Ruoka- ja maatalouskeskustelua!?

[Vesku]

http://www.yle.fi/kuningaskuluttaja/index.php/aiheet/140/

Puhe suomalaisen ruuan puhtaudesta ei ole pelkkä myytti, ainakaan jos puhutaan torjunta-aineista. On tutkittu, että suomalaiset syövät ruuan mukana torjunta-aineita monta kertaa vähemmän verrattuna muihin EU-kansalaisiin. Mutta toisaalta totuus on, ettei täysin puhdasta ruokaa ole olemassakaan - edes Suomessa. EU-alueen pelloille ruiskutetaan lähes seitsemää sataa erilaista torjunta-ainetta. Suomen viljelmillä saa käyttää 140:tä tehoainetta. Suomalainen syö ruokaa päivittäin keskimäärin vajaan kilon päivässä. Torjunta-aineita kertyy elimistöön 50 mikrogrammaa päivässä. Se on pieni määrä, mutta toisaalta kyse on myrkyistä, joiden pitkäaikaisia vaikutuksia on yritetty selvittää pääasiassa koe-eläimillä.

- Jotkut aineista ovat syöpävaarallisia ja joillakin on hormonaalisia vaikutuksia ihmisen elimistöön. Rottakokeilla on havaittu, että torjunta-aineet saattavat vaikuttaa rottien lisääntymiskykyyn siten, että rotanpoikaset feminisoituivat. Onneksi torjunta-aineet ovat kehittyneet sitten 1930-luvun, jolloin otettin käyttöön DDT, joka kertyi rasvakerrokseen. Nykyään aineet häviävät muutamassa päivässä tai viikossa elimistöstä, sanoo Tullilaboratorion jaostonjohtaja Kalevi Siivinen.

Tutkimusten mukaan suomalainen ruoka on puhtaampaa kuin ulkomainen. Pääsyy on yksinkertainen. Suomi on kylmä maa. Kylmyys estää tuholaisten kehittymisen. Kasvukausi on täällä lyhyempi, joten torjunta-aineita tarvitaan sinänsä vähemmän. Kotimaiset tuotteet eivät myöskään tarvitse tuhteja jälkikäsittelyaineita, koska ne päätyvät kuluttajalle nopeasti. Esimerkiksi kotimaisiin omenoihin ei sadonkorjuun jälkeen lisätä mitään aineita, sen sijaan ulkomaisissa omenoissa on säännönmukaisesti pintakäsittelyaineita. Lisäksi lainsäädäntömme on tehoaineiden käytön suhteen EU-tasoa ankarampaa. Suomalaisista elintarvikkeista eniten torjunta-ainejäämiä on löydetty rukiista. Sen jälkeen eniten jäämiä on löydetty mansikasta, kaurasta, vehnästä ja porkkanasta. Mutta miksi suomalaisen ruokavalion terveellisin laji eli ruis onkin osoittautunut jäämäpitoisuuksiltaan pahimmaksi?

- Se johtuu siitä, että ruispelloille joudutaan edelleen ruiskuttamaan korrenvahvistamisainetta, jotta vilja ei lakoontuisi. Ikävä kyllä tämä aine säilyy hyvin viljassa, joten leivässäkin siitä on jäämiä, vastaa Kalevi Siivinen.

Suurin osa, noin 90 prosenttia torjunta-ainejäämistä, löydetään ulkomaisista elintarvikkeista. Kärkisijaa pitävät omena, päärynä, ruis, viinirypäle ja appelsiini. Eniten jäämiä tuntuu löytyvän Thaimaasta ja muualta Kaukoidästä tuoduista vihanneksista. Toisaalta sieltä tulevien tuotteiden kulutus on meillä aika pientä.

- Mutta kyllä Euroopastakin tulleita tuotteita olemme joutuneet hyllyttämään. Espanjasta ja Italiasta löytyy aina määräysten vastaisia tuotteita ja nyt viime aikoina olemme hylänneet unkarilaisia kiinankaaleja useamman erän.

Jopa ulkomaisesta luomusta on löydetty jäämiä tehoaineista.

- Tilastomme osoittavat, että 5-10 prosentissa ulkomaisesta luomusta on löydetty torjunta-ainejäämiä. Mutta kyllä ne silti ovat huomattavasti puhtaampia kuin tavalliset tuotteet, toteaa Kalevi Siivinen.

Tullilaboratorio pystyy tutkimaan vain murto-osan maahan tuoduista ruokamääristä. EU on tuonut muassaan vapaan liikkuvuuden, joten rekkalastit vain ajavat suoraan kauppaketjujen tukkuihin ilman, että kukaan tarkastaa niiden sisältöjä. Tullilaboratorion tutkijoiden on itse käytävä ehtiessään poimimassa rekkalasteista näytteet. Tämä tarkoittaa sitä, että suurin osa kaupan tuotteista on tarkastamattomia. Tullilaboratorio kuitenkin korostaa, että kaikkea voi syödä huoletta. Riskianalyysin avulla voidaan tutkimuksissa keskittyä niihin tuotteisiin ja maihin, joiden kanssa on ollut aikaisemminkin ongelmia. Noin 75 prosentissa tutkituista kotimaisista tuotteista torjunta-ainejäämät jäävät mittauskynnyksen alapuolelle, ulkomaisista tuotteista alle puolet ovat näin puhtaita. Hyvä tieto on se, että pelkästään kuorimalla ulkomaiset omenat ja päärynät pystyy puolittamaan päivittäisen torjunta-aineannoksensa.

