"Turhia" tilastoja ja laskelmia

[CCMK]

Daniel Ricciardo on F1:ssä näinä päivinä tämän hetken kuljettajista ainoa joka on urallaan kahdesti hylätty kisasta joista toinen tuli Suzukassa.

 

[CCMK]

Nigel Mansellin uran aikana tuli myös kaksi hylkäystä kisasta ja usein oli hylkäysuhkiakin.

Useimmiten erikoisin ja osin kyllä ehkä typerin hylkäyksen syy jossain määrin ihan oikeasti omana mokana tai sitten ehkä jopa varikkomuurin mokana oli tietenkin Montrealin 1989 kisassa.

Siinä Mansell lähti ajamaan varikkovalojen ollessa punaisina muutenkin kisaa yhdessä Benettonin Alessandro Nanninin kanssa ennen kuin koko kisa oli ylipäätään alkanutkaan ja kun tuolloinkaan lämmittelykierroksella ei saanut ajaa kisavauhtia tai ohitella toisia kuskeja minkä ehti niin musta lippuhan siitä sitten molemmille palkinnoksi tuli.

Kun tuota on miettinyt viimeisen 30 vuoden aikana ajoittain aika paljonkin niin yleensä tuon tason tilanteissa tuomaristo olisi voinut myös tehdä silmien ummistuksen ja vain ehkä merkitä jonkinlaisen vakavan varoituksen yhdessä ehdollisen kilpailukiellon kanssa.

Mansell kun uransa aikana muutenkin joitakin kertoja syyllistyi myös ajouransa aikana esimerkiksi samalla kaudella muun muassa Adelaidessa 1989 Course Carin ohitukseen niin tuolloin hylkäyksen arvoisen teon ja mustan lipun sijaan yksinkertaisesti tuon kisan epäonnistuneen lähdön myötä Mansellin ja Eddie Cheeverin suorittama hylkäyksen arvoinen teko mitätöitiin ja otettiin uusi lähtö.

Toisin sanoen Montrealin kisan tuomaristo olisi voinut vuonna 1989 julistaa Mansell-Nannini-tason kisailuperseilyn myös vain tallien virheeksi tai lähtövirheeksi ja vain ottaa yksinkertaisesti uuden lämmittelykierroksen kisaan jolloin kaikki olisivat saaneet lähteä kisaan tietenkin sillä ehdolla, että Mansell ja Nannini olisi sitten seuraavasta kerrasta hylätty muitta mutkitta lämmittelykierroksenkin aikana.

Tietenkin myös kuljettajille armosta oikeudessa käynti olisi voinut kuitenkin merkitä Ferrarille ja Benettonille mahtavaa sakkoa ihan vain siksi, että niiden ajajia ei olisi osattu pitää radalla kurissa.

Tosin ehkä hylkäykseen todella vaikutti se typerä keskinäinen kisailu ja ennen kaikkea aivan liian ylikova vauhti lämmittelykierroksella tietenkin toistuvasti tapahtuneiden muiden autojen ohittelun lisäksi Montrealissa 1989.

 

[CCMK]

Michael Schumacher sai myös uransa aikana kaksi kertaa hylkäyksen kisassa ja tietenkin erikoisesti vuonna 2004 Adelaiden 1994 kisan jälkikäteen erillisesti järjestetyssä tutkinnassa tuon kohutapauksen kunniaksi Michael Schumacher sitten olisi hylätty kisasta tai tempustaan.

Ihme kyllä, että vuonna 1994 eivät sitten Adelaiden tuomarit viiden päivän kohuoikeudenkäynnillä saaneet samaa päätöstä tehdyksi.:frank:

Tosin eihän edes Frank Williamskaan lopulta valittanut ajanmukaisesti tuomiosta tai tehnyt vuoden 1994 loppuun mennessä sitä lopullista kunnon valitusta niin tulos oli sitten se mikä oli.

Ja kun lopulta Schumi tosiaan oli jo siihen seinään osunut itse pahasti vaurioittaen autoaan ja osin koko juttu oli myös Damon Hillin oma virhe huonossa kulmassa mennä sitten osumaan Schumiin.

 

[CCMK]

Suomen Keke Rosberg hylättiin aikanaan myös uransa aikana kahdesti ja molemmilla kertaa Brasilian Rio de Janeirossa.

