Treenitoikki vuoden 2008 alulle

[Jacques]

Poljin paikallaan 36,2 km ja tunti 10 minsaa.

Fillarointia 104,2 km

Kaikki kunnioitus kuntopyörää kohtaan, mutta jotenkin pitäisin kuntopyörässä aikaa parempana mittarina ja laskisin sen ennemminkin kuntosaliharjoitteluksi? En sotkisi tuota normaaliin pyöräilyyn lainkaan. Se kilometriarviohan on ihan viitteellinen, kun mukana ei ole pyöräilyyn kuuluvia elementtejä kuten esim. tuuli ja maaston korkeuserot. Mutta siis toki samahan se mulle on mihin kategoriaan tuon itse luokittelet.

 

[Mosse]

Kaikki kunnioitus kuntopyörää kohtaan, mutta jotenkin pitäisin kuntopyörässä aikaa parempana mittarina ja laskisin sen ennemminkin kuntosaliharjoitteluksi? En sotkisi tuota normaaliin pyöräilyyn lainkaan. Se kilometriarviohan on ihan viitteellinen, kun mukana ei ole pyöräilyyn kuuluvia elementtejä kuten esim. tuuli ja maaston korkeuserot. Mutta siis toki samahan se mulle on mihin kategoriaan tuon itse luokittelet.

En näe kuntosalitreenissä ja kuntopyöräilyssä mitään samaa elementtiä.:nope: Mä en saa kuntosalitreenissä sykettä yli sadan vaikka tekisin 250 kilolla jalkaprässiä 30 toistoa. Toinen taas puhtaasti kestävyyteen eikä lihasvoimaan perustuva laji. Mitä noita kilpapyöräiljöitä olen salilla katsonut, niin ei heidän treeninsäkään ole mitään lihasvoimatreeniä.

Mitä tulee kuntopyörän ja 'normi'pyöräilyn erilaisuuksiin, niin aika helvetin hyvin mun kesäpyöräily ja kestävyys siinä parani kun hankin kuntopyörän. En usko että olisin pystynyt samankaltaiseen parannukseen sillä kuntosali (enkä tosiaan edes olekaan aiempina vuosina) harjoittelulla.

Kun kerran mulla ON se huippuvalmentajatutkinto, niin tiedän aika tarkkaan miten joku laji tukee toista lajia ja miten siinä käytetty voima tuotetaan ja minkälaista. Jos sinä pidät kuntopyöräilyä kuntosalitreeninä, niin metsään menet ja rankasti. Silloin varmaan et pidä mattojuoksuakaan juoksuna, vaikka käytettävä voima tuotetaan samalla tavalla kuin normaalissa juoksussa. Ja samaa voimaakin. Tosin ihan huippujuoksijakin käyttää aika paljon mattoa.

Ei oo tuulta eikä maastoa sisäliikunnassa. Tosin sun fillaroinnissa taas peesaaminen on sallittua, mitä taas kilpatriathlonissa ei saa tehdä. Eli normaalifillarointi ja triathlon-fillarointi on ihan eri asia. Eikä sitä uintiakaan voi verrata. On eri asia uida hallissa yksin radalla kuin sadan muun kanssa tuulisella järvellä.:ahem: Siitä huolimatta mä lasken mun uintikerrat uinniksi. Ja laskee kaikki muutkin, vaikka juuri uinti eroaa kaikkein eniten triathlonissa harjoittelusta. Vaikka siinä ihan samaa liikettä tehdään sekä ulkona että sisällä. Käsiä pyörittellään niin perkeleesti. Samoin pyöritellään jalkoja sekä sisä- että ulkopyöräilyssä.

 

[Jacques]

Itsekin käyn toki spinningissä kerran viikossa ja siitä on varmasti todella paljon hyötyä pyöräilyssä. Silti kategorioin sen kuntosaliharjoitteluksi. Sama kai se sitten on miksikä sen luokittelee, mutta mua vaan hämäsi tuo että kuntopyörän tekaistut "kilometrit" sotketaan ns. tilastoinnissa normaalin pyöräilyn kilometreihin.. Paras olisi varmaan että on kaksi kategoriaa kuntopyörä ja ulkona pyöräily? .. nojoo.. Ei mulla muuta.. Älä ota itseesi.

