen kilpailukyky ei kohene. Tilojen kilpailukyvyn nostamiseksi työryhmä esittää muun muassa tilakoon suurentamista ja tilojen lukumäärän vähentämistä.

Ministeri Korkeaoja pitää työryhmän ehdotuksia toteuttamiskelpoisina. Korkeaoja sanoo työryhmän raportin käyvän joiltakin osin seuraavan hallituksen maatalouspolitiikan pohjapaperiksi.

Geenimanipulaatio esityksissä mukana

Työryhmä päätyy myös suosittamaan EU:ssa kiistanalaisen geenimanipulaation hyödyntämistä Suomen maataloudessa. Raportissa ehdotetaan, että biotekniikan hyödyntämiselle elintarviketuotannossa ja maatalouden jatkojalostuksessa on luotava oma suomalainen strategia.

Työryhmän mukaan yhtenä biotekniikan osa-alueena tulee edistää geeniteknologian käyttöä Suomen oloihin soveltuvien viljelykasvien jalostamisessa. Ministeri Korkeaoja kannattaa myös tätä työryhmän ehdotusta.

Työryhmä esittää myös EU:n maatalouspolitiikan kehittämistä niin, että tavoitteena on tasatuki kaikille peltohehtaareille koko EU:n alueella sekä bioenergian tuotannon tukemista maatiloilla. Tilojen sukupolvenvaihdoksia työryhmä helpottaisi poistamalla ehdollisesti perintöveron, jos tilalle on jatkaja.

YLE Uutiset

Pelkkiä huonoja uutisia jälleen. Geenimanipulaatiota ollaan näemmä puoliväkisin ja salaa ajamassa Suomeen.

 

[kouvotsvoni]

Eivät nuo ehdotukset ainakaan Suomen asiaa ajaneet.
Suomalaisen ruoan valtteina halvempia etelän hetelmiä vastaan ollut puhtaus ja varmuus ettei mukana ole hormoneja tai ylimääräisiä geenejä.
Sitten tuo ehdotus tasatuesta..Suomen ilmasto vs Etelä- ja Keski-Eurooppa:thumbfh:

 

[Vesku]

Eivät nuo ehdotukset ainakaan Suomen asiaa ajaneet.
Suomalaisen ruoan valtteina halvempia etelän hetelmiä vastaan ollut puhtaus ja varmuus ettei mukana ole hormoneja tai ylimääräisiä geenejä.
Sitten tuo ehdotus tasatuesta..Suomen ilmasto vs Etelä- ja Keski-Eurooppa:thumbfh:

Tuo ehdotettu tasatuki. Miten luulet tilanteen olevan tällä hetkellä eli missä maksetaan eniten EU:n "puhtainta" tukea= CAP/tilatuki = EU.n maksuosuus 100 %)

Juu, omalta kohdalta mullit pois tämä vuoden lopussa!?
Jatkossa ehkä puolet ruokohelpeä ja puolet viherkesantoa. Oisko viikko peltotöitä vuodessa?? Siitäkin 3 päivää lietteenajoa eräältä naapurilta. Jääpähän lannoitteidenkin osto pois, siemenet maksaa Vapo. Yksi kylvö ja 15 vuotta satoa! Eli tukipolitiikan maksimaalinen hyödyntäminen nykyisellä kalustolla. Niittokoneellä ajelen kevätahavalla helvet (siis edellisen vuoden kasvustoa), urakoitsija paalaa, siirto erään Vapon suon laitaan. Keskikesällä viherkesantojen niittoa pari päivää...

ENpä usko että hyvin kovia muutoksia tulee esim. noihin verohelpotuksiin spv-tilanteissa. Ei mene poliittisesti läpi. Tai onhan siellä pykäläkin jo valmiina, muistaakseni perintöverolain 57 §, ei siinä tarvitse kuin TAAS kerran tulkita sitä uudeelleen, niin verotoimistot voivat laskea helpotuksia!:yuck: Tai ehkä vastaava juttu kuin noissa energiaveron palautuksessa. 3ja ½ tonnia taisi mennä maatalouden polttöljyihin, bensaan ja sähköön 2005, palautusta vajaa pari sataa. Ja kovat vittuilut päälle, että ilmaisilla löpöillä maajussit ajelee.

Vois kyllä valtakunnan uutisiin nostaa myös uuden ympäristötukiehdotuksen, 3 kk;n päästä pitänee taas sitoutua ehtoihin, joita ei vielä ole lopullisesti vahvistettu.

EDIT: piti ihan varmistaa, se on perintö-ja lahjaverolain 55.§. Kaihertaa kyllä etta joskus parikymmentä vuotta sitten se olis ollut 57. No, on tuota 55.kin muuteltu viime vuosina muutama kerta... Lie yksi epäselvimmistä lainkohdista, oikeusoppineet eivät pystyneet yksiselitteisesti -ainakaan aikaisempaa versiota- tulkitsemaan. Verotoimistoissa oli käytössä eräs Andersonin malli...