Toki vuosien 1979-1983 aikana Kekellä oli useita kertoja F1-kisojen tuomareiden kanssa erimielisyyksiä ajoistaan radalla ja useita kertoja suomalaista yritettiin vaatia käyttäytymään ja jokunen kerta meni myös suomalaisen turhaksi hylkäysuhkailuksi tuomareiltakin.

Pahimmat ja itsepäisimmät inttäjät tuomareista Kekeä kohtaan tuntuivat olevan Monzassa, mutta muuallakin töykeää asennetta suomalaista kohtaan tuomareilta esiintyi.

Vaikkakin suurin osa näistä ongelmista oli tietenkin Keken nk. Huonojen Tallien Vuosina 1979-1981 enemmän kuin huipputallin aikoina, mutta eivät tuomarit Williams-aikoinakaan ihan aina Kekeen iloisesti suhtautuneet.

Etenkin kun suomalainen sanoi liian tiukkaan ja suoraan asioita tuomariston mielestä.:frank:

Pahimpina aikoina itse Frank Williams joutui viemään suomalaisen pois tuomariston tiloista järjestämästä liiankin julkista kohunäytöstä kun Keke lausui liian kovia sanoja tuomariston suhteesta erääseen tiettyyn ranskalaiseen lajipamppuun ja kuljettajaan.

 

[CCMK]

Juan Pablo Montoya oli vuosina 2004-2005 melkoinen kohukuljettaja jolle tuli harmittavasti aikanaan useampikin hylkäys kisasta ja ainakin yhdessä kisassa oli myös hylkäyksen uhka.

2004 Montrealissa Montoya hylättiin jarrujen laittomuuden johdosta ja 2004 Indianapolisissa liian myöhään suoritetusta vara-autoon vaihdosta sen jälkeen.

2005 Montrealissa Montoya hylättiin varikkovalon punaisella palamisesta tapahtuneesta radalle menosta siitä huolimatta ja myös surullisessa Indianapolisissa 2005 Montoyaa epäiltiin hylkäyksen alaisesta teosta jonka syyt jäivät tuon kisan farssin takia suurilta osin hämärän peittoon.

Toisaalta kun Montoya ei koskaan lähtenyt kisaan mukaan niin ei häntä voinut myöskään tuomita mistään teosta.

Kun vielä Montoyan kolarit 2006 Montrealissa ja 2006 Indianapolisissa laskee mukaan niin Montoyalla totisesti ne kisat eivät olleet hänen lopulta myös tapahtuneen uran äkkiloppumisen myötä mitään hyviä paikkoja menestyksen suhteen.

 

[CCMK]

Tähän alle tulevat vielä ne kuljettajat joilla on ollut urallaan kaikkien aikojen eniten hylkäyksiä tai suoria mustia lippuja kisoistaan, mutta tässä tapauksessa Tapaus Tyrrell 1984 pahentaa tilannetta Stefan Bellofin, Martin Brundlen ja Stefan Johanssonin osalta:

Stefan Bellof 12 hylkäystä

Martin Brundle 9 hylkäystä

Stefan Johansson 4 hylkäystä

Takuma Sato 4 hylkäystä

Elio de Angelis 3 hylkäystä

Niki Lauda 3 hylkäystä

Nigel Mansell 3 hylkäystä

Juan Pablo Montoya 3 hylkäystä

Mika Salo 3 hylkäystä

Ayrton Senna 3 hylkäystä

John Watson 3 hylkäystä

Manfred Winkelhock 3 hylkäystä

 

[CCMK]

Vaikka viime aikoina onkin paljon kauhisteltu tuoreen maailmanmestarin sen varmistaneena eli Lewis Hamiltonin paalupaikattomuuden putkea niin ei nykyinen ole edes Hamiltonin pisin.

Pisin Hamiltonin paalupaikaton putki on ollut 26 kisan mittainen aikavälillä Montreal 2010-Yeongam 2011.

Eli vielä on matkaa siihenkin.

 

[CCMK]

Austinissa ei tänä vuonna hyvää ollut vain itse kisa päättyen suomalaisjuhliin Valtteri Bottaksen voittaessa ja Lewis Hamiltonin varmistaessa maailmanmestaruutensa.

Pelot tietysti Bottaksen osalta on vielä Nico Rosbergin 2015 kaltaisessa loppukauden menestysputkessa ennen taas seuraavan vuoden oletettavaa pettymystä jonka suomalainen toivottavasti myöskin osin suomalaisen Nico Rosbergin tapaan osoittaa vääräksi.

