Olga
.
Siellä kahvijonossa on siis eläkeläisiä ja ahtaajia. Olishan sen voinut sanoa heti ensimmäisessä asiaa koskeneessa postauksessa.
Mutta ethän sä silloin olisi päässyt kommentoimaan mun viestiä, kun niin polttelee.Siellä kahvijonossa on siis eläkeläisiä ja ahtaajia. Olishan sen voinut sanoa heti ensimmäisessä asiaa koskeneessa postauksessa.
Raumalla ruotsinkieli ei ole niin yleinen kuin etelärannikolla.Ja vielä hieman hampparista/hampuusista
Olen asunut viimeiset noin 30 vuotta satamakaupungissa, joista noin 11 vuotta näköyhteydellä satamaan. Eräs tuttavani meni aikoinaan usein aamuisin sataman portille, jossa "huudettiin" ahtaajia ns. päiväsopimuksella satamaan töihin. Hää ei koskaan käyttänyt satamatyöntekijöistä/ahtaajista nimitystä hamppari.
Kaikkitietävät Google ja Wikipediakaan eivät anna yhtään osumaa siihen, että ahtaajaa kutsuttaisiin hamppariksi. Urbaanista sanakirjasta kylläkin löytyi.
Ihan yleisnimitys tuo ei ole, mutta on näköjään joskus jossain käytetty. Ei kuitenkaan Raumalla.
Ei kai, mutta ei niistä kannata pahoittaa mieltänsäkään.Oho, onko toisten viestien kommentointi nykyään huono juttu?
Jaa? Rauman murretta, paikallisesti 'Rauman giält' kuullessa tai lukiessa voisin olla jopa eri mieltä.Raumalla ruotsinkieli ei ole niin yleinen kuin etelärannikolla.
Koneetta sanon, että Luoto Pohjanmaalla on ruotsinkielisin kunta Suomessa. Ajeltiin siellä kerran.Pitänee, kun koneelle pääsee hakea joku kartta ruotsinkielisten määrästä Suomessa.
Ainakin joskus se oli Korsnäs. Sillä ei ole edes suomenkielistä nimeä. Siis jos kyse on manner-Suomesta.Koneetta sanon, että Luoto Pohjanmaalla on ruotsinkielisin kunta Suomessa. Ajeltiin siellä kerran.
Totta turiset. Oikeasti kiinnostaa nyt millä nimellä itse ahtaajat kutsuvat itseään Raumall.Enkä mää tuossa edellä tarkoittanut ruotsinkielisyyttä, vaan ruotsista tulevia lainasanoja, kuten: hantuuk, kaffel, taltriik, trekol, föörpollar, hamina, nestuuk, pränstaka, jne...
Rauman murteessa/giälessä niitä on varmaan satoja. Vaan hampparia ei.
Tuohan on ilmiselvää tamperetta, nääs!Ainakin joskus se oli Korsnäs. Sillä ei ole edes suomenkielistä nimeä. Siis jos kyse on manner-Suomesta.
Saattaa olla edelleen, se kun on Pohjanmaan ruotsinkielisyyden 'sisällä'. Luodon pohjoisnaapuri taasen on Kokkola, joka lienee pääosin suomenkielinen, vaikkakin siellä mm. katujen nimet ja liikennemerkit ovat kaksikielisiä. Esimerkiksi "Gubb".Ainakin joskus se oli Korsnäs. Sillä ei ole edes suomenkielistä nimeä. Siis jos kyse on manner-Suomesta.
Wikipedia väittää Luodon olevan nykyisin Manner-Suomen ruotsinkielisin kunta ja Korsnäs puolestaan on nykyisin Manner-Suomen toiseksi ruotsinkielisin kunta.Ainakin joskus se oli Korsnäs. Sillä ei ole edes suomenkielistä nimeä. Siis jos kyse on manner-Suomesta.
Mielenkiintoista, koska Luoto on saari.Wikipedia väittää Luodon olevan nykyisin Manner-Suomen ruotsinkielisin kunta .
Lähi-smarketin 60 prosentin ilta-ale on kyllä sangen kelpo juttu. Helpottaa köyhän elämää mitä huomattavimmassa määrin.
Jaahas, nyt tämä on mennyt ihan sodaksi. Olin lähi-Ässässäni klo 20.40 niin eikös siellä jo pari varttuneempaa tattaria iloisesti virnistellen istuskellut kaupan sisällä olevilla penkeillä jaloissaan korit kukkurallaan kuudenkympin tarjoustuotteita! Oli sentään yksi alennus-sämpyläpussi vielä jäljellä. Ei kai siinä.Tänään näytti tuollaista toimintaa olevan, itsekin toki olin em. kellohengailija. Tavaraa kyllä riittääkin aika hyvin, eivät olleet punalapputuotteet lähelläkään loppumista ainakaan tänäpänä.
Tällä kertaa onnistuin. Ruksi seinään.Nekin toki poltit karrelle leivänpaahtimessa?