Suomen veroremontti ja sen toteutus

[jaska]

Pienituloisten kulutusmahdollisuuksia pitäisi pystyä kasvattamaan tavalla tai toisella. Nyt joku sairaanhoitaja painaa ihan selviytymisrajalla. Se on mielestäni hanurista, vaikka itse paremmin tinaankin (ja maksan veroja 80 % päiväsairaanhoitajaa enemmän)

Mikäköhän tuo selvitysymisraja on ? Käsittääkseni monissa ammateissa ansaitaan reilusti sairaanhoitajaa huonommin...

Ei saa nauttia? Ei saa näkyä palkassa? Öh?
Jos se 7000 kuussa tienaava myyntitykki painaa 12 tuntista päivää ja sairaanhoitaja 8 tuntista, niin pitäisikö sille myyntitykille jäädä mainitsemaani kulutushyvää enemmän kuin 16 kertainen määrä sairaanhoitajaan verrattuna?
En ymmärrä - voit selittää.

Mitä me ollaan päättämään miten paljon joku ansaitsee "kulutushyvää" (joka ei saisi muutenkaan olla verotuksen perustana), se on henkilön ja työnantajan välinen asia, miten paljoln työpanoksesta haluaa maksaa. Mielestäni vain verottajan ahneudella pitää olla joku raja miten paljon tuossa vetää välistä. Jokainen ansaitsee itse nauttia työnsä tuloksista.

.. odottelen edelleen selitystä sille miksi meidän tuloeroja pitäis pienentää.

 

[Mosse]

Jaahas, viäntö alkamassa.

 

[PuoliPöhkö]

.. odottelen edelleen selitystä sille miksi meidän tuloeroja pitäis pienentää.

Pienituloisten kulutusmahdollisuuksien lisäämiseksi*

Mitä me ollaan päättämään miten paljon joku ansaitsee "kulutushyvää" (joka ei saisi muutenkaan olla verotuksen perustana), se on henkilön ja työnantajan välinen asia, miten paljoln työpanoksesta haluaa maksaa

Toisin kuin sanoit palkka ei ole työnantajan ja työntekijän välisen sopimuksen varassa kaikilla aloilla (varsinkaan matalapalkka-aloilla), esim. jossain kunnallisella terveydenhoitosektorilla, jossa esim. päivähoitajalle maksetaan just se mikä maksetaan. (esim. 1600 euroa) Piste. Se ei ole lainkaan työntekijän neuvottelutaidoista kiinni.

Mitä me ollaan päättämään miten paljon joku ansaitsee "kulutushyvää"

Siihenhän tässä toikissa verotuksen kautta nimenomaan ollaan ottamassa kantaa.

*) selvitän vähän miksi nimenomaan pienituloisten kulutusmahdollisuuksien lisäämisestä on hyötyä systeemille:

7000 tienaavalle jää pakollisten menojen jälkeen ylimääräistä vaikkapa 2500 euroa. Hän ostaa jotain kivaa 500 eurolla. Hyvä - raha menee kiertoon ja kulutus lisääntyy! Tämä kulutus kasvattaa kansantalouden niitä osia ja rakenteita, joille rahan kierto on kaikilta osin hyödyllistä (työpaikat säilyvät, verotulot lisääntyvät jne), loput 2000 kaveri laittaa korkeakorkoiselle tilille kasvamaan korkoa. Tämä raha jää laiskaksi, eikä se hyödytä systeemiä mitenkään. Näkyypähän vain kaverin tilisaldossa. Jos kaverin ylimääräiseksi jäävä raha toisaalta pienenee verotuksen myötä 300 euroa, se on pois vain sieltä pankkitililtä, eikä lainkaan systeemistä.

2000 euroa tienaava saa palkankorotuksen tai veroedun joka lisää hänen kulutusmahdollisuuksiaan 200 euroa. On lähes pomminvarmaa, että tuo 200 menee täysimääräisenä kulutuksen lisääntymiseen ja hyödyttää näin täysimääräisesti systeemiä.

Eli hyvätuloisten kulutusreservillä ei tämän maan reaalinen kulutus ja rahan kiertäminen lisäänny läheskään yhtä tehokkaasti kuin heikkotuloisiin kohdistetulla kulutuslisäyksellä. Tästä on nimenomaan hyötyä yhteiskunnalle ja viimekädessä myös verotulokertymälle (alvien tilitys lisääntyy jne). Se hyvätuloisen korkeakorkoinen pankkitili ei säilytä tässä maassa yhtään työpaikkaa.

Ja inhimillisemmällä tasolla pienituloisten palkat (tai oikeammin kulutusmahdollisuudet) ovat mielestäni liian pienet.

 

[Mehe Rienarsuo]

Wikipedian mukaan vero ei kuitenkaan voi nousta yli 31,5% vaikka tienaisit kvantti-tzriljardin tunnissa. Eli progressio hiipuu olemattomiin.