<small>[ 26-08-2003, 16:07: Message edited by: Vesku ]</small>

 

[Vesku]

Tässä hieman provosoivaa tekstiä:

Luomun edut ovat myytti

Luomusta sanotaan että se on terveellistä. Onko se? Luomun terveellisyyttä perustellaan torjunta-ainejäämien eli karsinogeenien puutteella. Suomalaiset saavat vaatimattomat 4% sallitusta määrästä torjunta-aineita normaalista jokapäiväisestä ruuastaan.

Karsinogeenit eli syöpää aiheuttavat aineet ovat toki paha ongelma. Valtaosa syövistä on juuri ravintoperäistä. Yhdysvalloissa tehdyn tutkimuksen mukaan 30 % syövistä johtuu väärästä ruokavaliosta eli kasviksien ja vihannesten niukkuudesta, ei torjunta-ainejäämistä.

Tässä on myös konflikti kuluttajan ja asiantuntijoiden kohdalla. Kuluttajan uskomukset ruoan riskeistä vastaan asiantuntijoiden tiedot ovat seuraavat: Kuluttajat olettavat suurimman riskin olevan lisäaineet ja torjunta-ainejäämät. Asiantuntijoiden mukaan taas riskit ovat ylipainossa, suolan käytössä ja keittiöhygienian puutteissa (Lähde: Kemian päivät -98).

Suurin osa, 99,9% karsinogeeneistä tulee kasveista itsestään. Ne ovat kasvien omia torjunta-aineita. Kasvit valmistavat näitä suojautuakseen hyönteisiltä ja muilta tuholaisilta. Asiaa tutkii mm. Bruce Ames Kalifornian yliopistossa Berkeleyssä.

Suurin lataus karsinogeenejä löytyy kahvista. Kahvin tuhansista ainesosista on testattu 22 (vuonna -99) ja lähes kaikki aiheuttavat suurina annoksina syöpää. Yhdessä kupillisessa kahvia on 10 milligrammaa karsinogeenejä. Se on enemmän kuin koko vuoden aikana nautittujen synteettisten torjunta-aineiden saanti. Silti kahvia ei ole syytä kieltää myrkkynä.

Tässä siis luomun terveysvaikutukset. Jos syö vuoden pelkkää luomua, sen "menettää" juomalla yhden kupillisen kahvia. Paitsi että luomuruoassa on vähänlaisesti seleeniä, joka on jo siinä mielessä myös haitallista. Seleenin puutteesta voit lukea seleenirtikkelistani.

Koska luomu on kalliimpaa kuin tavallinen ruoka, on olemassa riski että kuluttaja tietoisesti jättää kalliimmat vihannekset ostamatta tai ainakin vähentää niiden käyttöä. Tämä lisää välillisesti syöpätapauksien määrää.

Justus Sahlberg

http://antiluomu.org/artikkelit/sahlberg/myytti.shtml

 

[pmv]

Mielestäni maanviljelijät ovat yrittäjiä siinä missä muutkin yrittäjät. Siinä valossa on turha puhua pitkistä työpäivistä, riskeistä, pienestä toimeentulosta, raskaasta paperisodasta yms. Kuitenkin liki kaikki yrittäjät joutuvat näitten samojen asioiden kanssa painimaan. Ei siinä, ettenkö arvostaisi tätä kovaa työtä, päinvastoin. On kuitenkin hyvä huomioida, että maanviljelivät eivät ole ainoita vastaavassa asemassa.

On kuitenkin melkoisen selvää, että ilman tukieuroja maanviljelystä ei olisi juuri missään. Tukiaiset on pakko hyväksy.

Sitä en kuitenkaan ymmärrä, että ruoan tuotannon tehostamista estetään täysin fiktiivisin perustein. Lisäksi en ymmärrä sitä, että oman maan ruoka on jotenkin parempaa kuin muiden maiden ruoka. Me suomalaiset ajatellaan, että tottahan meidän maan ruoka on "rehellisempää" kuin muissa, varsinkin etelän maissa tuotettu ruoka. Kumma kyllä, ranskalaisetkin tuntuvat arvostan omaa, meidän mielestä likaista ruokaa enemmän kuin muiden maiden ruokaa. Vähän epäloogiseltahan se tuntuu. Tässä taitaa olla kyse vain mielikuvista, joten ruoan kotimaisuus ei ole minulle mikään ostoperuste. Ruoan pitää olla todellisilta ominaisuuksiltaan jotenkin parempaa, jotta siitä voisi periä suuremman hinnan. Itse asiassa tämä ruoan kotimaisuuteen perustuva mainonta on mielestäni harhaanjohtavaa, joten se minun kohdalla aiheuttaa jopa vastareaktion. Pyrin kuitenkin ostamaan aina halvimman mahdollisen elintarvikkeen kun tarjolla on useita muuten samanlaisia. Muutenhan tämä markkintalous ei toimisi ollenkaan.

