31.5.
Suunnistusta 1h45min.
Oli suhteellisen vaikea maasto, mutta yllättävän hyvin osasin niin kauan kunnes menin yhdestä rastista ohitse, luovutin ja otin suunnan kohti maalia. Jälkeen päin ajatellen rupesi harmittamaan. Nimittäin se paikka, missä tiesin sijaintini, oli sellainen, että olisin päässyt helppoa maamerkkiä (pellon reuna) pitkin rastille asti. Enkä nyt loppujen lopuksi ollut mennyt niin paljoa edes hutiin. Tämä oli selkeä opetus ja hyvä sellainen, että jos menee vähän mettään, niin pysähtyy minuutiksi, katsoo karttaa ja menee rastille. Kolleegani oli tästä hyvä esimerkki. Hän meni jo heti 2 rastilta noin 5km huits kuuseen, mutta sinnikkäästi kääntyi takaisin, löysi rastin ja pääsi maaliin asti. Itse en loppujen lopuksi ollut kuin ehkä puoli kilsaa väärässä suunnassa, joten turhaan luovutin.
Mutta tämä oli tosiaan hyvä opetus. Etenkin kun vertailin kokeneemman kaverini aikoja, niin olin loppujen lopuksi vain muutaman minuutin hänen perässään sillä viimeisellä rastilla jonka minä sain leimattua.
Kyllä tämä tästä vielä lähtee.. Pitää toki muistaa, että tämä oli mun ensimmäinen kerta kun suunnistin yksin. Yläasteella suunnistin viimeeksi, mutta se oli sitä yläasteen suunnistusta, jota ei oikeastaan lasketa. Siinä mielessä siis ihan hyvä, että pysyin kokeneemman kaverini läheisyydessä 7 ekaa rastia (puoli väli 4 kilsan reitillä).
Ensi viikolla aion osallistua kolmelle iltarasteille, joten saas nähdä miten kehitys kehittyy.
Edit: tulipas toistettua itseäni.. toivottavasti tosta tekstistä saa edes selvää.