Ruoka- ja maatalouskeskustelua!?

[Tolerantti]

Nopeahuoli on kansainvälinen, kultivoituneen mahan omaava markkinavoima!

 

[Vesku]

jaska:

patriot:

Kotimaiset: Tiedetään mitä on käytetty. Vähemmän jäämiä, koska säilöntään ei käytetä myrkkyjä niin paljon. Kaiken lisäksi raha jää kotimaahan!

Kuten tää kanala! Ei ne asiat Suomessakaan niin ruususesti ole kuin sinä väität!
Ett silleen!!!!!!1

Minkäslainen tilanne meillä sitten kanaloissa on?

Jokainen "karmea" yksittäistapaus eläinten huonosta hoidosta ( tai paremminkin heitteilejätöstä ) nousee tietysti hyvin esille. Yleensä syynä maatalousyrittäjän henkiset ongelmat, alkoholismi yms. Jokainen tapaus on tietysti liikaa.

Kananmuna- ja broilertuotannossa olemme Suomessa säästyneet monilta vakavilta taudeilta. Ripulia aiheuttava salmonellaa meillä on tosi vähän Keski-Eurooppaan verrattuna. Siellä riehuu myös mm. lintuinfluenssa ja Newcastlen tauti.

Vähän mittasuhteita:
http://www.finfood.fi/finfood/finnfoo1.nsf/ba787e8db4 adc7eac22565b8002b0fde/
dc795866cf392f84c2256d4f004173d7?OpenDocument
Helmikuun lopulla puhjenneen lintuinfluenssan takia tapettiin noin 40 miljoonaa lintua, tautia todettiin 252 tilalla. Epidemian saamiseksi kuriin linnut hävitettiin yhteensä yli tuhannelta tilalta.

Belgiassa lintuinfluenssan takia asetetut rajoitukset ovat voimassa enää suojavyöhykkeillä. Saksan osalta kaikki rajoitukset on poistettu, koska tautitiloilla olleet testilinnut on todettu terveiksi. (Finfood)

Newcastlen taudin esiintyminen eri maissa

Newcastlen tautia esiintyi vuoden 1997 aikana useassa EU-maassa: Belgiassa, Hollannissa, Irlannissa, Italiassa, Itävallassa, Luxemburgissa, Portugalissa, Ranskassa ja Ruotsissa. Tautia tavataan myös yleisesti luonnonvaraisissa linnuissa, ja ne muodostavatkin riskin taudin siirtymiselle siipikarjaan. Useat EU-maat pyrkivät estämään taudin leviämisen rokottamalla siipikarjaa Newcastlen tautia vastaan. Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa rokottaminen on kuitenkin kielletty. Newcastlen tautia on viiden viime vuoden aikana todettu useissa maissa eri maanosissa: Aasiassa, Afrikassa, Euroopassa sekä Pohjois- ja Etelä-Amerikassa. Australiassa ja Uudessa-Seelannissa Newcastlen tautia ei ole tavattu. (MMM)

Ja semmoinen tauti kuin PMV-3 löytyy kanssa! (Sori pmv, en voinut olla laittamatta!)
Ja ART....

<small>[ 29-08-2003, 18:34: Message edited by: Vesku ]</small>

 

[Tolerantti]

Vesku:
Eilisessä Maaseudun Tulevaisuudessa oli yleisönosaston juttu" Parempi nälkäkuolema kuin amerikkalainen (gm)ruoka(Afrikassa)?? Eli samalta kantilta oli asiaa lähestytty! Taidanpa kuitenkin kopsata sen suoraan

clip

[/QB]

Saattaapa GM- kriitikkojen puheessa olla myös totuuden siemen. Ajatellaan kahta rinnakkaista peltoa: toisessa kasvaa luomuvehnää ja toisessa GM-vehnää. Koittaa aika, jolloin siitepöly pölisee vainioiden yllä. Mikään ei estä GM- ja luomupölyn sekaantumista -> myös luomupelto tuottaa GM-siementä. Luomuviljelyn kannalta tilanne karkasi käsistä täysin.