Mitä luomoruokaan ja lannoitteisiin/torjunta-aineisiin tulee, niin edes yksi tieteellinen tutkimus auttaisi uskomaan luomutuotteisiin edes hiukkasen. Sitäpaitsi, miksi Suomessa ihmisten ennustettu elinikä on alhaisempi kuin monessa "likaisten" elintarvikkeitten maassa, vaikka ne syö siellä (joittenkin mielipiteiden mukaan)älyttömän vaarallista ruokaa?

 

[patriot]

pmv:
Sitäpaitsi, miksi Suomessa ihmisten ennustettu elinikä on alhaisempi kuin monessa "likaisten" elintarvikkeitten maassa, vaikka ne syö siellä (joittenkin mielipiteiden mukaan)älyttömän vaarallista ruokaa?

Eikös sitä ole sanottu, että Suomen kylmä ilmasto on osasyynä siihen miksi elinikä on alhainen. Ihmisen kehosta ei haihdu täällä niin paljon pois, kuin esim. noissa lämpimissä etelän maissa!

 

[Nopeahuoli]

Harrastakaa enemmän seksiä. Se auttaa.

 

[patriot]

Nopeahuoli:
Harrastakaa enemmän seksiä. Se auttaa.

Epäilemättä!

 

[Formulanomi]

patriot:

Nopeahuoli:
Harrastakaa enemmän seksiä. Se auttaa.

Epäilemättä!

Tuskinpa kysymys oli käsitöistä.

No, mutta asiaan.

Ehkäpä saunomisella saadaan hieman kylmän ilmaston vaikutuksia kuriin ja eikös suomalaisten todennäköinen elinikä ole kuitenkin aika kärkipäässä.

 

[Vesku]

Norman:
Vihanneksissa olen valmis maksamaan kotimaisuudesta. Olen kehittänyt päässäni teorian, jonka mukaan Kanarian yms. vihannekset on paskavedellä kasteltu ja maistuvat siksi hyvin usein kummalliselta. Kotimaisissa en ole sivumakuja maistanut.

Ehkä suurin syy erilaiseen makuun johtuu Etelä-Euroopassa enemmän käytetyistä hyönteisten ja homeiden (fungisidi) torjunta-aineista.

Se sama aurinko, mikä kasvattaa keskitalven aikaan Kanarialla makoisia hedelmiä, hellii myös hyönteisiä lisääntymään ja kiihottaa homeiden kasvua! Ja Manolito ja Juan joutuvat käyttämään aineita enemmän kuin JOC! Ja LD-arvoltaan kovempia aineita!
(Jonesille tiedoksi...! )

Oli tähän lähdekin...
http://www.europarl.eu.int/meetdocs/committees/agri/20021202/com/2002/349_fi.pdf sivu 11!
ja ton 2002 molemmin puolin muuta kaarisulkeet ( )kauttaviivan tilalle...! En muuta konstia keksinyt, kun itsepintaisesti ei ottanut postausta vastaan valittaen kaarisulkeista.

<small>[ 26-08-2003, 19:15: Message edited by: Vesku ]</small>

 

[Vesku]

pmv
Sitäpaitsi, miksi Suomessa ihmisten ennustettu elinikä on alhaisempi kuin monessa "likaisten" elintarvikkeitten maassa, vaikka ne syö siellä (joittenkin mielipiteiden mukaan)älyttömän vaarallista ruokaa?[/QB]

Kuoleman riski-taulukko kunnallislääkäreiden sivulta! (tosin viina, huumeet, liikenne, yms puuttuu?) Samalla vähän saadaan suhteutettua tätä torjunta-ainejuttua!

Karkea arvio eräiden ympäristön tekijöiden riskeistä ja mitä se tarkoittaa kuolemantapauksiksi muutettuna Suomessa. Muutamat riskeistä ovat kiistanalaisia, joten arvio on suuntaa antava
Kuoleman syy Todennäköisyys
Tupakointi 1/2
Passiivinen tupakointi 1/100
Ilmansaasteet <1/100
Veden mutageenit 1/500
Huoneilman radon 1/1000
Tsernobylin laskeuma 1/25.000
Torjunta-ainejäämät /tavoite/ <1/1.000.000

Suomalaisia kuolee vuodessa

Tupakointi 10 000
Passiivinen tupakointi /15% altistuu/ 200
Ilmansaasteet 200
Huoneilman radon 200
Veden mutageenit <100
Tshernobylin laskeuma 5
Torjunta-ainejäämät <0,1

http://www.fimnet.fi/klyhdistys/vuoski99/riskisuh.html

<small>[ 26-08-2003, 20:00: Message edited by: Vesku ]</small>

 

[Tolerantti]

elle:
Luin jokunen aika sitten lehdestä (TS 5/03) artikkelin, jonka mukaan Maatalouden tutkimuskeskuksen asiantuntijat ovat myöntäneet Suomen pelloilla olevan enemmän jäämiä torjunta-aineista kuin Keski-Euroopassa suhteessa käyttömäärään. Tämä selitettiin sillä, että Suomen viileässä ilmastossa torjunta-aineet hajoavat hitaammin kuin lämpimässä. Ja näin kaupunkilaisjärjellä ajateltuna tämä tarkoittaisi sitä, että myrkyt säilynevät yli kasvukauden seuraavaankin satoon. Vai?