Joo 14000 e/kk tienaavan kohdalla se 50% palkankorotus ei enää nosta kokonaisveroprosenttiaan kuin ~2%.
Toki sen progression pitää jossain kohtaa hiipuakin.

Oma mielipiteeni ansiotuloverotukseen on, että 25% pitäisi olla missä hyvänsä yhteiskunnassa, millä hyvänsä laskutavalla ehdoton maksimi kenenkään ansiotuloveroprosentiksi.

 

[PuoliPöhkö]

Jaahas, viäntö alkamassa.

Ei tämä ole viäntö. Tämä on asjanlaitojen selevittelyä ja mielipitteijjen vaihtoa.

 

[Mosse]

Ei tämä ole viäntö. Tämä on asjanlaitojen selevittelyä ja mielipitteijjen vaihtoa.

Se on just noin. Progressio huomioiden.:ahem:

 

[Mosse]

Pienituloisten kulutusmahdollisuuksien lisäämiseksi*



Toisin kuin sanoit palkka ei ole työnantajan ja työntekijän välisen sopimuksen varassa kaikilla aloilla (varsinkaan matalapalkka-aloilla), esim. jossain kunnallisella terveydenhoitosektorilla, jossa esim. päivähoitajalle maksetaan just se mikä maksetaan. (esim. 1600 euroa) Piste. Se ei ole lainkaan työntekijän neuvottelutaidoista kiinni.


Siihenhän tässä toikissa verotuksen kautta nimenomaan ollaan ottamassa kantaa.

*) selvitän vähän miksi nimenomaan pienituloisten kulutusmahdollisuuksien lisäämisestä on hyötyä systeemille:

7000 tienaavalle jää pakollisten menojen jälkeen ylimääräistä vaikkapa 2500 euroa. Hän ostaa jotain kivaa 500 eurolla. Hyvä - raha menee kiertoon ja kulutus lisääntyy! Tämä kulutus kasvattaa kansantalouden niitä osia ja rakenteita, joille rahan kierto on kaikilta osin hyödyllistä (työpaikat säilyvät, verotulot lisääntyvät jne), loput 2000 kaveri laittaa korkeakorkoiselle tilille kasvamaan korkoa. Tämä raha jää laiskaksi, eikä se hyödytä systeemiä mitenkään. Näkyypähän vain kaverin tilisaldossa. Jos kaverin ylimääräiseksi jäävä raha toisaalta pienenee verotuksen myötä 300 euroa, se on pois vain sieltä pankkitililtä, eikä lainkaan systeemistä.

2000 euroa tienaava saa palkankorotuksen tai veroedun joka lisää hänen kulutusmahdollisuuksiaan 200 euroa. On lähes pomminvarmaa, että tuo 200 menee täysimääräisenä kulutuksen lisääntymiseen ja hyödyttää näin täysimääräisesti systeemiä.

Eli hyvätuloisten kulutusreservillä ei tämän maan reaalinen kulutus ja rahan kiertäminen lisäänny läheskään yhtä tehokkaasti kuin heikkotuloisiin kohdistetulla kulutuslisäyksellä. Tästä on nimenomaan hyötyä yhteiskunnalle ja viimekädessä myös verotulokertymälle (alvien tilitys lisääntyy jne). Se hyvätuloisen korkeakorkoinen pankkitili ei säilytä tässä maassa yhtään työpaikkaa.

Ja inhimillisemmällä tasolla pienituloisten palkat (tai oikeammin kulutusmahdollisuudet) ovat mielestäni liian pienet.

Niin, jos haluamme elvyttää ja luoda työpaikkoja. Nykyhallitus näkee tosin tärkeämmäksi hyysätä eliittiä ja pääomaa.

 

[Myllis]

Ma en kylla tajua mista tallaisia veroprosentteja haalitte. Itsella jaa kateen alle puolet brutosta.
Ja ottaa niin perkeleesti paahan, silla sosiaalipalveluja en juurikaan kayta.

Kuten Mehe totesi, yli neljannes ansiotuloverosta on jo suhteellisen paljon.

 

[Myllis]

Mutta omasta mielesta paaomatuloveroa voisi kiristaa. Loppuisi naiden veronkiertajien temppuilu.

 

[Vellu]

2000 euroa tienaava saa palkankorotuksen tai veroedun joka lisää hänen kulutusmahdollisuuksiaan 200 euroa. On lähes pomminvarmaa, että tuo 200 menee täysimääräisenä kulutuksen lisääntymiseen ja hyödyttää näin täysimääräisesti systeemiä.