Nicokin joutui tekemään paljon työtä asian eteen ja niin joutuu varmasti Valtterikin eikä sekään välttämättä riitä kun ne erikoiset suvantovaiheet on vain kyettävä päättämään joskin epäonneakin Valtterilla on ollut ajoittain kauden käännekohdissa siinä missä Hamiltonilla sitä ei juuri ole ollut lainkaan Mersu-vuosinaan ainakin suuremman menestyksen aikana.

Sen enempiä Lewistä tai Valtteria pohtimatta Austinissa hyvää tänä vuonna oli myös äärimmäisen jännittävä ja tasainen aika-ajo aikoihin.

Silloin kun tuomaristo ei yritä lähtöruuturangaistuksillaan liikaa sekoittaa pakkaa niin muistini mukaan tämä aika-ajo taisi olla ensimmäinen sitten Silverstonen 2003 milloin kolmen eri tallin autot olivat vain kymmenyksen sisällä toisistaan.

Toki tuon aikarajan sisällä ja jopa allekin ollaan oltu kuten viimeksi ihan tänä vuonnakin, mutta tuolloin kyse on ainakin nyt ymmärtääkseni ollut tilanteesta jossa aina myös huipputallin tallikaveritkin ovat kolmen joukossa joista tuorein esimerkki muun muassa Silverstonesta missä oli Bottas-Hamilton ja Charles Leclerc kolmen kärki.

 

[CCMK]

Mikäli Lewis Hamilton ei jostain syystä saisi enää paalupaikkaa Interlagosissa tai kauden päätöskisassa Abu Dhabissa niin hänellä olisi maailmanmestarina vähemmän paalupaikkoja kuin kilpailijoillaan ja hänen sijoituksensa olisi huonoin paalupaikkatilastossa mestareiden joukossa vähään aikaan kun muun muassa Charles Leclercillä ja Valtteri Bottaksella on jo enemmän paalupaikkoja.

Itse asiassa edellinen mestari jolla olisi niin vähän paalupaikkoja tai nopeutta suhteessa mestaruuteensa nähden olisi Kimi Räikkönen jolla vuonna 2007 maailmanmestaruusvuotenaan oli vain kolme paalupaikkaa siinä missä Hamiltonilla oli sinä vuonna jo kerralla heti alkuun 6 paalupaikkaa ja samoin myös Felipe Massalla.

Samalla tässä asiassa kyse olisi myös mestareiden paalutilastossa joko kärkipaikan pitämisestä mestaruuskaudellaan tai huonoimmillaan toisena olemisesta siinä missä Hamilton nyt ja Räikkönen vuonna 2007 olivat kolmanneksi parhaimpia.

 

[CCMK]

Mestareiden paalupaikat ja sijoitukset paalutilastoissa vuosina 1950-2018 suhteessa muihin kuljettajiin nähden tulevat seuraavaksi tähän alle kun Indy 500:n kisoja 1950-1960 en laske tähän mukaan ja kun Denny Hulme vuonna 1967 ja Niki Lauda vuonna 1984 jäivät huonoimmiksi kun he eivät saaneet edes paalupaikkaakaan kauteen ja teen myös niin, että viestin laajuuden myötä tähän tulevat ensin vain vuodet 1950-1959 ja loput vuodet sitten vuosikymmenittäin seuraavissa viesteissä:

1950: Giuseppe Nino Farina 2 paalupaikkaa ja toinen kun Juan Manuel Fangio vei 4 paalupaikkaa nimiinsä jolloin Fangio oli paras ja Farina toinen

1951: Juan Manuel Fangio 4 paalupaikkaa ja mestari myös paalupaikoissakin kun Alberto Ascari vei 2 paalupaikkaa nimiinsä ja Jose Froilan Pepe Gonzalez sai yhden jolloin Ascari oli toinen ja Pepe Gonzalez kolmas

1952: Alberto Ascari 5 paalupaikkaa ja mestari myös paalupaikoissakin kun Giuseppe Nino Farina vei 2 paalupaikkaa nimiinsä jolloin Ascari oli paras ja Farina toinen

1953: Alberto Ascari 6 paalupaikkaa ja mestari myös paalupaikoissakin kun Juan Manuel Fangio vei 2 paalupaikkaa nimiinsä jolloin Ascari oli paras ja Fangio toinen