Kai siellä Suomessa nyt joku taho valvoo minkälaatuista tavaraa myrkkyjen osalta maahan tuodaan jo pelkästään torjunta-ainejäämien enimmäismäärät sallivan direktiivin nimissä. Tullilaboratorio?
-elle-

Käsittääkseni Suomen viljapelloille ruiskutettavat myrkyt eivät varsinaisesti ole myrkkyjä, vaan hormonivalmisteita. Niillä torjutaan rikkaruohoja. Hyönteisiä torjutaan erittäin harvoin. Joskus rypsin seasta "möykkyjä" ja erittäin harvoin vehnäsääskiä.

Rikkaruohomyrkyt ovat selektiivisiä: ne nitistävät rikkaruohon, mutta jättävät hyötykasvin henkiin. Rikkaruoho imee aineen lehtiensä kautta itseensä, innostuu kasvamaan yli kapasiteettinsa ja ikäänkuin tukehtuu kuoliaaksi kasvuunsa.

Kasvit valikoivat tarkkaan, mitä ne imevät juurillaan. Maaperässä lojuva myrkkymolekyyli ei ilman muuta ajaudu kasviin. Elintarvikkeiden torjunta-ainejäämät lienevät pääosin peräisin ruiskutuksesta kasvustoon. Vesku tiennee paremmin?

Vaikka Suomessa maaperään jäisikin suhteessa käytettyyn määrään enemmän myrkkyä, taitaa absoluuttinen määrä silti olla Keski-Eurooppaa pienempi. Suomessa viljapelto myrkytetään pääsääntöisesti kerran kasvukaudessa (jos ollenkaan), Euroopassa ruiskutuskertoja on useita.

Tuossa jossakin referaatissa jo selvitettiin, miten Tullilaboratorion aseita riistettiin käsistä valvonnan suhteen. Kuluttajan kannalta tämä on tietysti valitettavaa.

 

[Tolerantti]

pmv:
Sitä en kuitenkaan ymmärrä, että ruoan tuotannon tehostamista estetään täysin fiktiivisin perustein. Lisäksi en ymmärrä sitä, että oman maan ruoka on jotenkin parempaa kuin muiden maiden ruoka. Me suomalaiset ajatellaan, että tottahan meidän maan ruoka on "rehellisempää" kuin muissa, varsinkin etelän maissa tuotettu ruoka. Kumma kyllä, ranskalaisetkin tuntuvat arvostan omaa, meidän mielestä likaista ruokaa enemmän kuin muiden maiden ruokaa. Vähän epäloogiseltahan se tuntuu. Tässä taitaa olla kyse vain mielikuvista, joten ruoan kotimaisuus ei ole minulle mikään ostoperuste. Ruoan pitää olla todellisilta ominaisuuksiltaan jotenkin parempaa, jotta siitä voisi periä suuremman hinnan. Itse asiassa tämä ruoan kotimaisuuteen perustuva mainonta on mielestäni harhaanjohtavaa, joten se minun kohdalla aiheuttaa jopa vastareaktion. Pyrin kuitenkin ostamaan aina halvimman mahdollisen elintarvikkeen kun tarjolla on useita muuten samanlaisia. Muutenhan tämä markkintalous ei toimisi ollenkaan.

Minä puolestani ostan aina kotimaista ruokaa, jos se suinkin on mahdollista, en kuitenkaan hampaat irvessä. Perustelu 1: Tässäkin topicissa esitetyt tiedot, joiden mukaan jäämien määrä on yleensä ulkomaista vähempi.

Perustelu 2: Kansantalous. Parempi, että euro kiertää kotimaassa, hyödyttäen kotimaista viljelijää, konevalmistajaa, jalostajaa, kuljetusta jne., kuin että ketjusta valuisi tarpeettomasti euroja ulos omasta kansantaloudesta. Ranskalainen kuluttaja ajattelee samoin. Oikeastaan pitäisin suurena häpeänä, jos ei hänkin niin ajattelisi!

Perustelu 3: Ekologisuus. On järkevää, ettei tuotteita kuljetella tarpeettomasti paikasta toiseen. Päästetään hiiltä mahdollisimman vähän, siis. Äärimmillään ilmiöstä puhutaan termillä lähiruoka. Tietystikin luonnonolot, saatavuusvaatimukset, markkinatalouden lait jne. lyövät periaatetta korvalle. Joka tapauksessa syököön kukin lähinurkkiensa ruokaa, niin maapallo voi paremmin.

Kaupanhyllyinventaarini perusteella sanoisin, ettei kotimainen tuote ole ulkomaista kalliimpi. Näkyvä poikkeus on tietysti keväiset vihannekset.

Ruokapatrioottisuus ei nähdäkseni tapa markkinataloutta. Niin elintarvikeklusterissa kuin muissakin kansainvälistä vaihdantaa tapahtuu yltäkylläisesti joka tapauksessa.

(Pärkkele, kun lykkää typoa!)