Jos nyt oletetaan, että miljoona pienituloista palkansaajaa saisi 200 euroa lisää käteen kuussa (eli ehkä 300 euron palkankorotuksen, niin mistä työnantajat saa nämä ylimääräiset 300 miljoonaa euroa kuukaudessa, jotka se voisi välittää työntekijöilleen? Vastaavasti, jos puhutaan 200 miljoonan veroedusta, niin veroja korottamatta / lainaa ottamatta sitä ei voi antaa. Ensin se pitää ottaa jostain, että sen voi antaa toisaalle, että sen voi sitten saada takaisin toista kautta. Nostetaanko veroja vai otetaanko lainaa? Ei toi kuitenkaan taida olla mitään mikkihiiri-rahaa?!? Tai jos on, niin sittenhän mikään ei estä moisen toteuttamista.

 

[Myllis]

Suomessa on jo nyt euroopan pienimpiin kuuluvat tuloerot, miksi niitä pitäisi vielä kaventaa?

Edelleenkään en ymmärrä miksei ihminen saa nauttia itse oman työnsä tuloksista. 7000€ palkka on usein jo sellainen, että tarkoittaa uhrauksia omassa elämässä, pitkiä työpäiviä, viikonloppuja ja iltoja normaalin työajan päälle, työmatkoja lyhyellä varotuksella jne. Jos tekee tämmöisiä uhrauksia, niin miksei se sitten saisi näkyä palkassa?

Tassa fiksu kommentti. Kannattaa ajatella tuon viestin sisaltoa, varsinkin ekaa lausetta.

 

[jaska]

Toki pienituloisten kulutuslisäys näkyy parhaiten palvelualoilla ja työllisyydessä. Mutta ei saa myöskään unohtaa investointien kautta syntyviä työpaikkoja ja nämä taas edellyttää pientä pääomaveroa.

... niin ja edelleenkin, tämä kuuluu asiakeskustelun hyvinvointitoikkiin, koska ellei menoihin kosketa niin on ihan sama mitä verotetaan - rahat ei kuitenkaan riitä.

 

[jaska]

Toisin kuin sanoit palkka ei ole työnantajan ja työntekijän välisen sopimuksen varassa kaikilla aloilla (varsinkaan matalapalkka-aloilla), esim. jossain kunnallisella terveydenhoitosektorilla, jossa esim. päivähoitajalle maksetaan just se mikä maksetaan. (esim. 1600 euroa) Piste. Se ei ole lainkaan työntekijän neuvottelutaidoista kiinni.

Ei tietenkään, mutta jokainen voi valita alan jolla työskentelee.

Siihenhän tässä toikissa verotuksen kautta nimenomaan ollaan ottamassa kantaa.

Kenellä on oikeus valita miten paljon kukakin rahaa ansaitsee?

7000 tienaavalle jää pakollisten menojen jälkeen ylimääräistä vaikkapa 2500 euroa. Hän ostaa jotain kivaa 500 eurolla. Hyvä - raha menee kiertoon ja kulutus lisääntyy! Tämä kulutus kasvattaa kansantalouden niitä osia ja rakenteita, joille rahan kierto on kaikilta osin hyödyllistä (työpaikat säilyvät, verotulot lisääntyvät jne), loput 2000 kaveri laittaa korkeakorkoiselle tilille kasvamaan korkoa. Tämä raha jää laiskaksi, eikä se hyödytä systeemiä mitenkään. Näkyypähän vain kaverin tilisaldossa. Jos kaverin ylimääräiseksi jäävä raha toisaalta pienenee verotuksen myötä 300 euroa, se on pois vain sieltä pankkitililtä, eikä lainkaan systeemistä.

ok, ehkä tämä on syytä lopettaa tähän:
2000€ / kk ja 7000€ / kk ansaitsevan kulutuskäyttäytyminen ei ole identtistä (asunnot, autot, vaatteet jne. jne.) ja harva jättää rahoja seisomaan pankkitilille, varsinkin noissa summissa vaan sijoittaa johonkin, joka tuo lisää jaettavaa yhteiskuntaan.

Tämän ymmärtäminen on myös tärkeää!

 

[PuoliPöhkö]

Ma en kylla tajua mista tallaisia veroprosentteja haalitte. Itsella jaa kateen alle puolet brutosta.
Ja ottaa niin perkeleesti paahan, silla sosiaalipalveluja en juurikaan kayta.

Kuten Mehe totesi, yli neljannes ansiotuloverosta on jo suhteellisen paljon.

Mihin se raha sitten palkastasi menee muuallekin kuin veroihin?
Nythän on kyse veroista.
Wikipedaalin mukaan ansiotulovero ei voi ylittää tässä maassa 31,5 prosenttia.

 

[PuoliPöhkö]

Niin, jos haluamme elvyttää ja luoda työpaikkoja. Nykyhallitus näkee tosin tärkeämmäksi hyysätä eliittiä ja pääomaa.

