Tässä lyhyt kisarapsa, ennen kuin tapahtumat unohtuvat:
Kisaa kuvastaa hyvin yksi sana: *****!
Harkat:
Oman sakin 5. Olin odottanut että aika olisi ollut parempi (alle 50) mutta eipä ollut. Auto (#30) tuntui liukkaalta vähän joka mutkassa, mutta ajattelin että tällä mennään ja kunhan auto lämpenee muidenkin ajossa, niin kyllä tämä tästä.
Autossa oli ns. lussut jarrut ja sellaisella sain parhaimman ajan viime treeneissä.
A-A:
Tämä meni sitten ihan yliyrittämiseksi. Kaiken lisäksi tajusin jälkikäteen että ajelin 3. mutkan koko ajan liian hiljaa ja olisi pitänyt vaan antaa mennä kunnolla sladissa koko ajan.
Oman poppoon viimeinen eli 7. jolla tosin oltiin sitten 7. koko porukassa. Se oli silti tavoitteiden sisällä, mutta vähän jäi nolo maku suuhun. B-finaalin kakkosruutuun mentiin tuolla suorituksella.
Sama auto (#30) ja aika vieläkin päälle 50.
Juttelin ratakaverin kanssa ja sen tuloksena autoon vaihdettiin vasen etunen, joka oli kuuleman mukaan ihan lopussa. Siinä yksi syy että auto oli liukas.
Kisa:
Auto (kuten monella muullakin) oli herkkä stumppaamaan (#39), sen totesin lämppärikiekalle lähdettäessä, joten päätin kokeilla lähtöä kaasua pumppailemalla. Se tuntui ainakin sen verran tepsivän, että pääsin heti piikkipaikalle lähdössä. Andy kevyempänä ryytyi paikalleen.
Ekat mutkat meni hienosti ja ajattelin että tässä sitä jo kruisaillaan A-finaaliin (josta en ole jäänyt paitsi koko sarjan historian aikana). Mutta sitten: se josta varoittelin muita tapahtui minulle. Neulansilmään tulo, kevyt jarrutus ja jumalauta - perä alta! Tätä sattuu meikäläiselle äärimmäisen harvoin, mutta nyt se sitten tapahtui ja pahimpaan mahdolliseen paikkaan.
Siinä sitä oltiin keula menosuuntaan päin (tällä kertaa siis omasta syystä) ja oliskohan ollut jakkues kun meninasi tulla suoraan tuulilasiin. Porukkaa meni oikealta ja vasemmalta ja sain kuin sainkin pidettyä auton käynnissä ja pääsin liikkeelle vähän kanttarin päältä oikaisten.
Pari kaveria jäi onneksi taakse, joten en ihan vikaksi sentään pudonnut.
Sitten raivoisaan takaa-ajoon, sillä auto pelasi muuten ihan hyvin. Ne äkäiset jarrut vaan pääsivät yllättämään.
Aika pian pääsin kuittamaan pari heppua lisää ja sitten kuin taikaiskusta, kakkos- ja kolmossijalla olevat alkoivat olemaan tähtäimessä.
Sain pojat hyvin kiinni (BMW/Nipsu) ja muutaman hyvän väännön jälkeen pääsin BMW:stä ohi. Pariin otteeseen ajeltiin rinta rinnan mutkissa, mutta onneksi sain aina paremman puolen ja pito riitti ohitukseen/oman paikan pitämiseen. Oli hyvää vääntöä!
Ajattelin että nyt on viimeinen A-finaalipaikka tarjolla kun näytti että Nipsu oli ollut Bemarin tukkona, mutta jostain syystä ne pari kierrosta kun koitin metsätää ohituspaikkaa, Nipsun vauhti parantui enkä päässyt enää kunnolla iskuetäisyydelle. Vikalla kiekalla ajattelin kokeilla kamikazeohitusta ässämutkien jarrutukseen, mutta riski oli liian suuri ja jätin sen tekemättä. Sitten loppuivatkin kierrokset.
Tuloksena kultainen ananas eli ensimmäinen kuski, joka putosi A-finaalista.
Ja ensimmäinen kerta itsellenikin.
En saanut edes finaalin nopeinta aikaa ja vieläkin aika jäi mystisesti päälle 50:n. Pari viikkoa aiemmin treeneissä ajelin 49 tuntumaan aikoja, ja tänään ei vaan kulkenut sitten millään.
Tästä opiksi ottaneena alkoi kunto- ja laihdutuskuuri ja koitetaan saada nyt pari kiloa pois Forssaan ja yleiskuntoa paremmaksi eli nenänvalkaisu ja lisälenkkeilymoodi päälle. Muutenhan tässä hyytyy kuin Räikkönen konsanaan "makean elämän myötä"
Että sellainen kisa tällä kertaa. Sijoitus 8. Olisi voinut olla tarkemmalla ajolla sijoilla 6-7, eli ei ihan paljoa takkiin loppujen lopuksi tullut, mutta kun viime vuonna tuli voitto niin helposti...
Sitten sapuskalle kera lauluesitysten
ja kyllä ruoka maittoikin pitkän päivän päätteeksi.