<small>[ 26-08-2003, 20:42: Message edited by: Tolerantti ]</small>

 

[Tolerantti]

elle:

Vesku:
Mm. Toleranssin historiallis-analyyttiset ja Ellen sopivan kriittiset jutut olivat tosi hyvin kirjoitettu!

Sopivan .. olipa kiltisti sanottu!

Kiitän näistä sanoista, jotka oletan kohdistuvan myös minuun. Mielestäni älykäs nimimerkkini kirjoitetaan vähän toisin. Tällä on Formulapoliittiset syyt. Ilmanohjaimet, sun muu sälpä.

 

[patriot]

Tolerantti:

pmv:
Sitä en kuitenkaan ymmärrä, että ruoan tuotannon tehostamista estetään täysin fiktiivisin perustein. Lisäksi en ymmärrä sitä, että oman maan ruoka on jotenkin parempaa kuin muiden maiden ruoka. Me suomalaiset ajatellaan, että tottahan meidän maan ruoka on "rehellisempää" kuin muissa, varsinkin etelän maissa tuotettu ruoka. Kumma kyllä, ranskalaisetkin tuntuvat arvostan omaa, meidän mielestä likaista ruokaa enemmän kuin muiden maiden ruokaa. Vähän epäloogiseltahan se tuntuu. Tässä taitaa olla kyse vain mielikuvista, joten ruoan kotimaisuus ei ole minulle mikään ostoperuste. Ruoan pitää olla todellisilta ominaisuuksiltaan jotenkin parempaa, jotta siitä voisi periä suuremman hinnan. Itse asiassa tämä ruoan kotimaisuuteen perustuva mainonta on mielestäni harhaanjohtavaa, joten se minun kohdalla aiheuttaa jopa vastareaktion. Pyrin kuitenkin ostamaan aina halvimman mahdollisen elintarvikkeen kun tarjolla on useita muuten samanlaisia. Muutenhan tämä markkintalous ei toimisi ollenkaan.

Minä puolestani ostan aina kotimaista ruokaa, jos se suinkin on mahdollista, en kuitenkaan hampaat irvessä. Perustelu 1: Tässäkin topicissa esitetyt tiedot, joiden mukaan jäämien määrä on yleensä ulkomaista vähempi.

Perustelu 2: Kansantalous. Parempi, että euro kiertää kotimaassa, hyödyttäen kotimaista viljelijää, konevalmistajaa, jalostajaa, kuljetusta jne., kuin että ketjusta valuisi tarpeettomasti euroja ulos omasta kansantaloudesta. Ranskalainen kuluttaja ajattelee samoin. Oikeastaan pitäisin suurena häpeänä, jos ei hänkin niin ajattelisi!

Perustelu 3: Ekologisuus. On järkevää, ettei tuotteita kuljetella tarpeettomasti paikasta toiseen. Päästetään hiiltä mahdollisimman vähän, siis. Äärimmillään ilmiöstä puhutaan termillä lähiruoka. Tietystikin luonnonolot, saatavuusvaatimukset, markkinatalouden lait jne. lyövät periaatetta korvalle. Joka tapauksessa syököön kukin lähinurkkiensa ruokaa, niin maapallo voi paremmin.

Kaupanhyllyinventaarini perusteella sanoisin, ettei kotimainen tuote ole ulkomaista kalliimpi. Näkyvä poikkeus on tietysti keväiset vihannekset.

Ruokapatrioottisuus ei nähdäkseni tapa markkinataloutta. Niin elintarvikeklusterissa kuin muissakin kansainvälistä vaihdantaa tapahtuu yltäkylläisesti joka tapauksessa.

(Pärkkele, kun lykkää typoa!)

Ei tuota ton paremmin voi sanoa!

 

[Vesku]

Tolerantti
Elintarvikkeiden torjunta-ainejäämät lienevät pääosin peräisin ruiskutuksesta kasvustoon. Vesku tiennee paremmin?
[/QB]

Jep, näin on! Suurin osa torjunta-aineista tehoaa kasvuston kautta, eli imeytyy lehtien lävitse. Muutamia harvoja aineita voidaan levittää (vähähumuksiseen) maahan ennen varsinaisen kasvin kylvöä. Niitä käytetään rypsin, porkkanan yms kaltasilla kasveilla, jotka "muistuttavat" rikkakasveja.

Hormonivaikutteisia aineita (esim MCPA) korvataan nykyisin yhä enemmän ns. gramma-aineilla( ureaherbisidit), jotka sotkevat (rikkakasvin) yhteytysprosessin jo hyvin pieninä pitoisuuksina. Niiden "myrkyllisyysvaikutus" eläimiin on myös hyvin pieni. Kilohinta taasen aivan kauhea!(N. 10 000 mk/kg) Käyttömäärä tosin 10-20 g/ha.