1954: Juan Manuel Fangio 5 paalupaikkaa ja mestari myös paalupaikoissakin kun Giuseppe Nino Farina, Jose Froilan Pepe Gonzalez ja Alberto Ascari olivat kaikki kolme yhden paalupaikan omistajina jaetulla toisella sijalla tilastossa

1955: Juan Manuel Fangio 3 paalupaikkaa ja mestari myös paalupaikoissakin kun Jose Froilan Pepe Gonzalez, Eugenio Castellotti ja Stirling Moss olivat kaikki kolme yhden paalupaikan omistajina jaetulla toisella sijalla tilastossa

1956: Juan Manuel Fangio 6 paalupaikkaa ja mestari myös paalupaikoissakin kun Stirling Moss vei 1 paalupaikan nimiinsä jolloin Fangio oli paras ja Moss toinen

1957: Juan Manuel Fangio 4 paalupaikkaa ja mestari myös paalupaikoissakin kun Stirling Moss vei 2 paalupaikkaa nimiinsä ja Stuart-Lewis Evans sai yhden jolloin Moss oli toinen ja Evans kolmas

1958: Mike Hawthorn 4 paalupaikkaa ja mestari myös paalupaikoissakin kun Stirling Moss vei 3 paalupaikkaa nimiinsa ja kun Juan Manuel Fangio, Tony Brooks ja Stuart Lewis-Evans olivat kaikki kolme yhden paalupaikan omistajina jaetulla kolmannella sijalla tilastossa

1959: Jack Brabhamilla oli vain 1 paalupaikka ja hän oli jaetulla kolmannella sijalla tilastossa yhdessä Jo Bonnierin yhden paalupaikan kanssa kun mestari paaluissa olisi ollut Stirling Moss 4 paalupaikalla ja Tony Brooks olisi ollut toinen 2 paalupaikalla nimissään

 

[CCMK]

Jatketaan edellisen vastauksen pohjalta nyt vuosilla 1960-1969:

1960: Jack Brabhamilla oli 3 paalupaikkaa ja hän oli vasta toiseksi paras paalupaikkamies kaudella kun Stirling Moss olisi ollut mestari paalupaikoissa 4 paalupaikan turvin ja kun John Surteesilla ja Phil Hillillä olisi ollut vain 1 paalupaikka heitä kohti

1961: Phil Hill 5 paalupaikkaa ja mestari myös paalupaikoissakin kun Stirling Moss, Wolfgang von Trips ja Jack Brabham kaikki kolme yhden paalupaikan omistajina jaetulla toisella sijalla tilastossa

1962: Graham Hillillä oli vain 1 paalupaikka ja hän oli jaetulla toisella sijalla tilastossa yhdessä John Surteesin ja Dan Gurneyn kanssa kun mestari paaluissa olisi ollut Jim Clark 6 paalupaikalla

1963: Jim Clark 7 paalupaikkaa ja mestari myös paalupaikoissakin kun Graham Hill vei 2 paalupaikkaa nimiinsä ja kun John Surteesilla oli 1 paalupaikka nimiinsä jolloin Clark oli paras, Hill toinen ja Surtees kolmas

1964: John Surteesilla oli 2 paalupaikkaa ja hän olisi ollut vasta jaetulla toisella sijalla yhdessä Dan Gurneyn kahden paalupaikan kanssa kun mestari paaluissa olisi ollut Jim Clark 5 paalupaikalla ja Graham Hill piti perää nelostilalla yhdellä paalupaikalla

1965: Jim Clark 6 paalupaikkaa ja mestari myös paalupaikoissakin kun Graham Hill vei 4 paalupaikkaa nimiinsä jolloin Clark oli paras ja Hill toinen

1966: Jack Brabham 3 paalupaikkaa ja mestari myös paalupaikoissakin kun John Surtees ja Jim Clark veivät 2 paalupaikkaa nimiinsä pitäen jaettua toista sijaa hallussaan ja jaetusti kolmansia yhdellä paalupaikalla olivat Lorenzo Bandini ja Mike Parkes

1967: 'Karhun' ollessa saamatta paalupaikkaakaan kaudelta mestari paalujen perusteella olisi ollut Jim Clark 6 paalupaikalla, toinen olisi ollut Graham Hill 3 paalupaikalla ja Jack Brabham olisi ollut kolmas 2 paalupaikalla