55 § (8.12.1994/1110)
Perintö- tai lahjaverosta jätetään verovelvollisen verovirastolle ennen verotuksen toimittamista tekemästä pyynnöstä osa maksuunpanematta, jos: (10.7.1998/507)

1) veronalaiseen perintöön tai lahjaan sisältyy maatila, muu yritys tai osa niistä;

2) verovelvollinen jatkaa perintönä tai lahjana saaduilla varoilla maatalouden tai maa- ja metsätalouden harjoittamista tai muuta yritystoimintaa perintönä tai lahjana saadulla maatilalla tai näin saadussa yrityksessä; ja

3) edellä 1 kohdassa tarkoitetusta maatilasta, muusta yrityksestä tai niiden osasta määrätyn perintö- tai lahjaveron suhteellinen osa koko verosta on suurempi kuin 850 euroa. (26.10.2001/909)

Maksuunpanematta jätettävän veron osan laskemiseksi vähennetään tämän lain mukaan määrätystä verosta vero, joka perintöosuudesta tai lahjasta olisi määrättävä, jos maatilan maatalousmaa ja sitä vastaava CAP-maatilatukioikeus, rakennukset, rakennelmat, koneet, kalusto ja laitteet sekä niihin kohdistuvat velat samoin kuin muuhun yritykseen kuin maatilaan kuuluva yritysvarallisuus arvostettaisiin määrään, joka vastaa 40 prosenttia verovelvollisuuden alkamista edeltäneeltä vuodelta toimitettavassa tai toimitetussa tuloverotuksessa noudatettavien tai noudatettujen, varojen arvostamisesta verotuksessa annetun lain (1142/2005) 3 ja 4 luvun mukaisten perusteiden mukaisesta määrästä. Osakeyhtiön yritysvarallisuus arvostetaan määrään, joka vastaa 40 prosenttia mainitun lain 4 ja 5 §:n mukaisten perusteiden mukaan lasketusta määrästä. (22.12.2005/1144)

L:lla 1144/2005 muutettu 2 momentti tuli voimaan 1.1.2006. Aiempi sanamuoto kuuluu:

Maksuunpanematta jätettävän veron osan laskemiseksi tämän lain mukaan määrätystä verosta vähennetään vero, joka perintöosuudesta tai lahjasta olisi määrättävä, jos maatilan maatalousmaa ja sitä vastaava CAP-maatilatukioikeus, metsä, rakennukset, rakennelmat, koneet, kalusto ja laitteet sekä niihin kohdistuvat velat samoin kuin muuhun yritykseen kuin maatilaan kuuluva yritysvarallisuus arvostettaisiin määrään, joka vastaa 40 prosenttia verovelvollisuuden alkamista edeltäneeltä vuodelta toimitetussa varallisuusverotuksessa noudatettujen perusteiden mukaista määrää. Edellä tarkoitettu erotus tai, jos se on suurempi kuin 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetun perintö- ja lahjaveron 850 euron ylimenevä osa, viimeksi mainittu määrä jätetään maksuunpanematta. (15.7.2005/559)

L:lla 559/2005 muutettu 2 momentti tuli voimaan 1.8.2005. Aiempi sanamuoto kuuluu:

Maksuunpanematta jätettävän veron osan laskemiseksi tämän lain mukaan määrätystä verosta vähennetään vero, joka perintöosuudesta tai lahjasta olisi määrättävä, jos maatilan maatalousmaa, metsä, rakennukset, rakennelmat, koneet, kalusto ja laitteet sekä niihin kohdistuvat velat samoin kuin muuhun yritykseen kuin maatilaan kuuluva yritysvarallisuus arvostettaisiin määrään, joka vastaa 40 prosenttia verovelvollisuuden alkamista edeltäneeltä vuodelta toimitetussa varallisuusverotuksessa noudatettujen perusteiden mukaisesta määrästä. Edellä tarkoitettu erotus tai, jos se on suurempi kuin 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetun perintö- ja lahjaveron 850 euron ylimenevä osa, viimeksi mainittu määrä jätetään maksuunpanematta. (24.6.2004/576)

Varat, joita ei lueta nettovarallisuuteen, arvostetaan seuraavasti:

1) maatilaan kuuluva metsä 40 prosenttiin sen varojen arvostamisesta verotuksessa annetun lain 7 §:n mukaisesta arvosta;

2) maatilan asuinrakennus ja metsätalouden tuotantorakennuksen rakennuspaikka 40 prosenttiin varojen arvostamisesta verotuksessa annetun lain 5 luvun mukaisten perusteiden mukaisesta määrästä;

3) metsätalouden tuotantorakennukset, koneet ja laitteet 40 prosenttiin niiden verotuksessa poistamatta olevasta hankintamenosta; ja

4) muut varat 40 prosenttiin niiden käyvästä arvosta.

(22.12.2005/1144)
Edellä 2 momentissa tarkoitettu erotus tai, jos se on suurempi kuin 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetun perintö- ja lahjaveron 850 euron ylimenevä osa, viimeksi mainittu määrä jätetään maksuunpanematta. (22.12.2005/1144)

Jos maatilan, muun yrityksen tai sen osan luovutus 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa on osittain vastikkeellinen ja vastike on enemmän kuin 50 prosenttia käyvästä arvosta, maatilaan, muuhun yritykseen tai sen osaan kohdistuva lahjavero jätetään kokonaan maksuunpanematta.

Jos verovelvollinen luovuttaa pääosan maatilasta, muusta yrityksestä tai sellaisen osasta, josta on myönnetty 2 tai 3 momentissa tarkoitettu huojennus, ennen kuin viisi vuotta on kulunut perintö- tai lahjaverotuksen toimittamispäivästä, verovelvollisen maksettavaksi pannaan tämän pykälän nojalla maksuunpanematta jätetty vero korotettuna 20 prosentilla.