Tietenkin, jos vaihtoehto on kansan kuoleminen nälkään tai sitten GM- riski, lienee jälkimmäinen oleellisesti merkityksettömämpi.

 

[Vesku]

pmv:

Sinänsä kotimaisilla tuottajilla on vähän vaikea tilanne tuon lisä/torjunta-ainekuolleisuuden kanssa. Se tilasto puhuu osaltaan luomutuotantoa vastaan, mutta toisaalta se puhuu myös tavanomaista kotimaista elintarviketuotantoa vastaan. Toivottavaa olisi, että verovaroin ei tuettaisi kovin paljoa luomutuotantoa, jonka hyödyt ovat kyseenalaiset. Tietenkin bisneksenä se taitaa olla hyvä. Mulle on aivan sama, jos ihmiset haluaa maksaa ylimääräistä hintaa mielikuvista.

Ainakin sen taulukon perusteella tupakkamiehen/naisen ei kannata luomuun siirtyä! Ja asuinpaikkakin pitää tarkasti katsoa!

En tunne henk.kohtaisesti montakaan luomutuottajaa, mutta jo siitäkin joukosta voi vetää seuraavan johtopäätöksen:

Suurin osa luomutuottajista on asialleen kovasti omistautuneita, tekevät työnsä "aatteen palon" innoittamina. Heillä ei tosiaankaan ole "bisnesajattelua! Enempi elämäntapa!
Pieni osa tuottajista on valitettavsti siirtynyt luomuun vain hieman korkeampien hehtaaritukien vuoksi. Luomuviljelyn tukiehdot täytetään rimaa hipoen ja ideologista innostusta asiaan ei ole.
Kumpi parempi?

<small>[ 29-08-2003, 18:54: Message edited by: Vesku ]</small>

 

[Vesku]

Tolerantti:
Saattaapa GM- kriitikkojen puheessa olla myös totuuden siemen. Ajatellaan kahta rinnakkaista peltoa toisessa kasvaa luomuvehnää ja toisessa GM-vehnää. Koittaa aika, jolloin siitepöly pölisee vainioiden yllä. Mikään ei estä GM- ja luomupölyn sekaantumista -> myös luomupelto tuottaa GM-siementä. Luomuviljelyn kannalta tilanne karkasi käsistä täysin.

Tietenkin, jos vaihtoehto on kansan kuoleminen nälkään tai sitten GM- riski, lienee jälkimmäinen oleellisesti merkityksettömämpi.[/QB]

Ymmärrän asian yleisen huolen. Itse en ole ottanut luomuun mitään jyrkkää kantaa puolesta tai vastaan. GM arveluttaa selvästi enemmän, koska siinä sotketaan luonnon muovaama kasvin perimä peruuttamattomasti.

Ja taas pieni biologian kertaus ( piti itsekin käydä tarkistamassa!) idea
Vehnä on itsesiittoinen kasvi, jonka pölytys tapahtuu jo kukan nuppuvaiheessa eli kleistogaamisesti. Ristisiitosta tapahtuu näin ollen hyvin vähän tai ei ollenkaan.
http://edu.vantaa.fi/vasamanet/sisalto/ruokakasvit/vehna3.htm

 

[Mosse]

En ollutkaan tietoinen että General Motors valmistaa vehnää wink

Mutta englantilainen keittiö sukkaa kympillä. Rasvaa ja suolaa niissä on, muuta ei sitten olekaan

Onneksi ravintolakulttuuri on ottanut siellä viime vuosikymmenenä aimo askeleen, ja sieltä löytyy jos jonkinmaista ravintolaa.

Mutta se pubi-ruoka

 

[elle]

pmv:
Mitä luomoruokaan ja lannoitteisiin/torjunta-aineisiin tulee, niin edes yksi tieteellinen tutkimus auttaisi uskomaan luomutuotteisiin edes hiukkasen.

Kyllä tieteellisiäkin tutkimuksia löytyy yllättävän paljon, mikäli niitä vain luomukriittisyydeltään vaivautuu vilkaisemaan.

