Oletan heidän olevan siksi noiden "valittujen" seurojen jäseniä, että se saa heidät tuntemaan itsensä aavistuksen tärkeämmiksi, huono itsetunto korjaantuu. Mä en nää tollasille salaisille seuroille oikeen muuta virkaa, ne on mun mielestä naurettavia. Tulee mieleen pikkukakaroiden leikit, "me ei leikitä sun kaa". Ja vakuutan, ettei tää johdu katkeruudesta sitä kohtaan, ettei mua ole pyydetty moisiin; on pyydetty enkä ole mennyt. Ei mua silti ole hylätty tai painostettu, tosin.
Sama on noiden moottoripyöräjengienkin kanssa, tunnen jonkinverran nykyisiä ja edesmenneitä jäseniä. Onnettomia, itseään etsiviä tyyppejä, jotka löytää sitten oman "kodin" tollasista yhteisoistä. Ei se niin hirveesti eroo jostain uskonlahkotoiminnasta, on julkiset puitteet ja imago, ja sitten on siellä takana tuiki tavallisia pulliaisia. Joukossa tyhmyys tiivistyy, vois kai noista konflikteistä sanoa.