Verovelvollisen on tehtävä 4 momentissa tarkoitettua luovutusta koskeva ilmoitus verovirastolle kolmen kuukauden kuluessa omaisuuden luovuttamisesta. Maksuunpanossa noudatetaan soveltuvin osin, mitä 40 §:ssä säädetään. (10.7.1998/507)

Edellä 2 momenttia sovellettaessa maatalousmaa ja samalla luovutettava maatalousmaata vastaava CAP-maatilatukioikeus arvostetaan yhdessä määrään, joka vastaa 40 prosenttia maatalousmaan varallisuusverotuksessa noudatetusta arvosta. (15.7.2005/559)

56 § (29.4.1994/318)
Jos maatilasta, muusta yrityksestä tai niiden osasta määrätyn perintö- tai lahjaveron suhteellinen osa koko verosta on 1 700 euroa tai enemmän ja jos 55 §:n 1 momentin 1 ja 2 kohdassa mainitut edellytykset ovat olemassa, tämän veron osan maksuaikaa pidennetään verovelvollisen ennen verotuksen toimittamista verovirastolle tekemästä pyynnöstä. (26.10.2001/909)

Vero, jonka maksamiseen on myönnetty pidennystä 1 momentin mukaan, kannetaan yhtä suurina, vähintään 850 euron suuruisina vuotuiserinä enintään viiden vuoden aikana sen mukaan kuin valtiovarainministeriön asetuksella tarkemmin säädetään. Pidennetyltä maksuajalta ei peritä korkoa. (26.10.2001/909)

Jos verovelvollinen luovuttaa pääasiallisen osan edellä tarkoitetusta maatilasta, muusta yrityksestä tai sellaisen osasta, verovirasto määrää kaikki vielä tällöin maksamatta olevat maksuerät kannettaviksi seuraavan kantoerän yhteydessä. (10.7.1998/507)

57 § (15.12.2000/1084)
Edellä 55 ja 56 §:ssä tarkoitetaan maatilan tai muun yrityksen osalla myös vähintään yhtä kymmenesosaa maatilan tai yrityksen omistamiseen oikeuttavista osakkeista tai osuuksista.

 

[312T4]

Vanhat suomalaiset reseptit kunniaan ja nuoriso opettelemaan tekemään vanhoja suomalaisia ruokia, kuten talkkunaa ja leipäkeittoa jne...

 

[JOC]

Vanhat suomalaiset reseptit kunniaan ja nuoriso opettelemaan tekemään vanhoja suomalaisia ruokia, kuten talkkunaa ja leipäkeittoa jne...

Näkemyksesi mukaan siis koulussa ei opeteta tarpeeksi tärkeitä asioita nylyisellään, että tälläistä tarvitsisi vielä tunkea mukaan? Mielummin opettaisin nuorison tuntemaan kv-ruokakulttuuria, ja tajuamaan tässäkin asiassa, että asioita voi tehdä niin monella muullakin tavalla kuin meillä ne tehdään. Jos niinkuin tällästä vielä tarvittaisiin.

 

[Black Leopard]

Näkemyksesi mukaan siis koulussa ei opeteta tarpeeksi tärkeitä asioita nylyisellään, että tälläistä tarvitsisi vielä tunkea mukaan? Mielummin opettaisin nuorison tuntemaan kv-ruokakulttuuria, ja tajuamaan tässäkin asiassa, että asioita voi tehdä niin monella muullakin tavalla kuin meillä ne tehdään. Jos niinkuin tällästä vielä tarvittaisiin.

Kyllä kv-ruokakulttuuri tulee ilman opettamista varmasti ilman helpommin tunnetuksi, kuin kotimaiset perinneruoat. Ei sillä että näiden tarvitsisi mitenkään toisiaan poissulkea.

 

[JOC]

Kyllä kv-ruokakulttuuri tulee ilman opettamista varmasti ilman helpommin tunnetuksi, kuin kotimaiset perinneruoat. Ei sillä että näiden tarvitsisi mitenkään toisiaan poissulkea.

Varmasti, en vain näe mitään syytä itseisarvona opettaa perinneruokia kellekään. Itselle ovat useat näistä valitettavan tuttuja enkä ainakaan ole surullinen, että karjanpaisti on korvautunut pasta carbonaralla tai jokin iltapala tai ruoka tapaksilla. Eivät(perinneruuat) ole mitään erinomaisen terveellisiä, maukkaita tai mitään muutakaan tavoiteltavaa - mitä nyt mamma tai sen äiti niitä oli kova tekemään, ja vaikka suomi niiden voimalla rakennettiin. Kotitalousopetus, joka niistä jotain yritti opettaa, oli aineena ihan kamala.

 

[Black Leopard]

Varmasti, en vain näe mitään syytä itseisarvona opettaa perinneruokia kellekään. Itselle ovat useat näistä valitettavan tuttuja enkä ainakaan ole surullinen, että karjanpaisti on korvautunut pasta carbonaralla tai jokin iltapala tai ruoka tapaksilla. Eivät(perinneruuat) ole mitään erinomaisen terveellisiä, maukkaita tai mitään muutakaan tavoiteltavaa - mitä nyt mamma tai sen äiti niitä oli kova tekemään, ja vaikka suomi niiden voimalla rakennettiin. Kotitalousopetus, joka niistä jotain yritti opettaa, oli aineena ihan kamala.

Kuten huomaat, kokemuksista suhtautuminen on kiinni

Minusta perinneruuat ovat samanlaista historiaa - itseasiassa sitä kaikkein arvokkainta, koska ilman ei olisi muutakaan tapahtunut - kuin mikä tahansa muukin historia ja jäävät nykyään liikaa paitsioon. Ei sillä etteikö jokunen perinneruoka ole jo paperilla niin hirveän kuuloinen ettei sitä ikinä halua soveltaa käytännössä. Mutta nuo ovat vähemmistönä.