Päteviä tutkimuksia ovat teettäneet Suomessa julkishallinnon tahot kuten Maa- ja Metsätalousministeriö (puiteohjelma vuosiksi 2002-2006), EU sekä YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö. Suomessakin muutamissa yliopistoissa sekä VTT:ssä tehdään luomutuotantoa koskevaa tutkimustyötä (useinhan ne eivät kuitenkaan ole erillistutkimuksia, vaan ovat osa laajempaa elintarviketaloutta/maataloustutkimustyötä, sikäli kun tutkimukset edellyttävät monitieteisyyttä). Muutama väitöskirjakin on julkaistu, lisäksi tarkistettuja ns. tieteellisiä dokumentteja. Luomututkijoita on Suomessa n. 70 henkeä (lähde: mmm), luomututkimukseen käytetään rahaa vuosittain 2.4 milj. euroa, joista suurimman osan rahoittaa Maa- ja Metsätalousministeriö, satunnaisia rahoittajia ovat Tekes, Suomen Akatemia, KTM ja EU.

Mielenkiintoisia kotoisia tutkimuksia löytyy MTT:n sivuilta , siellä on listaa jo päättyneistä sekä meneillään olevista tutkimuksista. Valitettavasti monet julkishallinnon teettämät tutkimukset ovat maksullisia (kuten se, johon aikaisemmassa viestissäni viittasin), mutta ovat silti tutustumisen arvoisia. Harmi, sillä näin ne eivät myös useinkaan päädy keskivertokuluttajan ulottuville.

Kansainvälisten tutkimusten kirjo on melkoinen (etenkin luomun vaikutuksista ihmisten terveyteen/hyvinvointiin), melkeinpä kannattaa vain lukaista niiden pohjalta tehtyjä loppulausumia.

Mielenkiintoisia luomutuotanto/tavanomainen tuotanto käytännön vertailuprojektejakin on tehty. Jotkut varmasti muistavatkin (uutiskynnyksen ylittänyttä) juttua ruotsalaisen yliopiston rakentamasta kokeilutilasta -> ideana oli rakentaa kahdeksi erilliseksi alueeksi lohkottu tila, jonka toinen puoli harjoitti luomutuotantoa, toinen tavanomaista. Kokeilu kesti useita vuosia, muistaakseni ainakin kymmenen. (Jos joku haluaa hämmästellä kuinka monta tonnia väkilannoitetta jäi luomutilalta käyttämättä näiden vuosien aikana, niin voin yrittää etsiä arkistostani linkkiä kokeilun esittelysivuille).

Yleisesti mitä tulee tuohon skeptiseen asennoitumiseen luomutuotantoa kohtaan, niin musta se on pelkästään hyvä asia. Sillä on viime kädessä luomutuotantoon ja siitä saatavaan lisäarvoon positiivisia vaikutuksia. Kaikkea tulee kyseenalaistaa, ennen kuin lopullinen arvo voidaan todentaa.

Itsekin suhtaudun varsin epäilevästi biodynaamiseen viljelyyn, ja pidän tähän ideologiaan kuuluvaa steinerilaisuutta, kuunkieroja ja muita astrologisia aatteita hömpötyksenä..

Pahoittelen mahdollisia asiavirheitä

-elle-

 

[elle]

patriot:
Lyhyesti!

Ulkomaiset: Enemmän myrkkyjä! Säilöntäaineita! Suurempi tautivaara

Kotimaiset: Tiedetään mitä on käytetty. Vähemmän jäämiä, koska säilöntään ei käytetä myrkkyjä niin paljon. Kaiken lisäksi raha jää kotimaahan!

Niin, sepä oli tosiaan lyhyesti sanottu. Tuollaisen ilosanoman julistaminen on varmasti kivaa!

Musta olisi mukavaa, jos osallistuessasi keskusteluun perustelisit hieman miten tuollaiseen toteen mietinnöissäsi päädyit tai edes osoittaisit johonkin viittaukseen -> olen ymmärtänyt, että olet peräänkuuluttanut asiallista keskustelua, ei muuten. Ainakin mä lukisin perustelujasi mielenkiinnolla. Mutta valitettavasti olen yksinkertainen lukija, enkä osaa liimailla mielessäni näitä irrallisia huudahduksia ja lausahduksia johdonmukaisesti.