Edit: Painotan nyt edelleen, että ymmärsit (taas) väärin. En kritisoi kuntopyöräharjoittelua, olen havainnut sen itsekin tärkeäksi. Kritisoin vain tuota mihin se tilastoidaan..

 

[Mosse]

Itsekin käyn toki spinningissä kerran viikossa ja siitä on varmasti todella paljon hyötyä pyöräilyssä. Silti kategorioin sen kuntosaliharjoitteluksi. Sama kai se sitten on miksikä sen luokittelee, mutta mua vaan hämäsi tuo että kuntopyörän tekaistut "kilometrit" sotketaan ns. tilastoinnissa normaalin pyöräilyn kilometreihin.. Paras olisi varmaan että on kaksi kategoriaa kuntopyörä ja ulkona pyöräily? .. nojoo.. Ei mulla muuta.. Älä ota itseesi.

Edit: Painotan nyt edelleen, että ymmärsit (taas) väärin. En kritisoi kuntopyöräharjoittelua, olen havainnut sen itsekin tärkeäksi. Kritisoin vain tuota mihin se tilastoidaan..

No mihin sä laitat mattojuoksut ja halliuinnit?:doubtful:

 

[Jacques]

No mihin sä laitat mattojuoksut ja halliuinnit?:doubtful:

Mattojuoksut on kanssa saliharjoittelua, koska normisalilla ne matot on siellä salilla.. Itse kun keväällä varmaan alan sitäkin vähän puuhastelemaan, niin salillahan mä sitä teen.
Halliuinnit taas on uintia.. ei siinä ole mitään laitteen keksimää teoreettista matkamittaria, vaan siinä uidaan se matka mikä uidaankin.

 

[Mosse]

Mattojuoksut on kanssa saliharjoittelua, koska normisalilla ne matot on siellä salilla.. Itse kun keväällä varmaan alan sitäkin vähän puuhastelemaan, niin salillahan mä sitä teen.
Halliuinnit taas on uintia.. ei siinä ole mitään laitteen keksimää teoreettista matkamittaria, vaan siinä uidaan se matka mikä uidaankin.

Edelleen olen sitä mieltä että kuntopyöräily on lähempänä pyöräilyä kuin täysin erilaista voimaa tuotettava kuntosaliharjoittelu. Mielestäni pyöräilyssä ja kuntopyöräilyssä käytetään täysin samanlaista voimantuottoa keskenään. Mitä yhteneväistä sä näet siinä että teet 30 toistoa käsillä salissa noin minuutin ajan ja huilaat sen jälkeen 2-3 minuuttia, siihen, että sä poljet koko ajan, sun syke on 40-50 laakia korkeampi kuin lihaskuntosarjassa ja energiaa kulutat lähemmäs 1000 kaloria tunnissa? Et mitään. Jos sua häiritsee noi kilometrit tuolla, niin mä voin jättää ne pois.:ahem:

Mutta uskoisit hyvällä, kuntopyörä on todella paljon lähempänä pyöräilyä kuin halliuinti järvessä ruuhkassa uintia.:ahem:

 

[Mosse]

Saldo 2008:
Uintia HALLISSA 10,3 km
KUNTOPYÖRÄÄ 104,2 km
Juoksua MATOLLA 25 km
Soutua PUNTTISALISSA SOUTUKONEELLA 20 min 4450 m
Punttisali 1 h

Nyt luulis tyydyttävän Jakkeustakin.

 

[Vesku]

Kun kerran mulla ON se huippuvalmentajatutkinto, niin tiedän aika tarkkaan miten joku laji tukee toista lajia ja miten siinä käytetty voima tuotetaan ja minkälaista....

Kerroppas, kun en ole täysin perillä perusasioistakaan..
Onko harjoittelusi tärkein tavoite aerobisen kynnyksen nostaminen ( vai miten se ilmaistaan, että elimistö kestää jatkuvaa mahdollisimman kovaa rasitusta menenättä maitohapoille "dieselin parhaimman vääntömonentin alueen kierrosten nostamista )

vai anaerobisen tason kestämistä? ( "ajetaan konetta ylikierroksilla") Vai liikutaanko tuolla alueella triatlonissa kuin vasta loppukirissä tai ( viimeiset 5 km pyöräillessa tms) vai mennäänkö jo uintiosuudella tuolle alueella vähän tai reilusti? Eikös (400)- 800-3000 metrin juoksijat tarvitse tuota aluetta varsin paljon?

vai sekä että??