 

[Törni]

Mitä nämä suomalaiset perinneruoat parhaimmillaan ovat? Kalakukkoa ja karjalanpiirakoita (missähän Suomessa on ollut riisipeltoja?). Kansainvälisissä ympyröissä törmää tämän tästä tilanteeseen, jossa järjestetään nyyttikestejä. Tavoite on yleensä se, että kaikki tuovat oman kotimaansa herkkuja. Aina törmää samaan ongelmaan; mitä ihmettä sinne oikein veisi. Mämmiä en ole vielä kokeillut. Viimeksi raahaamani kalakukko ei ollut kovin suuri suksee.

Ruokakulttuuri kehittyy jatkuvasti. Ja se on rikkaus. Vanhoissa, osin mauttomissa, resepteissä kiinnipysyminen ei ole mikään kansallinen rikkaus, vaan osoitus kyvyttömyydestä soveltaa uusia ajatuksia ja oppeja käytännössä. En tarkoita sitä, että kaikkia asioita pitäisi apinoida muualta, vaan sitä, että ruokakulttuurin tulee kehittyä. Suomalaisessa ruokakulttuurissa kehityksen pohjana tulee olla suomalaiset raaka-aineet ja luonnon antimet.

 

[Black Leopard]

Mitä nämä suomalaiset perinneruoat parhaimmillaan ovat? Kalakukkoa ja karjalanpiirakoita (missähän Suomessa on ollut riisipeltoja?). Kansainvälisissä ympyröissä törmää tämän tästä tilanteeseen, jossa järjestetään nyyttikestejä. Tavoite on yleensä se, että kaikki tuovat oman kotimaansa herkkuja. Aina törmää samaan ongelmaan; mitä ihmettä sinne oikein veisi. Mämmiä en ole vielä kokeillut. Viimeksi raahaamani kalakukko ei ollut kovin suuri suksee.

Ruokakulttuuri kehittyy jatkuvasti. Ja se on rikkaus. Vanhoissa, osin mauttomissa, resepteissä kiinnipysyminen ei ole mikään kansallinen rikkaus, vaan osoitus kyvyttömyydestä soveltaa uusia ajatuksia ja oppeja käytännössä. En tarkoita sitä, että kaikkia asioita pitäisi apinoida muualta, vaan sitä, että ruokakulttuurin tulee kehittyä. Suomalaisessa ruokakulttuurissa kehityksen pohjana tulee olla suomalaiset raaka-aineet ja luonnon antimet.

Mitäpäs vikaa kalakukossa ja karjalanpiirakoissa on?

Eikä tässä käsittääkseni kukaan ole ruokakulttuurin kehittymistä jarruttelemassa. Päinvastoin. Miksi ruokakulttuurin kehittyminen ja perinteiden kunnioittaminen pitäisi asetella vastakkain?

Toivottavasti et nyt kuitenkaan tarkoita ruokakulttuurin kehittymisellä McDonaldseja sekä muuta pikaruokaa?

Slow Food on hieno aate. Suosittelen lämpimästi :thumbup:

 

[Vesku]

Mitä nämä suomalaiset perinneruoat parhaimmillaan ovat? Kalakukkoa ja karjalanpiirakoita (missähän Suomessa on ollut riisipeltoja?). Kansainvälisissä ympyröissä törmää tämän tästä tilanteeseen, jossa järjestetään nyyttikestejä. Tavoite on yleensä se, että kaikki tuovat oman kotimaansa herkkuja. Aina törmää samaan ongelmaan; mitä ihmettä sinne oikein veisi. Mämmiä en ole vielä kokeillut. Viimeksi raahaamani kalakukko ei ollut kovin suuri suksee.

Tuskinpa kannattaa tarjota niitä arkiperinneruokia, vaan juhlatilaisuuksen ruokaa tai maistiaisia?
Ensi kerralla vaikka
kuivattua + suolattua savuporoa hyvin ohuina siivuina jonkun leivän kanssa,
jopa savuporoa keittona. Tai alkusalaatin osana + sipulia yms .
kylmäsavulohta, ei niitä Apetitin höttöjä vaan jonkun pienen tekijän, joka malttaa savustaa ja kuivattaa kalaa riittävästi!
lämminsavulohikin voisi mennä? Savulohipasta voisi maistua etelä-eurooppalaisille? Voi tietysti se savun maku olla liian outoa?
kainun leipäjuustoa + lakkoja, esim yksi annos: kourallinen pienen pyyhekumin kokoisia palasia haudutetaan lämpimäksi ( ei liian kuumaksi) kermassa sopivan kokoisessa astiassa n 1½ desiä kermaa ja tarjoiluvaiheessa lisätään hieman sokeroituja lakkoja.
Jos joku illanistujainen ulkosalla, ja olet "isäntä", niin opettele tekemään pitsireunaisia muurinpohjalettuja! Oikeaa vadelmahilloa ( luonnonmarjoista ) tai kuningatarhilloa ( mustikka+ vadelma) kaveriksi! Tuskinpa vieraat nyrpistelevät!? Muitakin marjoja sopivasti liharuokien kanssa ( puolukka, karpalo)?