Laitan tuohon lyhyen selvityksen tuosta LD-arvosta ja aineiden myrkyllisyydestä:

http://personal.inet.fi/koti/matti.pekkarinen/kasvisivut/vilrikka.htm

AINEIDEN HAITALLISUUTTA pyritään kuvaamaa LD50-luvulla. Se on eläinkokeiden perusteella saatu arvo, mg/elopaino-kg =ainemäärä , kerta-annoksena suun kautta annettuna, joka tappaa 50% koe-eläimistä. Muutamia esimerkkejä:

NaCl (ruokasuola) 3000
elohopea 16

kvintotseeni 12000

simatsiini >5000

MCPA 700 , 1-3 kg/ha

diklorproppi 800

organofosforiyhdisteet 5600 , noin 1-3 kg/ha

ureaherbisidit, kauppavalmisteet 10000-25000, käyttömäärä 10-25 g/ha

Eli nurmi-ja viljaviljelyssä käytettävät rikkakasvien torjunta-aineet ( 2 alinta) ovat vähemmän myrkyllisiä kuin ruokasuola!

Lähes "kaiken vihreän" tappavan Round-Upin (organofosforiyhd.) myrkyllisyys on noin 2 kg merisuolaa hehtaarille. Ja viljasta normaalit rikkakasvit tuhoavan ureaherbisidin myrkyllisyys noin 4 grammaa/ha.

Ennen oli "kovempia" aineita ja nykyään vielä homeen- ja tuholaistentorjunnassa ovat melko myrkyllisiä.

 

[elle]

Vesku pakotti mut postaamaan tämän..

Kieltämättä varsin läpinäkyvän provosoivaa tekstiä tuo ”luomun edut ovat myytti”, ja jos ei muuten, niin ainakin kirjoittajalleen se sitä tuntuu olevan. Samanlaisia kirjoitelmia vastaavasti luomutuotteiden puolesta uskoisin löytyvän myös varsin vähällä etsimisellä.

Mun mielestä se on pelkästään hieno asia, jos meistä jokainen tuntee syövänsä itselle kaikkein sopivinta ravintoa, sellaista, joka antaa hyvän olon ja luo terveydelle perustan.

Epäilen kyllä, että läheskään kaikki eivät voi sanoa syövänsä ”hyvin”, siis muutenkin kuin vain määrällisesti.

(”Luomun edut ovat myytti”–pohdinnon kirjoittajalle suosittelisin näin äkkiseltään seuraavaa: lopettamaan kahvinjuonnin, lisäämään ruokavalioon jotakin todella seleenipitoista -> vaikkapa sieniä sekä lisäämään kasvisten määrää, ihan vain mahdollisten välillisten syöpätapauksien ehkäisemiseksi. Muutama murhe olisi näin vältettävissä ja tämän jälkeen tuon pohdinnon voisikin alustaa uudestaan).

Luomua, kiitos!

Mä olen joutunut/saanut syödä luomutuotteita niin kauan kuin vain muistan. En kuitenkaan lue itseäni fanaattiseksi luomu-intoilijaksi (mitä nyt menetän yöuneni, jos vahingossa ei-luomua joudun syömään, hah), mutta ruoan laatu on mulle suuren suuri asia. Jätän myös suosiolla valmisruoat ja puolivalmisteet kaupan hyllyille, vaikka niissä olisi kuinka Luomuliiton leppäkerttu-merkkiä.

Mä en haahuile tässä asiassa eksaktin tiedon/tieteellisten tutkimusten perään, vaan musta tässä on itsetutkiskelun paikka. Ylituotanto, myrkkyjäämät, lisääntyneet allergiat ja yliherkkyydet, syöpäsairaudet, antibioottihoidot, säteilyttäminen, sinilevät jne. ovat asioita, jotka pistävät vakavaksi…

Piti vielä jatkaa luomutuotannon eettisestä puolesta, mutta puuh!

Mutta hei, kun ja jos joku kavaljeeri mulle haluaa tarjota illallisen Michelinin tähdittämässä ravintolassa niin lähden, mutta mieluummin luomu-kokkaan itse.

Luomu-tuotteen riskit kuluttajalle?

Usein kuulee väitettävän, että luomuun liittyy suurempaa salmonella-vaaraa, ehec-bakteeri-riskiä jne. Yhtään tällaistä tapausta en tunne, joten paha on lähteä sanomaan.

Seleenipitoisuudet ovat myös muodikkaita argumentoitaessa luomun haittoja, mutta loppujen lopuksi ihminen tarvitsee hyvin vähän seleeniä ja se on helposti kuitattavissa.

Luomu-tuotteet ja terveys

Vaikea sanoa, onko luomun käytöllä osuutta, mutta mä en ole ikinä sairastanut (edes flunssaa) niin, että olisin joutunut lääkärissä käymään (urheilusta johtuvat rasitusvammat ovat asia erikseen).

Kun luomusta pääsen paasaamaan, niin pakko on mainita loistavat kotimaiset tuotteet kauneudenhoitoon sekä yrttilääkintään (sveitsiläisistä puhumattakaan): vuoriminttu, mehiläisvaha, 11 yrtin salva, kehäkukkavoide, auringonhattu, näitä riittää -> repikää ihmiset luonnosta!

Bio-marketit

Täälläpäin on varsin mukavasti näitä vain Bio-tuotteita myyviä kauppoja ja kauppaketjuja tupsahdellut hyville kauppapaikoille. Valikoimaa niistä löytyy peruskaman lisäksi konjakista kauneudenhoitotuotteisiin. Ja jos mikä ilahduttaa, niin turhat pakkaukset on jätetty pois (ja se on paljon, sillä tuotteiden yksittäispakkaamista ja niputtamista täällä harrastetaan enemmän kuin liikaa). Valitettavasti vain kerran olen näissä nähnyt suomalaista tuotetta myytävän.