Näyttää siltä että moni foorumilainenkin tahtoo samaa. Sehän tarkoittaa että hallitus on onnistunut kansan torvena :thumbup:

 

[jaska]

Wikipedaalin mukaan ansiotulovero ei voi ylittää tässä maassa 31,5 prosenttia.

Lisää siihen kunnallisvero + tellit ja lellit.

 

[jaska]

Näyttää siltä että moni foorumilainenkin tahtoo samaa. Sehän tarkoittaa että hallitus on onnistunut kansan torvena :thumbup:

Monilla on mielessä oikeudenmukainen tulonjako, eikä kenenkään hyysääminen. Ei ole oikein ottaa toiselta vain sen takia että hällä on. Verotuksen pitää olla oikeudenmukaista kaikille, ei vain pienituloisolle.

Edit. tätä lainasinkin jo tuonne asiakeskusteluun.

Oikeudenmukaisessa yhteiskunnassa tulonsiirrot ovat oikeudenmukaisia sekä niiden kannalta, jotka tulonsiirtoja saavat että myös niiden kannalta, jotka ne maksavat.

 

[PuoliPöhkö]

Monilla on mielessä oikeudenmukainen tulonjako, eikä kenenkään hyysääminen. Ei ole oikein ottaa toiselta vain sen takia että hällä on. Verotuksen pitää olla oikeudenmukaista kaikille, ei vain pienituloisolle.

Edit. tätä lainasinkin jo tuonne asiakeskusteluun.

Tämä on sikäli mielenkiintoinen aihe että siinä ei ole oikeaa ja väärää. On vain mielipiteitä. Pääpontena mulle aiheen aloittamiseen on tasapuolisuus. Sikäli aihe on väärin valittu ja liian suppea.
Tasapuolisuudella tarkoitan sitä, että mielestäni ei ole oikein se, että yhteiskunnallisesti tärkeä sairaanhoitaja tienaa päivätyössä about 1600-1700 euroa kuussa ja samalla joku laiska kunnan isännöitsijä vetää yli 3000 kk palkkaa. Työaika ja määrä tuskin poikkeavat suuresti toisistaan.

Pienitulosimpien asemaan haluaisin jonkin kohentavan ratkaisun nähdä. Verotus on yksi tie, muitakin lienee mahdollista keksiä. Pienituloiset harvoin pystyvät itse palkkaansa vaikuttamaan - jonkun nekin työt on aina pakko tehdä. Kuinka sitä työn rahallista arvostusta saataisiin hilattua myös sinne pienituloisten puolelle?

Joku ahkera ja tunnollinen sairaanhoitaja saattaa hyvinkin olla 2x pätevämpi, ahkerampi ja tehokkaampi työssään kuin tyyppi joka vetää 2x palkkaa lähinnä laiskotellen. Se ei ole mielestäni inhimillisesti katsoen oikeudenmukaista. Kekksitäänpäs tähän ongelmaan ratkaisu! Vai onko pienituloisten ahdingossa mielestäsi kyse ratkaistavasta ongelmasta lain? Minusta on.

 

[Myllis]

Tasapuolisuudella tarkoitan sitä, että mielestäni ei ole oikein se, että yhteiskunnallisesti tärkeä sairaanhoitaja tienaa päivätyössä about 1600-1700 euroa kuussa ja samalla joku laiska kunnan isännöitsijä vetää yli 3000 kk palkkaa. Työaika ja määrä tuskin poikkeavat suuresti toisistaan.

Talla asialla ei ole mitaan tekemista verotuksen kanssa, vaan palkkauksen.

Itsekin olen samaa mielta etta hoitsut ja opettajat mm. ovat torkeasti alipalkattuja Suomessa. Euroopassa keskimaarin ko. aloilla on paremmat palkat.

Mutta myos muilla aloilla on samansuuntaiset palkat. Pitaisiko sitten verotukseen lisata "yhteiskunnallinen arvo", jolla ns. tarkeat positiot maksavat vahemman veroa. Kornia, sanon mina.

 

[PuoliPöhkö]

Talla asialla ei ole mitaan tekemista verotuksen kanssa, vaan palkkauksen.

Verotuksen kanssa vain sitä kautta, että sairaanhoitajien työnantajalla ei nykyään ole varaa maksaa edes niitä kohtuullisia palkkoja.
Nykykäytännössä vain verotulojen kasvattamisella voidaan nostaa esim. sairaanhoitajien palkkoja. Ja ne verotulot eivät luonnollisestikaan voi tulla vain sairaanhoitajilta. Talkoisiin on pakko osallistua myös suurituloisten.

Tuo verokevennysten antaminen yhteiskuntapalveluiden osalta niille, jotka jo päätyöllään ottavat talkoisiin osaa - on yksi varteenotettava(kin) vaihtoehto. Se kävi itsellänikin tänään mielessä.