Jos koko päivä pitää viihdyttää vieraita ruuan kanssa, niin rosvopaisti!!:ahem: :wink:
http://talluskyla.com/paisti2005.htm

 

[JOC]

Onko jollain kokemusta "kokonaisen" sian tarjoamisesta vartaassa juhlissa? Meillä olisi metsästysseuran 60v juhlat tulossa kesällä, ja tälläista ideaa heitettiin ilmaan. Kaikki tieto ja kokemukset tervetulleita.

 

[Vesku]

Onko jollain kokemusta "kokonaisen" sian tarjoamisesta vartaassa juhlissa? Meillä olisi metsästysseuran 60v juhlat tulossa kesällä, ja tälläista ideaa heitettiin ilmaan. Kaikki tieto ja kokemukset tervetulleita.

Ei ole omakohtaisia kokemuksia! Se ruho pitänee ensin palvata jossain savustamossa ja vain malliksi lämmittää vartaassa???? Se on kyllä näyttävämpää kuin tuo rosvopaisti maakuopassa!:ahem:
Kokeile kuullelia, sika vartaassa? Hääherkku tuntuu olevan!

 

[JOC]

Ei ole omakohtaisia kokemuksia! Se ruho pitänee ensin palvata jossain savustamossa ja vain malliksi lämmittää vartaassa???? Se on kyllä näyttävämpää kuin tuo rosvopaisti maakuopassa!:ahem:
Kokeile kuullelia, sika vartaassa? Hääherkku tuntuu olevan!

Joo tottakai se täytyy noin tehdä. Kuullelia, ts. kuukkelia? Olen lähinnä vain täältä kokemuksia hakemassa.

 

[markoj]

Vähä tuoreempi nosto! Jos vaikka sais Veskun huijattua tänne...

Yks bloki, johon nykysi aika harvakseltaan ilmestyy uutta matskua, on ajoittain kirjoitellu aika kiperästikin maataloushommista.

Tossapa tuoreinta ja vanhempaakin maatalous-tagattua. Tällä kertaa työajasta.

http://pseudonyymi.blogspot.com/search/label/Maatalouspolitiikka

Ennen kuin laskee kaavion perusteella vuosityöajan, pitää luvuista poistaa Melan tilastoimat ilmaiset eli valtion kustantamat vuosilomat 26 päivää sekä valtion enimmäkseen rahoittamat sairauslomat ja muut ainakin osin veronmaksajien rahoittamat vapaat, yhteensä 76,4 päivää kullekin.

Näin työpäiviä jää runsaat 280 ja vuosityöajaksi viiden tunnin mukaan laskettuna tulee noin 1450 tuntia. Vaikka vuosityöajan jakaisi palkansaajan työvuoden aikana tekemille keskimäärin noin 225 päivälle, työpäivä venyisi silloinkin vain 6,5-tuntiseksi. Ja tämä siis kaikkein työläimmällä tuotantosuunnalla eli maidontuotantotiloilla.

Yhden yrittäjäpariskunnan tilalla käy lomittaja lähes joka toisena työpäivänä. Tämä selittää, miksi noin 15 000 tilalle tarvitaan 10 000 lomittajaa. Tästä veronmaksajien lähes täysin rahoittamasta lomittajien armeijasta noin 6000 on kokoaikaisia.

Viljelijöiden, nimellisesti yrittäjien, työajan voisi katsoa olevan oma asiansa ellei yli puolet heidän tuloistaan olisi tukia, valtio maksaisi merkittävää osaa investoinneistaan, esimerkiksi navetoista 50 %, lomansa olisi pääasiassa veronmaksajien rahoittamia, eläkeikänsä usein vain 56 vuotta - ja tulonsa samaan aikaan Suomen ylivoimaisesti korkeimmat.

Löytääkö Vesku jotain ongelmaa esim. tosta työaikalaskelmasta /vertailusta? Vanhempiinkin blokkauksiin voisit ottaa kantaa.

 

[Vesku]

Vähä tuoreempi nosto! Jos vaikka sais Veskun huijattua tänne...

Yks bloki, johon nykysi aika harvakseltaan ilmestyy uutta matskua, on ajoittain kirjoitellu aika kiperästikin maataloushommista.

Tossapa tuoreinta ja vanhempaakin maatalous-tagattua. Tällä kertaa työajasta.

http://pseudonyymi.blogspot.com/search/label/Maatalouspolitiikka



Löytääkö Vesku jotain ongelmaa esim. tosta työaikalaskelmasta /vertailusta? Vanhempiinkin blokkauksiin voisit ottaa kantaa.

Aika kyllästänyt olen nykyisin ottamaan kantaa ja kirjoittelemaan näistä asioista. Aika hyödytöntä ajanhukkaa ja loputonta vänkäämistä.

Tuo kirjoittaja on äkkiseltaaään hyvin vakuuttava, linkittää ja perustelee asioiden "pohjatiedot" tarkasti. Kirjoittaakin tosi hyvin ja on matemaattisestikin "järkevä". Sitten kääntelee ja tulkitsee niitä hyvin yksipuolisesti, ottaa jonkun tiedon jostain toisesta lähteestä ja vetää tarkoituksella maatalouden kannalta hyvin negatiivissävytteisiä tuloksia ja johtopäätöksiä. Taitaa kirjoittajalla olla vastaavia juttuja toki muillakin aihealueilla. Ainakin Kauppalehden keskustelupalstalla lienee sama kaveri olut useilla nimimerkellä. Jossain vaiheessa myönsikin, että hänen toimintakaavansa on tarkoituksella tuollainen.

