Tie Tamper... Eduskuntavaaleihin 2015

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Renngeist
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Sä toit nuo elintarvikkeet esimerkiksi, jotta täällä tuotettavat elintarvikkeet olisivat keskimäärin hinnaltaan kilpailukykyisiä se vaatisi noin 40-50 % devalvaatiota, mikä tarkoittaisi tuontituotteiden osalta 80-100 %'n hinnannousua.

Varmaan sotket tukipolitiikkaa tähän. Tai sitten varsin huonosti tunnet hintatasot. Talviajan kurkku ei ihan vastaa koko palettia.
Varsinaisten elintarvikkeiden raaka-ainehinnat teollisuudelle ovat Suomessa keskimääräisiä, jopa EU-hintoja halvemmat, maitoa lukuunottamatta. Tuet eivät ole mukana raaka-aineen ja lopputuotteen kuluttajahinnassa .

Leipävehnä
eu-vehna.jpg


Sonninliha
sonni-eu.jpg


Sianliha
sika-eu.jpg


Viljoista lisää http://www.maataloustilastot.fi/sit..._hintoja_eu-maissa_201510_20150317_101045.pdf
Ohra tunnetusti Suomessa halvinta. Luken sivuilta lisää.
EDit. Viljoilla on rahtikuluna Itämeren yli n 35 e /tonni.

Maito http://www.milkprices.nl/Reviews/eng201502.pdf
Suomessa vielä kohtuullinen Venäjän viennin loppumisen jälkeenkin ( Hämeenlinnan OM arlalainen, joiden hinnat eivät ole pudonneet niin paljon kuin valiolaisten)

McRäkälle. Oletan, että haikailit suurempaa omavaraisuutta elintarviketuotannossa. ( Älä käytä noita "käänteisiä itseironia" lausekkeita...!:frank:)
Viljat ( jopa ruis tänä vuonna!??), maito, lihat, kananmunat ovat varsin hyvin tasapainossa tuotannon määrän ja kulutuksen suhteen.
Vihannekset talviaikaan ja etelän hedelmät tietysti tuontia.
 
Viimeksi muokattu:
Paljon on puhuttu rahasta ja taloudesta, mutta toivoisin että näissä vaaleissa puhuttaisiin myös vaikkapa henkisistä arvoista.
Minkälaisen perinnön me jätämme lapsillemme? Voiko taide syrjäyttää tieteen tulevalla vaalikaudella? Voisiko eduskunta puhjeta laulamaan yhdessä kesken täysistunnon? Kuka on Stubbin suosikkifilosofi? Mitä Soini kysyisi elektronilta? Montako Sipilää tarvitaan vaihtamaan kattolamppu? Mikä muoto miellyttää Rinnettä eniten, ja miksi? Minkä euroviisubiisin voi soittaa heittämällä Arhinmäkeä jääkiekoilla? Jaa, mutta eihän mulla edes ole lapsia.
 
Paljon on puhuttu rahasta ja taloudesta, mutta toivoisin että näissä vaaleissa puhuttaisiin myös vaikkapa henkisistä arvoista.
Minkälaisen perinnön me jätämme lapsillemme? Voiko taide syrjäyttää tieteen tulevalla vaalikaudella? Voisiko eduskunta puhjeta laulamaan yhdessä kesken täysistunnon? Kuka on Stubbin suosikkifilosofi? Mitä Soini kysyisi elektronilta? Montako Sipilää tarvitaan vaihtamaan kattolamppu? Mikä muoto miellyttää Rinnettä eniten, ja miksi? Minkä euroviisubiisin voi soittaa heittämällä Arhinmäkeä jääkiekoilla? Jaa, mutta eihän mulla edes ole lapsia.

Vielä on kesää jäljellä.
 
Ehkä sitä lainaa pitää ottaa jatkossakin, vai luuletko että nykyinen velka maksetaan pois eikä uutta enää tarvita?

Eli maksetaan sitä eurolainaa pois devalvoidulla markalla.

edit. pistetään tapatalkin piikkiin.
 
Viimeksi muokattu:
Tässä vaalipiirissä lienee Vihreät ehdokkaat parhaiten koulutettuja.

Melkein takas asiaan...
Yksi vihreitten ehdokas on tuosta läheltä lähtöisin. Kunnallisvaaleissa teemanaan oli " tavoitteen hiilivapaa kunta". Siis ymmärtääkseni kunnan alue + asukkaat sitoisivat enemmän hiilidioksidia kuin vapauttavat. Ja tilanne silloin oletettavasti päinvastainen kaverin mielestä. Ajattelin mennä johonkin tilaisuuteen kyselemään mielenkiinnosta, että onko tehnyt tarkkoja laskelmia asian tiimoilta. Varsin paljon hyväkasvuisia metsiä, sitovat kyllä hiiltä rutkasti. No, hieman tuli tunne, että "haaveilua vain" moinen. Mielenkiinnolla seuraan, miten kaveri pärjää nyt.
 
Eli maksetaan sitä maksetaan sitä eurolainaa pois devalvoidulla markalla.

Otetaan ihan vitusti vekseliä, poljetaan markan arvo alas ja myydään sisämarkkinoilla niin vitusti kotimaisia tuotteita että velat muuttuu saataviksi. Matkalla pankkiin nauretaan ja vedetään ihan vitun levee telemarkki.
 