Hintaa on luomutuotteilla enemmän, mutta mä ainakin arvostan tuotteen ostopäätöstä tehdessä muut kriteerit tuotteen hinnan edelle.

Esimerkkejä omasta kokemukseta

Mä olen kahdella eri tilalla Suomessa yrittänyt poimia mansikoita sillä seuraamuksella, että molemmilla poimintakerroilla käsivarret olivat kuin tulessa ja kynsien alla kirveltää -> enkä ole edes allerginen mansikoille. Vastaavasti luomutilalla voin poimia mansikkani ilman ihoreaktiota. Luomu-mansikat ovat näiden kahden kauhukokemuksen jälkeen maistuneet entistä paremmilta.

Vastaava reaktio tulee ei-luomujen appelsiinien kanssa.

Luomu-faktaa

Joka neljäs suomalainen käyttää säännöllisesti luomu-tuotteita, olikohan peräti 28%:a (vuonna –98 jatkuvasti käyttäviä oli vain 17 %:a). Satunnaiskäyttäjiä on n. 51 %:a ja niitä silloin tällöin kokeilee n. 21 %:a.

Luomutiloja on Suomessa reilut 5000.

Luomuviljasato on noin 20 %:a pienempi kuin tavanomaisessa tuotannossa.

Biodynaamista viljelyä Suomessa harjoittaa n. 200 tilaa.

Itävalta on luomu-asioissa (tilojen osuus %) edelläkävijämaa *kumarrus*

Linkkejä

Finfood
Luomu-liitto

 

[Juskanen]

Itse pyrin suosimaan kotimaista ja luomua mahdollisuuksien eli varojen mukaan.

Ostan aina luomukananmunia, koska jo ajatus kanojen oloista häkkikanalassa tai ns. vapaassa kanalassa on niin ällöttävä. En voisi kuvitellakaan tukevani moista eläinrääkkäystä ostamalla noita tuotteita. Valitsen myös muissa tuotteissa mieluumin luomua, sekä eettisistä että ekologisista syistä.

Ruoan suomalaisuudesta: En oikein näe mitään järkeä siinä, että esimerkiksi porkanoita kuljetetaan tänne Välimeren maista. Tosin en ole vielä saanut selville, kumpi on järjettömämpää A) Lennättää tänne talvisin tomaatteja Espanjasta suihkukoneella vai B) Kasvattaa täällä tomaatteja helmikuun pakkasilla kasvihuoneessa

Mitä lähempänä minua ruoka on kasvanut, sitä varmemmin se päätyy ostoskoriini.

Ja nyt menen keittämään itselleni pari kupillista ei-suomalaista mutta luomua Reilun kaupan kahvia wink

 

[Palkopoika]

Mä ostan aina ne ruokatarvikkeet mitä tekee mieli, mistä kamat on kotoisin ei kiinnosta mua pätkääkään. Skandeissa ollessani en osta koskaan esim. siellä kasvatettuja tomaatteja ja retiisoita, niitähän ei syö pirukaan, kännissäkään. Helppoa toi on.

 

[Marsin Muinais Mies]

Luomu sitä ja luomu tätä, prkl!

Kun Vesku vaikuttaa olevan foorumin maatalous-expertti , niin kysyn, että mites on, onko tällä planeetalla/Euroopalla/edes Suomella "varaa" laajaan luomuviljelyyn siinä mielessä, että ne satotasot ilmeisesti on luomussa surkeita? Eli riittääkö ihmisille ruokaa luomuilulla? Jos kaikki viljely olis luomua, meinaan.
Outona pidän sitäkin, että ruuan hinnasta valitusta riittää, mutta kalliiden luomutuotteiden ostajia se ei suuremmin haittaa. Mitäs se köyhä opiskelija/pitkäaikais työtön syö, jos ei tarjolla ole halvempaa "myrkky" ruokaa vaan kallista luomua?
Tai putoohan ne hinnat, kun lisätään tukia..

Että ex-maidontuottaja,jaa. Miksi ex? Elle taisi jossain topicissa kysellä, että eikö viljelijöillä ole selkärankaa ? Ei muistu asia tarkemmin mieleen, mutta selkärangattomuuden takiako ex-maidontuottaja?

 

[tyhmä eläin]

Musta se on jotenkin huvittavaa että monet skandinaavit ajattelee että ulkomailla jenggi syö jotain hirveetä potaskaa.

 

[Vesku]

Marsin Muinais Mies:
Luomu sitä ja luomu tätä, prkl!

Kun Vesku vaikuttaa olevan foorumin maatalous-expertti , niin kysyn, että mites on, onko tällä planeetalla/Euroopalla/edes Suomella "varaa" laajaan luomuviljelyyn siinä mielessä, että ne satotasot ilmeisesti on luomussa surkeita? Eli riittääkö ihmisille ruokaa luomuilulla?

