Sabelt Rompe
Huoh
Eikös se tuossa juuri joku eduskunta-avustajakin sanonut olevansa köyhä, vaikka ilman omia ansioita saadut osinkotulonsakin ovat sellaiset, että niillä kustantaisi ihan hyvin Boss-tason köyhä-asumisen.
Eikös se tuossa juuri joku eduskunta-avustajakin sanonut olevansa köyhä, vaikka ilman omia ansioita saadut osinkotulonsakin ovat sellaiset, että niillä kustantaisi ihan hyvin Boss-tason köyhä-asumisen.
Ahneudella ei sinänsä ole rajoja kait. Toki mitä lähemmäksi arkadiaa pääsee, niin sitä vaatimattoman vaativammaksi kasvaa.Eikös se tuossa juuri joku eduskunta-avustajakin sanonut olevansa köyhä, vaikka ilman omia ansioita saadut osinkotulonsakin ovat sellaiset, että niillä kustantaisi ihan hyvin Boss-tason köyhä-asumisen.
Millä tavalla osinkotulot ovat ilman omia ansioita saadut (pl perintö)? Tuossa tapauksessa ne muistaakseni tulivat suurimmaksi osaksi avustajan omasta lafkasta.Eikös se tuossa juuri joku eduskunta-avustajakin sanonut olevansa köyhä, vaikka ilman omia ansioita saadut osinkotulonsakin ovat sellaiset, että niillä kustantaisi ihan hyvin Boss-tason köyhä-asumisen.
Kun kerran rahan siirto paikasta toiseen voittoisasti on omalla työllä ansaittua niin eihän siinä mitn.Millä tavalla osinkotulot ovat ilman omia ansioita saadut (pl perintö)? Tuossa tapauksessa ne muistaakseni tulivat suurimmaksi osaksi avustajan omasta lafkasta.
http://www.hs.fi/kaupunki/a1440993414292Leipäjonot kasvoivat mykistäviin mittoihin – "Poliitikot eivät uskalla tänne tulla"
Myllypurossa elintarvikkeita jonotetaan jopa tunteja. Lahjoitukset tulevat kauppiailta.
"Kiitos!"
Vapaaehtoistyöntekijä Heikki Nykänen istuu Myllypuron Liikuntamyllyn liepeillä portaiden yläpäässä. Hänen tehtävänään on antaa käsimerkki Jauhokujalta Myllypurontielle, kun seuraava ryhmä leipäjonosta taas mahtuu Myllypuron elintarvikeapu -yhdistyksen ylläpitämään ruuanjakelupisteeseen Liikuntamyllyssä.
"Neljästä viiteen kymmenestä kiittää", Nykänen kertoo.
Nykänen puhuu niistä, jotka ovat saaneet kasseihinsa syötävää ja poistuvat koteihinsa. Jos koti on. Harva heistä taitaa olla töissä. On keskiviikko eli arkipäivä. Jonottamiseen uhrautuu noin kaksi tuntia.
Jono on mykistävän pitkä. Se ulottuu jakelupisteeltä yli seitsemänsadan metrin päähän Karistimentien puoliväliin. Ruokaa jonottaa noin 800 ihmistä. Jonoon on tultu varhain aamulla. Kello puoli kymmeneltä se suljetaan.
"Muutenhan tavara loppuisi", eräs vapaaehtoisjakelija sanoo.
Hän ei halua nimeään julki. Niin kuin eivät halua useimmat jonottajatkaan. Jotkut suhtautuvat vihamielisesti kuvaamiseen. Köyhyyteen liittyy häpeää, vaikkei tarvitsisi.
Aggressiivisuus on myös ymmärrettävää. Kukaan ei halua olla sosiaalipornon uhri. Mutta tämä ei ole sosiaalipornoa. Tämä on kuvaa nyky-Suomen todellisuudesta.
"Kiitti taas!" Mies ohittaa Heikki Nykäsen, ennestään tutun.
"Kerran viikossa pitää käydä hakemassa leipää ja mitä nyt saa", kontulalainen Ari kertoo.
Ari on ollut työttömänä kymmenen vuotta. Saman ajan hän on käynyt leipäjonossa. Jonot ovat hänen mukaansa "kasvaneet huomattavasti".
"Hallituksen päätökset kasvattavat niitä taas entisestään, kun leikataan työttömiltä ja eläkeläisiltä", Heikki Nykänen päättelee.
Vapaaehtoinen Eija Vahtera on vastuuvuorossa. Hän arvelee, että ruuanhakijoita on viikossa noin 2 500.
Kuun loppua kohti tultaessa jonot aina pitenevät.
"Poliitikot eivät uskalla tänne tulla", joku toteaa jonossa.