Melkein takas asiaan...
Yksi vihreitten ehdokas on tuosta läheltä lähtöisin. Kunnallisvaaleissa teemanaan oli " tavoitteen hiilivapaa kunta". Siis ymmärtääkseni kunnan alue + asukkaat sitoisivat enemmän hiilidioksidia kuin vapauttavat. Ja tilanne silloin oletettavasti päinvastainen kaverin mielestä. Ajattelin mennä johonkin tilaisuuteen kyselemään mielenkiinnosta, että onko tehnyt tarkkoja laskelmia asian tiimoilta. Varsin paljon hyväkasvuisia metsiä, sitovat kyllä hiiltä rutkasti. No, hieman tuli tunne, että "haaveilua vain" moinen. Mielenkiinnolla seuraan, miten kaveri pärjää nyt.

Huomasin mainoksesta. 25 vuotias nuori kaveri. Mene ihmeessä kuulemaan.

Meidän kyliltä on tuo Auvisen Harri.
 
McRäkälle. Oletan, että haikailit suurempaa omavaraisuutta elintarviketuotannossa. ( Älä käytä noita "käänteisiä itseironia" lausekkeita...!:frank:)
Viljat ( jopa ruis tänä vuonna!??), maito, lihat, kananmunat ovat varsin hyvin tasapainossa tuotannon määrän ja kulutuksen suhteen.
Vihannekset talviaikaan ja etelän hedelmät tietysti tuontia.

Minusta tuo suurempi omavaraisuus tai jopa mahdollisuus viedä maataloustuotteita nykyistä enemmän olisi mukava sivuvaikutus sen ohella että vienti vetäisi kokonaisuutena paremmin. Toki tuossa kotimaisten tuotteiden kilpailukyvyn paranemisessa on paljolti kyse myös muista tuotteista kuin ruoasta, jonka suhteen olemme toki keskimääräistä omavaraisempia. Jos nyt elintärkeitä tuotteita ajatellaan niin ruoka on kuitenkin melko keskeinen juttu. Ilman kiinakrääsää tullaan kyllä toimeen hieman kauemmin kuin ilman ruokaa.

Mahtaa meidän poliitikkoja nyt vituttaa kun tajuavat että ruottalaiset halus ihan oman etunsa takia pitää kiinni kruunusta ja on vielä ottaneet valtionvelkansakin kruunumääräisenä. :o
 
Niin noh. Suomen ollessa markka-ajassa, niin varsin suuri osa valtionveloista ei ollut markkaan sidottuja, koska sitä ei saanut riittävästi. Toiseksi markkaan sidottujen lainojen korot olivat varsin paljon korkeampia kuin esimerkiksi dollariin tai Saksan markkaan sidottujen. Toiseksi ei mikään maa itse voi sanella valuuttansa kurssia, ei ollut ihan yksi tai kaksi kertaa, kun markka joutui spekulaatioiden kohteeksi, Suomen Pankin oli joka kerran nostettava kädet pystyyn markkinoiden edessä.
Tosiaan yksi asia minkä euro on tuonut mukanaan on aika tasainen ja alhainen korkotaso. Taannoin luin jotain vanhaa lehteä noin 90-luvulta ja siinä oli juttua miten velalliset suunnitteli jonkinlaista maksukapinaa tms. kun pankit oli nostamassa lainakorkoja parilla prosenttiyksiköllä 12:statoista 14:eljääntoista tai jotain tommosta. Nykyään taitaa koko korko olla tuon noston verran.

Kyllähän ne "köyhän" vaihtoehdot taitaa erilaisten talousjärjestelmien suhteen olla suurinpiirtein joko "tavaraa ja hyödykettä olis mutta rahat ei oikein riitä niihin" tai "rahaa olis aika kivasti, mutta ei ole oikein tavaraa ja hyödykettä mitä niillä rahoilla vois ostaa".
 
Jos teillä kellään on hirmu määrä ylimääräistä rahnulia ja vaikeuksia suoriutua siitä eroon, niin tiedän yhden kaverin, joka ottaa ne mieluusti avosylin ja lämpimin lompuukein vastaan. Lisätietoja privalla.
 
On ne korot yhtä matalat Ruotsissakin, joten ei johdu vain eurosta.
Ei tietenkään johdu pelkästään eurosta. Mites sä selität sen, että Suomen korkotaso oli markka-aikaan käytännössä aina, paria lyhytaikaista poikkeusta lukuunottamatta, selvästi Ruotsia korkeampi?
 
On ne korot yhtä matalat Ruotsissakin, joten ei johdu vain eurosta.
Tai sitten Ruotsissakin olisi korkeampi korkotaso jos ei olisi euroa monessa muussa Euroopan maassa. :confused:

Mutta jotenkin on sellainen fiilis, että kotimaan päättäjät olis jollain ihan erilaisella ja innovatiivisella tavalla vetänyt hommat vituroilleen vaikka olis markka täällä käytössä. Selitettäisiin sitten vaan jotain: "Haluaisin uskoa, että maailmantaloudellinen tilanne on ajanut Suomen talouden tilanteeseen, joka on sekä haastava että vaikea, mutta on kuitenkin pantava merkille, että tilanne voisi olla vielä huomattavasti vaikeampi ja haastavampi mikäli minä mahtavine kykyineni en olisi ollut reivaamassa Suomi-laivan kurssia ohi monetaarisien karikoiden ja nythän on kuitenkin joka tapauksessa niin, että mitä tulee tilanteen vaatimiin korjausliikeisiin lähitulevaisuudessa, niin ... ... .." -skeidaa.
 
Ylös