En ole mikään luomuexpertti, -elle vois varmaan asiaan myös kommentoida!?
Luomun satotaso lienee noin 20 - 50 % alhaisempi kuin "tavallisen" tuotannon. Satotasoon vaikuttaa monet tekijät (maaperä, ravinteisuus, siemenen tms. laatu, kosteus, lämpötila, taudit, tuholaiset, sadonkorjuukalusto, varastointi, viljelijän huolellisuus eri työvaiheissa yms.) Luomussa korvataan teollis-kemiallisia aineita mahdollisuuksien mukaan ja optimoidaan muut kasvutekijät. Satotasoa kuvataan vanhan esimerkin mukaan lautatynnyrillä, jossa jokainen lauta kuvaa eri kasvutekijää; sato yltää lyhimmän laudan tasolle. Satotaso ei aina välttämättä ole kiinni kemiallisista aineista.

Rikkailla mailla voisi olla "varaa", jos 100%:een luomuun siirryttäisiin. Nykyinen tehokkuus alenisi(ainakin aluksi), joten peltopinta-alaa, työmäärää yms. tuotantopanoksia jouduttaisiin lisäämään. Kustannukset nousisivat, samoin tietysti lopputuotteen hinta. Köyhille kehitysmaille voisi tulla lisää ongelmia? Onhan niillä kyllä jo nytkin! Ruokaa kyllä on riittävästi maailmassa, mutta se ei jakaudu "tasaisesti". Luomuun siirtyminen (pienempi kokonaismäärä ) tod.näköisesti huonontaisi vielä jakosuhdetta? "Ekofilosofi-kalastaja" Linkolan mukaan täältä joutaisikin kuolla 3-4 miljardia ihmistä pois, sitten voisi luomu toimia?!

Eilisessä Maaseudun Tulevaisuudessa oli yleisönosaston juttu" Parempi nälkäkuolema kuin amerikkalainen (gm)ruoka(Afrikassa)?? Eli samalta kantilta oli asiaa lähestytty! Taidanpa kuitenkin kopsata sen suoraan:

Nälkäkuolema
parempi kuin
amerikkalainen ruoka?
Hannes Tuohiniitty (MT 25.8.) Bioturvayhdistyksineen korostaa maataloudessa mielestäni liiaksi strategia- ja imagonäkökohtia. Näin varsinkin, kun kuluttajien käsitykset ja mielikuvat ovat puutteellisen ja tahallisesti vääristellyn tiedon varassa.
Tosiasiassa gm-kasveja on tuotettu ravinnoksi jo kymmenen vuotta. Niiden viljelyala oli viime vuonna lähes 60 miljoonaa hehtaaria (Suomen koko peltoala on noin 2 miljoonaa hehtaaria). Ja kannattavuus ja onnistuminen ovat vastoin Tuohiniityn käsitystä melko hyvät, sillä alat ovat nopeassa kasvussa.
Mielettömäksi yltyy luomu- ja bioturvaihmisten menoaminen Afrikan nälän yhteydessä. Sambian (ja parin muunkin valtion) johto on peloteltu kieltäytymään USA:n tarjoamasta hätäapuviljasta. Samasta, jota amerikkalaiset itse syövät. Syynä se, että tämän mahdollisesti sisältämä gm-aines vaikeuttaisi jatkossa Sambian luomuviljelyn tuotteiden markkinointia maailmalle. Naurettavaa. Ja järkyttävää pelaamista ihmishengillä.
Uusseelantilaisen Dennis Duttonin mukaan katastrofi olisi jo alueella alkanut. Jos näin on, on syytä yhtyä hänen lauseeseensa: Mutta minä en anna heidän (gm-vastaiset luomuviljelyn kannattajat) unohtaa: heillä on verta käsissään.

Matti Pekkarinen
Luonnonsuojeluyhdistys
Tuottava Maa - Turvattu Luonto ry



/QUOTE]Että ex-maidontuottaja,jaa. Miksi ex? Elle taisi jossain topicissa kysellä, että eikö viljelijöillä ole selkärankaa ? Ei muistu asia tarkemmin mieleen, mutta selkärangattomuuden takiako ex-maidontuottaja?/QUOTE]

Tarkenna vähän tuota selkärangattomuutta! doubtful
Työn määrä ja sidonnaisuus rupesivat tuntumaan kohtuuttomilta ( 20 lä / 180 000 ltr meijeriin maitoa/v)hieman vanhanaikaisessa navetassa ja lisäinvestoinnit eivät houkuttaneet. Kannattava maidontuotanto vaatii jatkuvaa huolellisuutta aamuin illoin. Rupesin miettimään 4-5 eri kirurgisen leikkauksen jälkeen, että helpommallakin varmasti pärjää!Pientä lihakarjaa ja elohiehoja vielä kasvatan. Peltopuolen työt ei ole paljon vielä vähentyneet; ylimääräinen osa nurmi-ja ohrasadosta menee naapureille/konerenkaan jäsenille. Teen pari-kolme kk vuodessa veroilmoituksia, EU-tukihakemuksia + viljelysuunnitelmia! Ja lähden ensi viikolla 20-opintoviikon täydennyskurssille.

<small>[ 07-09-2003, 12:14: Message edited by: Vesku ]</small>