Vai voiman tuottaminen jaloista tms?

Tekniikka ja varusteet uinnissa varmasti ratkaisevat paljon loppuaikaan, eli niissä on mahdollista varmaan ottaa pois muutama minuutti loppuajasta?
Juoksutekniikan parantaminen tuskin montakaan kymmentä sekuntia?

Mikä osa-alue kiikastaa eniten loppuajan pienentämisessä - jos jätetään tuo uintitekniikka pois?

 

[Sam]

Mikä osa-alue kiikastaa eniten loppuajan pienentämisessä - jos jätetään tuo uintitekniikka pois?

Harrastetasolla fillari :ahem:

 

[Jacques]

Nyt luulis tyydyttävän Jakkeustakin.

Nyt on hyvä! :thumbup: :thumbup: :thumbup:

 

[Mosse]

Kerroppas, kun en ole täysin perillä perusasioistakaan..
Onko harjoittelusi tärkein tavoite aerobisen kynnyksen nostaminen ( vai miten se ilmaistaan, että elimistö kestää jatkuvaa mahdollisimman kovaa rasitusta menenättä maitohapoille "dieselin parhaimman vääntömonentin alueen kierrosten nostamista )

vai anaerobisen tason kestämistä? ( "ajetaan konetta ylikierroksilla") Vai liikutaanko tuolla alueella triatlonissa kuin vasta loppukirissä tai ( viimeiset 5 km pyöräillessa tms) vai mennäänkö jo uintiosuudella tuolle alueella vähän tai reilusti? Eikös (400)- 800-3000 metrin juoksijat tarvitse tuota aluetta varsin paljon?

vai sekä että??

Vai voiman tuottaminen jaloista tms?

Tekniikka ja varusteet uinnissa varmasti ratkaisevat paljon loppuaikaan, eli niissä on mahdollista varmaan ottaa pois muutama minuutti loppuajasta?
Juoksutekniikan parantaminen tuskin montakaan kymmentä sekuntia?

Mikä osa-alue kiikastaa eniten loppuajan pienentämisessä - jos jätetään tuo uintitekniikka pois?

Jos triathlonia (pikamatkat) tarkoitat niin, siinähän edetään koko ajan anaerobisen kynnyksen yläpuolella koko kisan ajan, eli elimistö tuottaa koko ajan maitohappoja. Dieseliominaisuuksia tarvitaan kun suoritus on yli 2 tuntia pitkä. Mulla toi anaerobisen kynnyksen raja on 147 lyöntiä/min. Keskisyke on kuitenkin reilusti yli sen ja kuten jo aiemminkin olen kertonut, niin juoksuun lähdettäessä mun syke oli 3 vaille maksimin. Eli siinä vaiheessa oli pakko jo vähän 'rauhoittaa'.

Harjoittelu koostuu ensinnäkin aika paljon, varsinkin uinnin osalta, tekniikkaharjoittelusta. Uinnissa, kehon ollessa vaakatasossa, sydänhän ei niin paljoa rasitu, koska se pääsee asennon takia niin paljon helpommalla. Mulla sykkeet uinnissa on noin 120-125 laakia. Eli uinti itsessään ei ole niin anaerobinen laji lain. Uintihan kehittää myös veden vastuksen takia aika hyvin lihasvoimaa, eli se korvaa jonkin verran lihaskuntoharjoittelua. Tosin jos uintia haluaa kehittää, niin joitakin 'spesiaaliliikeitä' kannattaa salilla tehdä.

Fillarointi on pitkälti aerobisella tasolla tapahtuvaa. Matkat on ylipitkiä kisamatkoihin nähden. Tällä sitä dieseliä parannetaan. Eli silloin sydän ja hengityselimet kehittyvät. Itselihasvoimahan ei siitä sen kummemmin kehity, paitsi sitten tietenkin ihan 'lajivoima', eli reisiin saa kyllä jonkin verran 'jerkkua'. Lihaskestävyys sitä vastoin kasvaa. Pyöräily rasittaa etu- ja takareisiä, pohkeita ja persettä. Ylävartalo ei niin koville siinä joudu. Kisassa sykkeet (20 km matkalla) on mulla ainakin yli tuon anaerobisen tason. Eli happoa tulee ja lihasten sokerivarastoja kuluu. Lenkkipyöräilyssähän mulla on 'teemana' vetää noi ylämäet täysillä. Eli haen vähän semmosta intervallityyppistä treeniä siihenkin. Auttaa palautumaan nopeammin kovasta rasituksesta ja nostaa sitä maitohappokynnystä.