Ei ollut tarkoitus kritisoida, ihan mielenkiinnosta minä..

 

[elle]

pmv:
Sinänsä kotimaisilla tuottajilla on vähän vaikea tilanne tuon lisä/torjunta-ainekuolleisuuden kanssa. Se tilasto puhuu osaltaan luomutuotantoa vastaan, mutta toisaalta se puhuu myös tavanomaista kotimaista elintarviketuotantoa vastaan. Toivottavaa olisi, että verovaroin ei tuettaisi kovin paljoa luomutuotantoa, jonka hyödyt ovat kyseenalaiset. Tietenkin bisneksenä se taitaa olla hyvä. Mulle on aivan sama, jos ihmiset haluaa maksaa ylimääräistä hintaa mielikuvista.

Heh, sarkastista vitsintynkää, mutta mihin kohtaa se tässä kappaleessa päättyi jäi häilyväksi..

Kun nyt noista luomututkimuksista tuli meuhkattua, niin niistä löytyy myös mielenkiintoisia arvioita liittyen tukirahoihin/verovarojen käyttöön. Maa- ja Metsätalousministeriön kehittämismuistiosta nimittäin käy ilmi, että skenaariossa, jossa siirryttäisiin 25% luomutuotantoasteeseen, (oletuksena Agenda-2000 edeltävät tukiarviot) päästäisiin jopa kustannussäästöihin. Toisin sanoen, jos 25% kaikista pelloista olisi luomutuotannossa tulisi luomutilan tukitarve olemaan pienempi kuin tavanomaisen tilan. Mielenkiintoista veronmaksajien kannalta! (En ole tietoinen nykyisistä keskimääräisistä tukimääristä per tila, Vesku varmasti tietäisi miten nuo muutokset ovat vaikuttaneet jakautumissuhteeseen).

Vastaavasti siirryttäessä korkeampaan (yli 25%:n) luomuasteeseen, lisätuen määrä kasvaisi, mutta kansantalouden perusteita tuntevina (kiitos Tolerantin loistavan selvityksen!) ymmärrämme myös vientitulojen korreloivan vaikutuksen, ympäristömaksujen säästöistä puhumattakaan.

(Lisäys: Suomen luomuala-asteen tavoite on vuoteen 2010 mennessä on 15%)

-elle-

 

[Mosse]

patriot:
Lyhyesti!

Ulkomaiset: Enemmän myrkkyjä! Säilöntäaineita! Suurempi tautivaara

Kotimaiset: Tiedetään mitä on käytetty. Vähemmän jäämiä, koska säilöntään ei käytetä myrkkyjä niin paljon. Kaiken lisäksi raha jää kotimaahan!

Jaahans, Kepun ohella myös MTK maksaa osan Patriotin nettikuluista? doubtful

 

[pmv]

Siinä mitään vitsiä ollut...Joskus nämä elävän elämän tosiasiat vaan kääntyy komiikan puolelle ihan itsestään ja omin neuvoin.

 

[elle]

Hassu pmv!

..mutta oliko muita korjattavia asiavirheitä.

 

[Veijo]

"Jos kuitenkin jonkin maan ruoat ja juomat pitää nostaa yköseksi, se on ehdottomasti Ranska. Ja silloin ei puhuta edes gourmet-ruuasta vaan ihan tavallisesta ruuasta."

Kuten sanoit, kysymys on makuasiasta.

Mielestäni kuitenkin Italia on ehdoton ykkönen tässä kulinäärisessä kilvoittelussa. Ranska on mielestäni jaetulla toisella sijalla.

Loistavia herkkuja löytyy tietenkin lähes jokaisen maan tyypillisestä keittiöstä. Suomi mukaanlukien.

 

[Marsin Muinais Mies]

Eikun lenkkiä,ruisleipää ja Turun sinappia vuodelta 2001.
Muuta ei tarvita!