Merja ojentelee hedelmiä jonottajille: banaaneja, appelsiineja, meloneita . . . "Tällä kertaa hedelmiä, mitä nyt satutaan saamaan. Kaikki jaetaan, mitä tulee", hän toteaa.
Toivoakin saa, appelsiineja vai banaaneja, mutta ei liikaa, koska silloin jono pysähtyisi.
Myllypuron elintarvikeapu saa ruuan kauppiailta. Suurimpia lahjoittajia ovat K-kauppiaat. S-ryhmäläisiltäkin saadaan. Monissa paketeissa on merkittynä alennusprosentti oranssilla tarralla. Parasta ennen -päivä on liki.
Jonossa on naisia, miehiä, lapsia vanhempiensa kanssa, nuoria, iäkkäämpiä, kantasuomalaisia, maahanmuuttajia, ihan tavallisia ihmisiä.
Joillakin on retki-istuimet ja vesipullo. Jonotus syö jalkoja ja kuluttaa nestettä.
Kaleviksi esittäytyvä savelalainen esittelee kassinsa sisältöä: hän on saanut kaksi tölkkiä piimää, kaksi pakettia tomaatteja, ruisleivän, valmispataa, neljä jogurttia ja porkkanakakun.
"Näillä mennään, kaksi päivää", Kalevi sanoo.
Ruokajono nimittäin avautuu seuraavan kerran kahden päivän kuluttua. Se on todennäköisesti taas pidempi kuin edeltäjänsä.
Jaa, linkissä olikin, mutta taitaa olla Moskovan leipäjono toi.:thumbfh:Ei oo kuvaa, Raikku ei usko.:frank:
Etkö sä sanonut, ettei Suomessa ole köyhiä eikä leipäjonoja?Mosse ei ole köyhää nähnytkään. Mies joka retsostelee +60 000 e/v tuloillaan.
Varsinainen prole...
Eikö pysy vittu päässä, vai mistä taas kommentointi?
AijAIjai kun kalikka kalahti TAAS kerran kipiästi.Jos hankit eilen liian ison vitun, niin kiristä sitä hieman siitä kaulan kohdalta. Käytä häpykarvoja apuna.
Ei ole edes kauhean tiivis tuo jono. Kyllähän kaksikin ihmistä saa aikaan kilometrin jonon kun jättää oikein reilusti väliä. Vasemmiston järjestämää propagandaa. Kuvat taitavat olla jostain videopelistä.
Tuota boldattua lähinnä. Niin, enemmistöllä edelleen menee edelleenkin hyvin ja on varaa ostaa niitä mainitsemiasi asioita. Ruokajonossa oleilu ei ole mitään ämpärin perässä hengailua. Siinä kun menettää toivon paremmasta, niin ei ole enää paljoa.Ja asiaan: Suomessa ei ole mitään oikeaa syytä leipäjonoihin. On ihmisiä, joilla ei ole ketään ja mitään, mutta he olisivat huonossa jamassa siitä huolimatta, oli taloudellinen tilanne mikä hyvänsä.
Oli asiat siis kuinka hienosti täällä tahansa, mutta jos pannaan leipäjono pystyyn, sinne saadaan porukkaa - takuuvarmasti! Aina löytyy ihmisiä, joilla ei mene hyvin, syystä tahi toisesta. Heitä pitää auttaa taloudellisesta tilanteesta riippumatta. Sitä ei kaiketi kiistä kukaan.
Mutta ei Suomessa ole mikään nälänhätä, jollaista kuvaa on näitä leipäjonoja esittämällä koitettu tuoda esiin. Ihan oikeesti?
Niin kauan kuin suurimmalla osalla on varaa pörpötellä viunaksia vakituisesti, matkustella, kuljeskella uudehkoissa vaatteissa, ajella hupiajoja pyörällä tai autolla, ostella hiilikuituharrastevälineitä ja läppäreitä ja käyttää aikaansa netissä, käydä konserteissa eli elää ihan tavallista elämää, niin ei tässä missään rappion ja tappion partaalla vielä olla.
Toistan vielä: se ei muuta sitä faktaa miksikään, että on vähäosaisia, avun tarpeessa olevia ja sille pitää tehdä jotain, mutta mittakaava pitää nyt suhteuttaa oikein eikä toistaa mantraa "Suomessa on leipäjonoja, meillä on katastroooffi". Leipäjono oltaisiin saatu Suomeen minä vuotena tahansa vuodesta 1917 alkaen.
Eiköhän tämäkin teksti nyt kuitenkin ymmärretä väärin, joko tarkoitushakuisesti tai sitten postaamalla hymiö. Näinhän se menee.