Tuo työaikajuttu näyttää taas olevan pohmilltaan pikaisella vilkaisulla "oikein". Tutkimuksessa, johon viitataan, on luotettavan oloinen kaavio lehmien hoitoon käytettävästä ajasta. Toisaalta ei tuoda esille, että tutkimus on lähinnä teoreettinen laskelma eri kokoisten ja eri tuotantomuotojen ( luomu/tavanomainen) välillä teknologian soveltamisesta, taloudellisuudesta ja ekologisuudesta. Ja jotain kaavioita siellä tutkimuksessa taitaa olla, että enemmän tullee tunteja kuin kirjoittaja on laskenut.

Tuollainen 4-5-6 h / pv / henkilö lie aika sopiva perushoitotyöhon ( lypsy + ruokinta) menevä aika kahden henkilön tehdessä työt. Isoimmilla tiloilla koneet helpottavat- niin fyysistä työtä ja suhteellisesti yhteen lehmään menevää hoitoaikaa. Eli talviaikaan menisi noin, JOS lehmät olisivat koneita...

Sesonkiaikana ( kevään peltotyöt, lietteen ajo, AIV:n teot, viljan puinnit ja syystyöt ) tuonkin tutkielman mukaan työmäärä tuplaaantuu. Ehkä sellainen 2-3 kk kesästä on sitä kiireempää aikaa noihin töihin. Erikseen sitten rakentaminen yms, mitä isot laajentavat tilat joutuvat aika useina vuosina tekemään Kirjoittajan laskelmassa ei otettu huomioon mitenkään. Esitetään Melan lomittajalukuja. Tuodaan esille 10 000 henkilön määrä. Joista päätoimisia n 6000. Lie siellä ollut jossian Melan taulukkoon linkki, josta selviää että jotain reilu 4700 olisi päätoimisten vai kk-palkkaisten määrä.

26 on varmaan tosiaan nyt se lomapäivien määrä. Mielestäni jonkin verran lomittajapäivistä menee äitiyslomiin. Niistä ei taideta mainita mitään. Tuodaan esille mielikuva, että "joka toinen päivä" työt tekee joku muu kuin tilalliset itse.
Eihän se niin mene, pitkissä sairaus- äitiyslomissa lomitukset ovat yhtäjaksoisia, joita hoitaa 2 tai jopa 3 lomittajaa. Vaikkaisin, että jos tuon lomituspäivälaskelman kaivaisi esille tosi tarkasti, niin sieltä paljastuisi, että myös hallintotyötä tekevien ns. "johtavien lomittajien" työaika laskettaisiin tuohon maitotilalliseten työäaikaa lyhentävään laskelmaan. Ainakin se olisi linjassa kirjoittajan ajatusmaailman kanssa.

Lomitusjärjestelmä on kyllä aika ainutlaatuinen maailmassa, ei liene montaa maata, jossa yhteiskunta sen hoitaa. Lähtökohta lie ollut jossain 70-80-luvun kieppeillä, kun valtion ja maataloustuottajien maataloustuloneuvotteluissa nousi esille ajatus, että maidon hinnan nostoa kompensoidaan lomapäivillä maitotilallisille ja samalla luodaan työpaikkoja.

Niin, tuo perustyöpäivä maitotilalla... ja jos lehmä olisi kone. Mutta kun se ei ole, niin siihen menee jonkin verran sellaista vartomista ja odottelua.
Tilaat aamulla seminologin tai eläinlääkärin, voivat tulla tunnin päästä tai sitten myöhään iltapäivällä. Tai rehuntuoja, teuraseläimen hakija yms joka tulee päivän tarkkuudella Onko se 4-6 tunnin odottelu keskipäivällä työaikaa vai ei. Tai jopa yöaikana odottelu. Poiskaan tilalta ei voi lähteä, jotain pientä puuhaa kyllä nurkilta löytyy siksi ajaksi... Nykyään rahalla saa seminogin ilmoittamaan, moneltako noin tulee, ja isommalla maksulla jopa tulemaan tunnin tarkkuudella.

Samoin poikimisien vahtimiset ( parsinavetoissa )... Ennen- joku vuosi sitten vielä- oli jokainen lehmävasikka arvokas ja tärkeä. Varsinkin kalliilla erikoissonnin spermalla siemennettyä lehmää piti vahdata poikimiaikaan tarkasti. useana yönä piti käydä katsomassa, joko synnytys on käynnistynyt ja huippusukuinen jälkeläinen saatetaan maailmaan turvallisesti. Muistan senkin aika raskaan potutuksen, kun tosi huippusukuinen vasikka kuoli emonsa taakse, kun joku pienenkö kalvo oli jäänyt turvan ja sierainten päälle hengityksen estäen, ja emo ei ollut päässyt nuolemaan. Nykyään on pihatoissa poikimakarsinat, jossa lehmät ovat irti ja voivat poikia helpommin liikkumalla luontaisesti. Lisäksi video- ja äänivalvonta.

Työaikaan kuuluu myös erilaiset "pienet" tarvikehankinnat ja niiden matkat omilla kulkuneuvolla Maitotiloilla niitä on aika paljon, ehkä noin 2-4 kertaa/kk. Lääkkeet, erikoisrehut, pesu yms desinfektioaineet, työvaateet, nippelit ja nappelit koneisiin ja rakennuksiin, kasvinsuojeluaineet, jne jne... Kyllä se 4-5 tuntia vierähti helposti Kuopion reissulla matkoineen- Ei sitten liene työaikaa, jos käy samalla reissulla ruokakaupassa.
Nykyisin tämä paperityö on aika kattavaa, lähes kaikki pelloilla ja navetassa tehty on dokumentoitava muistiin. Samoin tuki ja talousseuranta.