 

[OoPee]

Nopeahuoli:
B) Tämä on argumentti jota käytetään joka maassa. Kotimainen on aina parasta. Maasta riippumatta wink

Kirjoititvat muuten Suomen Kuvalehdessä tuossa muutama kuukaus sitten, että se on ihan fakta-asia eikä vain mielikuva, että Suomessa käytetään lannoitteita ja myrkkyjä huomattavasti vähemmän kuin Keski-Euroopassa. Uskalsivat jopa mennä niin pitkälle väitteissään, että totesivat keskieurooppalaisen luomutuotteen sisältävät huomattavasti enemmän kemikaaleja kuin suomalainen ei-luomutuote.

 

[Vesku]

Näihin maataloustukiin liittyvät kiinteästi erilaiset tarkastukset. Aina ei käy hyvin:

(päivän Savon Sanomista)
Orimattilassa tarkastuskäynti johti keskiviikkona ampumavälikohtaukseen. Nelikymppinen poikamiesviljelijä ampui useita kertoja haulikolla maahan lähelle Hämeen TE-keskuksen tarkastajaa, joka oli tekemässä EU-tukiin liittyvää tarkastusta.

Laukausten kohteeksi joutunut vuonna 1978 syntynyt nainen ei loukkaantunut. Sen sijaan viljelijä surmasi myöhemmin itsensä.
Yksikön päällikkö Ossi Tuuliainen Etelä-Savon TE-keskuksesta kertoo, että suurimmaksi osaksi tarkastukset sujuvat hyvässä hengessä.

– Mitään fyysistä uhkaa tarkastajamme eivät ole kokeneet. Käsirysyn asteelle ei tilanne ole koskaan mennyt. Mutta sanallista ”arviointia” tarkastustoiminnan mielekkyydestä aina silloin tällöin kuuluu.

Myöskään Pohjois-Savon TE-keskuksen tarkastusyksikön päällikkö Auli Väänänen ei ole törmännyt tapauksiin, joissa olisi ollut väkivallan uhkaa.

– Erimielisyyksiä saattaa tulla, jos tarkastaja ja viljelijä ovat asioista eri mieltä. Kyse on kuitenkin suuresta osasta viljelijöiden vuosittaista palkkaa. Aina asiat on kuitenkin pystytty keskustelemaan läpi. Ihmissuhdetaitoja tämä työ kyllä vaatii, Väänänen toteaa.

Tuuliaisen mukaan 1990-luvun puolivälissä EU-tukiasia oli maatiloilla uusi ja outo. Tuolloin siihen ei osattu ottaa kovin paljon kantaa. Seuraavina vuosina kuitenkin nousi kova vastustus tukiviidakkoa kohtaan.

– Ehkä nyt viime vuosina ärtymys on hieman laantunut. Emme me kyllä kovin tervetulleita tiloilla ole, koska tarkastuksia tehdään usein kesällä vilkkaimpaan aikaan. Mutta useimmat toteavat, että pakkohan nämä on hoitaa.

EU-säädösten mukaan tarkastuksista voi ilmoittaa etukäteen korkeintaan 48 tuntia ennen kuin tarkastaja tilalle saapuu. Ilmoitusta ei välttämättä tarvita.

– Meillä käytäntö on ollut se, että tarkastuksista ilmoitetaan ennakkoon joko päivää tai kahta aikaisemmin, Tuuliainen toteaa.

Peltoalan tarkastajat liikkuvat tavallisesti pareittain. Eläinvalvontaa tarkastajat tekevät myös yksin.

Jos isäntä kieltäytyy päästämästä tarkastajaa tilalleen, toinen valvoja soittaa isännälle ja varmistaa asian. Jos asia ei ratkea, tilalle ei mennä. Isäntä saa kuitenkin kirjallisen ilmoituksen, että edessä voi olla haettujen tukien menetys.

– Tarkastus on mahdollista tehdä myös poliisin läsnäollessa, mutta sellaiseen ei ole tarvinnut ainakaan Etelä-Savossa mennä. Joskus joku ilmoittaa, ettei tarkastusta voi tehdä, mutta kun selviää mitä siitä seuraa, asenne on muuttunut, Tuuliainen sanoo.