Juoksuhan on ollut mulle, koska on se vittumaisin laji, ihan intervallityyppistä melkeen koko ajan. Pitäis välillä (viikottain) juosta se 'pitkä, rauhallinen lenkki', mutta mulla ei hermot sitä kestä. Eikä toi kroppa. Eli teen niitä vetoja (esim. 4 min kovaa, 2 min kävelyä tai 2 kovaa, 1 kävelyä), mielummin. Tai sitten esim. puoltuntia niin kovaa kuin vaan jaksaa. Samalla sitä anaerobista kynnystä hilataan ylöspäin.

Mitä olen noita julkaisuja lukenut, niin nykyään noi rauhalliset lenkit on todettu niin kunnon, kuin lihasvoimankin parantamisen kannalta huonommaksi kuin kova treeni. Ja ihan jo noi 'laihduttajatkin' kehotetaan vetämään räkä poskella puol tuntia mielummin kuin hissutellen tunti. On testattu paljon tehokkaammaksi. Sama pätee ihan kuntosalillakin. Painoa tankoon ihan reilusti, eikä mitään hissuttelua.

Mulle toi pyöräily on semmosta passaamista. Eli tuntemuksien mukaan. Eilen oli niin helvetinkipee selkä edellispäivän juoksemisesta, että oli pakko polkea. Mulle toi pumppaava polkemisliike auttaa noita selkälihaksia. Onkin aika jännää, että kun kroppa on risana, niin urheilu on paras apuväline ainakin mulle. Samalla saa aivot narikkaa, voi leimata itsensä töistä pois, ja katsoa vaikka telkkaria samalla.:ahem:

Peruskysymykseesi siis vastaus: Tärkein tavoite on aerobisen kynnyksen nostaminen. Katsotaan sitten kun kisat pitenee 3 tuntisiksi, pitääkö jo tosissaan myös harjoitella pidempiä treenejä. Nythän uintitreeni kestää reilun tunnin, pyöräily tunnista puoleentoista ja juoksu noin tunnin. Mitä Suomen mestarin kanssa toissa lauantaina juttelin ja katsoin, niin ui tunnin ja meni sitten pyöräilemään (KUNTOPYÖRÄILEMÄÄN) tunniksi. Ja sillähän kisa kestää täydellä matkalla sen 9 tuntia. Vois tulla nälkä sinä aikana.

 

[Jacques]

Kerroppas, kun en ole täysin perillä perusasioistakaan..
Onko harjoittelusi tärkein tavoite aerobisen kynnyksen nostaminen ( vai miten se ilmaistaan, että elimistö kestää jatkuvaa mahdollisimman kovaa rasitusta menenättä maitohapoille "dieselin parhaimman vääntömonentin alueen kierrosten nostamista )

vai anaerobisen tason kestämistä? ( "ajetaan konetta ylikierroksilla") Vai liikutaanko tuolla alueella triatlonissa kuin vasta loppukirissä tai ( viimeiset 5 km pyöräillessa tms) vai mennäänkö jo uintiosuudella tuolle alueella vähän tai reilusti? Eikös (400)- 800-3000 metrin juoksijat tarvitse tuota aluetta varsin paljon?

Moe varmaan osaa vastata (niinkun tekikin) Triathlonin osalta, mutta itselläni maantiepyöräilyssä ratkaisevin osa-alue on nimenomaan tuo anaerobisen tason kestävyys. Tour De Helsingin (140km) jaksoin painaa ~170 keskisykeellä, joka on mulla lähellä anaerobista ylärajaa. Myllyn pyöräilyssä (240km) meni viimeiset 100km alhaisemmalla sykkeellä (ja nopeudella), mikä laski keskisykkeen ~160 tasolle. Sykkeen ja nopeuden välinen yhteys oli merkittävä, vaikka tuohon "hyytymiseen" liittyi toki muitakin tekijöitä kuten se, että 140km kohdalla tipahdin hyvästä junasta ja ajoin loppumatkan yksin..