Tuo tulotaso on yksi juttu, joka toistuu noissa kirjoituksisa lähes aina.
Tilastokeskukselta löytyy tilastoja, jossa maataloustaloudet ovat (olleet ) eniten ansaitsevien listalla kärkipäässä. Niissä tarkastellaan tuloja talouksittain laskien taloudessa asuvien kaikkien (?) osallisten kaikki tulot yhteen. En ole huomannut, että milloinkaan kirjoittaja selventäisi, että maataloustalouksien tuloista nykyään suurin osa tulee palkkatuloista. Joko molemmat tai jompikumpi käy tilan ulkopuolella säännöllisessä palkkatyössä.
Eli käytännössä tuohon tilastoon maajussille parempi vaikutuskonsti on naida vaikka hyvin tienaava lääkäri kuin tehostaa tilan tuotantoa.

Samoin siihen niputetaan muut sivuansiot, metsä- ja muut pääomatulot yms.
Ellei jopa maatiloilla asuvien yli 18-vuotiainen lasten tulot ja eläkeläisten eläkkeetkin? Maataloustulo- siis maataloudesta saatu tulo (karkeasti: myytyt tuotteet+ tuet- tuotantonpanokset) lie edelleen alle 15 000 e KESKIARVONA tilaa kohti. Pitänee jakaa vielä 1.5:llä, että saadaan henkilöä kohti.


Tuota talouksittain tehtävää vertailua vielä vääristää sekin, että maataloustalouksissa lie keskimäärin jonkin verran enemmän henkilöitä kuin muissa talouksissa. Jos kerta yhden hengen talouksia on jo yli 40 %.

Eiköhän tuossa ollut riittävästi tällä kertaa. En jaksa kaivella niitä muita, vaatisi tosi paljon aikaa. perehtymistä ja tietämystä, jos kohta kohdalta asiat selvittäisi vielä tarkemmin ja osoittaisi väärät johtopäätökset. Tilastoja, laskentakaavoja ja lukuja on tarjolla niin paljon, että jokaiselle riittää omiin tarkoitusperiin ja arvomaailmaan sopivia.

 

[JPP]

Taisi tuo Veskun kirjoitus olla apaut pisin viesti foorumilla, jonka olen kokonaan lukenut. Ja aika ajatuksia herättävä. Hommaa ja osattavaa ja tiedettävää riittää. Että ei mene maitotilan hommat ihan niin, että katsellaan tietokoneen näytöltä kun lehmät vuorollaan käy automaattisessa lypsykoneessa ja automaattisessa rehupuffetissa. Ja suurin homma on siinä kun käydään näyttämässä kurskille, että mistä letkusta tällä kertaa lastataan maidot autoon.

 

[markoj]

Aika kyllästänyt olen nykyisin ottamaan kantaa ja kirjoittelemaan näistä asioista. Aika hyödytöntä ajanhukkaa ja loputonta vänkäämistä.

Kiitti viitselijäisyydestä! En mä varsinaisesti vänkäämistä ollu tässä aloittamassa. Hieno kuvaus tuosta arjesta ja todellisuudesta, josta toki itsekin tiedän enkä ole asiasta eri mieltä.

Semmonen taka-ajatus kuitenki oli, että oiskohan Suomen maatalous jo valmis kestämään noiden kansallisten tukien leikkaamisen? Vaikkapa sata miljoonaa vuodessa jonku aikaa. Ruotsihan luopu niistä kokonaan. En sano että niistä kokonaan pitäs luopua, mutta jos vaikka puolitettas.

edit: perinteisestihän metsätalous on ollu kiinteä osa maataloutta, että onko se nyt väärin niitä tuloja niputtaa samaan?

 

[Vesku]

Kiitti viitselijäisyydestä! En mä varsinaisesti vänkäämistä ollu tässä aloittamassa. Hieno kuvaus tuosta arjesta ja todellisuudesta, josta toki itsekin tiedän enkä ole asiasta eri mieltä.

Semmonen taka-ajatus kuitenki oli, että oiskohan Suomen maatalous jo valmis kestämään noiden kansallisten tukien leikkaamisen? Vaikkapa sata miljoonaa vuodessa jonku aikaa. Ruotsihan luopu niistä kokonaan. En sano että niistä kokonaan pitäs luopua, mutta jos vaikka puolitettas.

edit: perinteisestihän metsätalous on ollu kiinteä osa maataloutta, että onko se nyt väärin niitä tuloja niputtaa samaan?

Taitaa olla se tämän hetkinen maataloustulokaava suuruusluokittain :
Tuet 2000 miljoonaa+ myynti 2400 - kulut 3500 = 900 miljonaa jaetaan noin reiluelle 60 000 tilalle. Tuolta löytyykin tiivistä tietoa http://www.ruokatieto.fi/Suomeksi/Ruokafaktaa/Tietohaarukka/Maatalous/Maataloustulo Tuon mukaan 820 miljoonaa vuonna 2010. Siihen vaikka se suora 100 miljoonan tuen vähennys olisi 12 %:n tulonalennus kokonaislaskelmassa, karkeasti laskien. Tuolla lailla irti repäistynä ei kuulostaisi oikein hyvältä.