Etelä-Savossa tarkastuksia tehdään vuosittain noin 1 500, joista osa tehdään ilman tilakäyntiä. Peltotarkastuksia on noin 400 ja eläinvalvontakäyntejä muutama sata. Pohjois-Savossa pelto- ja eläintarkastuksia tehdään vuosittain reilut tuhat.

Olisipa mies käyttänyt meitä EU-tukihenkilöitä apuna!
Voisi arvella, että kyseisellä viljelijällä on ollut vakavia henkisiä ongelmia ja kyseinen tarkistus oli se "viimeinen pisara". Toisaalta se kertoo, kuinka stressaavana osa viljelijöistä tarkastuksia pitää. Onko asiat prikulleen oikein, ettei mistään tulisi huomauttettavaa ja sanktioita eli tuen menetyksiä. Alkuvuosina osa tarkastuskäynneistä oli hieman "SS-tyyliin tehtyjä" ilman mitään kunnioitusta viljelijän nakökantoihin. Tutkinta, syyte ja tuomio tuli kerralla! Pari kertaa olen joutunut tarkistupöytäkirjoja vastineessa "oikomaan", koska tarkastajien puolelta oli rastitettu täysin väärät kohdat! Siitä ei tietenkään mitään palkan sanktioita!! Nyt tilanne on jonkin verran parantunut oikeusasiamiehen (tms) puututtua asiaan.

Kommentteja?!?

<small>[ 13-09-2003, 10:03: Message edited by: Vesku ]</small>

 

[Tolerantti]

Voin hyvin ymmärtää, miltä itsellisestä viljelijästä tarkastus tuntuu. Onhan hän viljellyt omasta mielestään tyylikäästi kymmenet vuodet. Sitten joku planttu ilmestyy tiluksille nuohoamaan ja tarkastamaan pykälien noudattamista. Pykälät eivät aina ole kovin järkeviä luonteeltaan.

Lehmien sijoittelua valvotaan satelliitista. Jollekulle on sitten käyty sanomassa, että sinun kantturasi ovat väärässä lohkossa! Siirrä, tahi tukiaiset katoavat. Lohko oli kesanto, ei siellä voi laiduntaa.

Lohkojen pinta-aloja mittaillaan myös satellittikuvien perusteella. Tulos on hyvin tarkka. Viljelijä ei pääse vastaavaan tarkkuuteen tavanomaisilla välineillä mitenkään. Siten pelko siitä, että pinta-ala on tullut ilmoitettua väärin, on aitoa. Voin kuvitella, että toiminta tuntuu mielivaltaiselta.

Sinällään tarkastukset ovat aiheellisia. Toisaalta, miten Suomessa selvittiin ilman tarkastuksia kymmeniä vuosia ja silti tukiaiset saatiin oikein maksetuiksi?

 

[Olga]

Työkaveri tuli "raatona" töihin ja raatous oli hänen kertomansa mukaan myös näiden satelliittitarkastusten syytä. Hänen kotitilalleen oli tullut huomautus siitä, että pino on väärällä puolella ojaa. Puut piti hilata yli ojan, ettei tule menetyksiä tai muita seuraamuksia.

 

[Sam]

Tolerantti:
Toisaalta, miten Suomessa selvittiin ilman tarkastuksia kymmeniä vuosia ja silti tukiaiset saatiin oikein maksetuiksi?

Selvittiinkö?

 

[Tolerantti]

Selvittiin, koska tukiainen tuli tuotteen hinnan mukana. Ei tarvinut vahtia pinta-aloja. Pinta-ala on nyt se, joka määrää tukiaisen määrän. Ja se, mitä alalla kasvaa.

Silloin ei myöskään ollut ympäristön hoitoon perustuvia tukiaisia, joten ei tarvittu mittailla, onko ojan vieressä 70 cm vaiko 60 cm käsittelemätöntä vyöhykettä. Sinällään mm. nämä vyöhykkeet ovat tervetulleita.

Muinoin viranomainen kävi mittailemassa pinta-aloja, jos viljelijä ruinasi katokorvauksia. Näitä tapahtumia oli kuitenkin erittäin harvoin.