Anyhow.. Spinningissä tulee usein tehtyä vauhtikestävyystreeniä anaerobisella tasolla, ja välillä siinä nostetaan syke selkeästi yli anaerobisen rajan, eli tehdään tietynlaista intervallia. Mutta en tiedä tarvitseeko triathlonistin harjoitella niinkään tuollaista, kun ei kai siinä rytmivaihdoksia tule (toisin kuin maantiepyöräilyssä). Tärkeintä on että jaksaa suoriutua urakasta mahdollisimman tasaisella vauhdilla ja tietysti samalla niin nopeasti kuin mahdollista. Spurtteja ei voi eikä kannatakaan tehdä, koska ne syö energiaa aika lailla? Moe varmaan osaa sanoa paremmin, mutta tällainen mutu-fiilis mulla on.

Edit: noi termit mulla on hakusessa, mutta kuitenkin.. mullahan on luontaisestikin korkea syke. Maksimisyke mulla on lähellä kahtasataa...
Edit2: ja niin pitkäkestoiset pyöräilytreenit (3-10h) mulla menee selkeästi siellä aerobisella tasolla.. 120-150.. peruskestävyystreenejä teen talvikaudella lähinnä sauvakävellen, hiihtäen ja hölkäten 2-3 kertaa viikossa.. vauhtikestävyystreenejä 1-2 kertaa viikossa ja kevyeellä viikolla en ollenkaan.

 

[Mosse]

Tekniikka ja varusteet uinnissa varmasti ratkaisevat paljon loppuaikaan, eli niissä on mahdollista varmaan ottaa pois muutama minuutti loppuajasta?
Juoksutekniikan parantaminen tuskin montakaan kymmentä sekuntia?

Mikä osa-alue kiikastaa eniten loppuajan pienentämisessä - jos jätetään tuo uintitekniikka pois?

Tekniikka ihan puhtaasti uinnissa. Uimareilla ja noilla paremmilla triathlonisteillä on AINA valmentaja mukana treeneissä.

Juoksutekniikka parantaa loppuaikaa aika paljon, jos saa juoksusta taloudellisempaa. Mulla oli 3 minuuttia huonompi aika viime kesänä kuin edellisenä kesänä ihan pelkästään sen takia, että polvi oli koko kesän paskana, enkä päässyt juoksemaan vaan tarpeeksi. Juoksuaikaa parannetaan juoksemalla.:ahem: Mulla ainakin, helvetti vieköön, ainoa keino parantaa kuntoa roimasti on: JUOSTA.:jaska: Voihan sitä polkea ja uida ja meloa ja nostaa punttia, mutta ei se kyllä juoksemiseen auta paljoakaan.

Loppuajasta saa pois vaihtoalueella. Eli jo tuleminen sinne oikealla tavalla auttaa. Parempi pyörä ei mua kauheasti auttais.

Vastaan että: Juoksukunto.

 

[Mosse]

Anyhow.. Spinningissä tulee usein tehtyä vauhtikestävyystreeniä anaerobisella tasolla, ja välillä siinä nostetaan syke selkeästi yli anaerobisen rajan, eli tehdään tietynlaista intervallia. Mutta en tiedä tarvitseeko triathlonistin harjoitella niinkään tuollaista, kun ei kai siinä rytmivaihdoksia tule (toisin kuin maantiepyöräilyssä).

Tekevät todella paljon juuri näitä. Sama koskee uintia ja juoksua. Ei ne tee tasaisia treenejä kuin ne 'pakolliset' perusuinnit, -pyöräilyt ja -juoksut.

Tasaisuus kisoihin tulee harjoittelukertojen määristä. Eli se peruskestävyys kasvaa, koska näitä intervalleja tehdään niin paljon ja useana päivänä. Pisimmät vedot, mitä ne uinnissa tekee, ovat noin 400 metriä treeneissä. Täyspitkässä kisassa uivat sitten sen 4 kilometriä. Perusuinnissa ne ui jonkun 4 km. Mutta ei ne siinäkään vedä sitä pötköön, vaan vaan lyhyillä tauoilla, ja tyyliä vaihtaen. Eli uivat paljon rintaa ja selkää. Sekä ihan levyllä pelkästään potkuja. Lyhyihin vetoihin kuuluu myös perhonen. :ahem:

Meitin seuralla on Kuopio-hallissa treenivuorokin varattuna vetoja varten. Eli sitä kautta haetaan sitä vauhtia siihen juoksuun. Ei ne tasaisesti nylkyttämällä mihinkään kehity. Enkä kehity minäkään kuin tiettyyn rajaan asti.