Toki paljon parempi olisi, jos tuota kulupuolta voisi pienentää taikka vieläkin perempi olisi, että myyntituloja voisi kasvattaa tai niiden yhteisvaikutusta jollain merktttävällä osuudella. Muutokset vaan ovat olleet aika huononsuuntaisia viime vuosina. Pyrkimus lie maatalouspolitiikassa tuohon tukia vähentävään suuntaan. Hitaasti vaan tapahtuu.

Rakennemuutosta sen sijaan tapahtuu paljon nopeammin. Pieniä maitotiloja lopettaa yhä usempia. EU-aikana, 1995 alkaen, lie pudotus ollut n 30 000;sta alle 10 000:een. Ja arvio on, että putoaa vielä 5-6000:een 2020 mennessä.
Lie tervettä kehitystä... Onhan se lähtökohta jostain 40-luvun siirtolaisten asuttamisen jälkeen "huono".

Jep. Onhan ne metsätalot merkittäviä- ainakin osalle tiloista. Maataloustuloon niitä ei kuitenkaan lasketa. Eli tulee niitä erilaisia tilastoja... Eläkeläisllä ja palkansaajilla lie nykyään metsää enemmän kuin maajusseilla, ei eläke- tai palkkatulojakaan vaadita heiltä laskettavaksi metsän omistuksen takia?

Nkyään tosi isojen maitotilojen tulolaskemissa ei 100 hehtaarin metsälläkään ole kummoistakaan merkitystä, investointisummat ovat sen verran isoja( 1-2 milj e) , ettei parinkymmenen hehtaarin avohakkuutulot uudistuksen jälkeen hetkauta investointilaskelmia merkittävästi. Isot hyvin hoidetut maitotilat ( esim 120 lehmää /200 ha peltoa) pystyvät nykyään- tai niiden on oikeastaan pakko- tekemään jo aika hyvää tulosta tuotannollaan.
Pohjanmaalla sanottaneen, että jos on metsää, niin se myydään sileäksi, raivataan pelloksi ja jääneillä rahoilla ostetaan lisää peltoa.

 

[Vesku]

Kiitti viitselijäisyydestä! En mä varsinaisesti vänkäämistä ollu tässä aloittamassa. Hieno kuvaus tuosta arjesta ja todellisuudesta, josta toki itsekin tiedän enkä ole asiasta eri mieltä.

Semmonen taka-ajatus kuitenki oli, että oiskohan Suomen maatalous jo valmis kestämään noiden kansallisten tukien leikkaamisen? Vaikkapa sata miljoonaa vuodessa jonku aikaa. Ruotsihan luopu niistä kokonaan. En sano että niistä kokonaan pitäs luopua, mutta jos vaikka puolitettas.

edit: perinteisestihän metsätalous on ollu kiinteä osa maataloutta, että onko se nyt väärin niitä tuloja niputtaa samaan?

Taitaa olla se tämän hetkinen maataloustulokaava suuruusluokittain :
Tuet 2000 miljoonaa+ myynti 2400 - kulut 3500 = 900 miljonaa jaetaan noin 63000 tilalle. Tuolta löytyykin tiivistä tietoa http://www.ruokatieto.fi/Suomeksi/Ruokafaktaa/Tietohaarukka/Maatalous/Maataloustulo Tuon mukaan 820 miljoonaa vuonna 2010. Siihen vaikka se suora 100 miljoonan tuen vähennys olisi 12 %:n tulonalennus kokonaislaskelmassa, karkeasti laskien. Tuolla lailla irti repäistynä ei kuulostaisi oikein hyvältä.

Toki paljon parempi olisi, jos tuota kulupuolta voisi pienentää taikka vieläkin perempi olisi, että myyntituloja voisi kasvattaa tai niiden yhteisvaikutusta jollain merktttävällä osuudella. Muutokset vaan ovat olleet aika huononsuuntaisia viime vuosina. Pyrkimus lie maatalouspolitiikassa tuohon tukia vähentävään suuntaan. Hitaasti vaan tapahtuu.

Rakennemuutosta sen sijaan tapahtuu paljon nopeammin. Pieniä maitotiloja lopettaa yhä usempia. EU-aikana, 1995 alkaen, lie pudotus ollut n 30 000;sta alle 10 000:een. Ja arvio on, että putoaa vielä 5-6000:een 2020 mennessä.
Lie tervettä kehitystä... Onhan se lähtökohta jostain 40-luvun siirtolaisten asuttamisen jälkeen "huono".

Jep. Onhan ne metsätalot merkittäviä- ainakin osalle tiloista. Maataloustuloon niitä ei kuitenkaan lasketa. Eli tulee niitä erilaisia tilastoja... Eläkeläisllä ja palkansaajilla lie nykyään metsää enemmän kuin maajusseilla, ei eläke- tai palkkatulojakaan vaadita heiltä laskettavaksi metsän omistuksen takia?

Nkyään tosi isojen maitotilojen tulolaskemissa ei 100 hehtaarin metsälläkään ole kummoistakaan merkitystä, investointisummat ovat sen verran isoja( 1-2 milj e) , ettei parinkymmenen hehtaarin avohakkuutulot uudistuksen jälkeen hetkauta investointilaskelmia merkittävästi. Isot hyvin hoidetut maitotilat ( esim 120 lehmää /200 ha peltoa) pystyvät nykyään- tai niiden on oikeastaan pakko- tekemään jo aika hyvää tulosta tuotannollaan.
Pohjanmaalla sanottaneen, että jos on metsää, niin se myydään sileäksi, raivataan pelloksi ja jääneillä rahoilla ostetaan lisää peltoa.