 

[Jacques]

Tekevät todella paljon juuri näitä. Sama koskee uintia ja juoksua. Ei ne tee tasaisia treenejä kuin ne 'pakolliset' perusuinnit, -pyöräilyt ja -juoksut.

Tasaisuus kisoihin tulee harjoittelukertojen määristä. Eli se peruskestävyys kasvaa, koska näitä intervalleja tehdään niin paljon ja useana päivänä. Pisimmät vedot, mitä ne uinnissa tekee, ovat noin 400 metriä treeneissä. Täyspitkässä kisassa uivat sitten sen 4 kilometriä. Perusuinnissa ne ui jonkun 4 km. Mutta ei ne siinäkään vedä sitä pötköön, vaan vaan lyhyillä tauoilla, ja tyyliä vaihtaen. Eli uivat paljon rintaa ja selkää. Sekä ihan levyllä pelkästään potkuja. Lyhyihin vetoihin kuuluu myös perhonen. :ahem:

Meitin seuralla on Kuopio-hallissa treenivuorokin varattuna vetoja varten. Eli sitä kautta haetaan sitä vauhtia siihen juoksuun. Ei ne tasaisesti nylkyttämällä mihinkään kehity. Enkä kehity minäkään kuin tiettyyn rajaan asti.

Aivan.. hyvä tietää.. eli nykyinen harjoittelutyylini tukee aika paljon myös triathlonia.. Kesällä tulee fillarilla tehtyä myös intervalliharjoittelua usein.. tai pk-treenin aikana teen välillä muutaman minuutin spurtteja..
Joten ehkä pohjat ei oo sit kauhean huonot siinä vaiheessa kun lopulta triathlon-seuraan päädyn.

 

[Vesku]

*alustavasti suunnittelee kuntopyörän esillekaivamista yläkerran komerosta*

 

[Mosse]

Aivan.. hyvä tietää.. eli nykyinen harjoittelutyylini tukee aika paljon myös triathlonia.. Kesällä tulee fillarilla tehtyä myös intervalliharjoittelua usein.. tai pk-treenin aikana teen välillä muutaman minuutin spurtteja..
Joten ehkä pohjat ei oo sit kauhean huonot siinä vaiheessa kun lopulta triathlon-seuraan päädyn.

Ei noilla tasaisilla treeneillä tule kuin huippukova vitutus.

Ne on ne lajivaihdokset niin kovia, että keho on tosi kovilla kun vaihdat. Sykkeet hyppää sinne ja tänne.

Veskun luo pyöräilin viime kesänä. Siinä oli ihan pitkäkestosta riittämiin. Oli tosin tosi hyvä keli ja kivat maisemat, niin menihän se. Mutta jos pakosta pitäis vääntää 3 tunnin lenkkiä, niin.:yuck:

 

[Mosse]

*alustavasti suunnittelee kuntopyörän esillekaivamista yläkerran komerosta*

Tehhään semmonen diili, että mä poljen sinne, ja sitten poljetaan yhessä tänne saunaan ens kesänä. Ja Letukka hakee sun pyörän ja sun raadon täältä poijes.:ahem: :thumbup:

Hintaan sisältyy tulokahvit, sauna, ruokailu ja kahvit konjakin (Rellu XO) kera.:ahem:

 

[Mosse]

Vois tehdä kunto- ja maantiepyöräily hyvää sun seljälle, Vesku!:ahem:

 

[Vesku]

Tehhään semmonen diili, että mä poljen sinne, ja sitten poljetaan yhessä tänne saunaan ens kesänä. Ja Letukka hakee sun pyörän ja sun raadon täältä poijes.:ahem: :thumbup:

Hintaan sisältyy tulokahvit, sauna, ruokailu ja kahvit konjakin (Rellu XO) kera.:ahem:

Kiinni veti!!:thumbup:
Joku kesä sitten poljin muutaman sata km, pisin lenkki taisi olla reilu 50, niin eiköhän tuo onnistune... vaikka kunto on selkeästi huonompi nyt. no, joku pien kiihoke tai tavoite pitääkin olla..:ahem:
Se vesijumppa loppui ennen joulua, niin jotain pitää edes yrittää tehdä...