1968: Graham Hillillä oli vain 2 paalupaikkaa ja hän olisi ollut jaetusti toinen yhdessä Jochen Rindtin kahden paalupaikan kanssa kun paalupaikkatilastoin mestari kaudella olisi ollut Chris Amon 3 paalupaikalla ja jaetusti kolmansia olivat 1 paalupaikalla Jim Clark, Jacky Ickx, John Surtees, Jo Siffert ja Mario Andretti

1969: Jackie Stewartilla oli vain 2 paalupaikkaa ja hän olisi ollut jaetusti toinen yhdessä Jacky Ickxin ja Jack Brabhamin kanssa kun Jochen Rindt olisi ollut paalupaikkatilastoin mestari kaudella 5 paalupaikalla

 

[CCMK]

Edellisen parin viestin pohjalta olisi nyt vuorossa vuodet 1970-1979:

1970: Jochen Rindtillä oli vain 3 paalupaikkaa ja hän olisi ollut toinen kun jaetusti paalupaikkatilastoin mestareita tai mestaruuden ratketessa muilla sijoin kuten vaikka voitoin mestari olisi Jacky Ickx kun tosiaan Ickx ja Jackie Stewartilla oli molemmilla 4 paalupaikkaa ja perää pitivät Jack Brabham ja Clay Regazzoni 1 paalupaikalla jaettuina kolmansina olleilla paikoillaan

1971: Jackie Stewart 6 paalupaikkaa ja mestari myös paalupaikoissakin kun Jacky Ickx oli toinen 2 paalupaikalla ja Clay Regazzonilla, Jo Siffertillä ja Chris Amonilla oli kullakin heitä kohti 1 paalupaikka mikä tarkoitti jaettua kolmospaikkaa

1972: Emerson Fittipaldilla oli vain 3 paalupaikkaa ja hän olisi ollut toinen paalupaikoin jaettavassa mestaruuskamppailussa kun mestari olisi ollut Jacky Ickx 4 paalupaikan turvin ja Jackie Stewart olisi ollut kolmas 2 paalupaikalla ja Carlos Reutemann, Chris Amon ja Peter Revson olisivat olleet jaetulla nelostilalla 1 paalupaikan omistaneina

1973: Jackie Stewartilla oli vain 3 paalupaikkaa ja hän olisi ollut toinen paalupaikoin jaettavassa mestaruuskamppailussa kun Pohjoismaiden ja Skandinavian ensimmäinen F1-mestari juurikin paalupaikoin kruunattuna olisi ollut tietenkin Ruotsin Ronnie Peterson 9 paalupaikalla ja Clay Regazzoni, vihdoin ja viimein urallaan paalupaikan saavuttanut Denny 'Karhu' Hulme ja Emerson Fittipaldi olisivat olleet kukin miestä kohti saavutetulla yhdellä paalupaikalla jaettuja kolmansia

1974: Emerson Fittipaldilla oli vain 2 paalupaikkaa ja hän olisi ollut toinen paalupaikoin jaettavassa mestaruuskamppailussa kun Niki 'Maailman Nopein Kuljettaja' Lauda olisi ollut mestari 9 paalupaikkaa kauteen saaneena edeltävän kauden Ruotsin Ronnie Petersonin tyyliin ja Ronnie, Clay Regazzoni, Patrick Depailler ja Carlos Reutemann olivat kukin jaetulla kolmostilalla yhden paalupaikan kauteen saavuttaneina

1975: Niki Lauda 9 paalupaikkaa ja mestari myös paaluissa sementoiden Maailman Nopeimman Kuljettajan maineensa jolloin toinen olisi ollut paalupaikoin nimettynä Jean-Pierre Jarier 2 paalupaikalla ja jaettuina kolmansina olisivat olleet Carlos Pace, Vittorio Brambilla ja Tom Pryce kukin 1 paalupaikan omistaneina

1976: James Hunt 8 paalupaikkaa ja mestari myös paalupaikoissakin kun Niki Lauda olisi ollut toinen 3 paalupaikkaa saaneena ja jaettuina kolmansina olisivat olleet Clay Regazzoni, Jody Scheckter, Ronnie Peterson ja Jacques Laffite kukin 1 paalupaikan saavuttaneina

1977: Niki Laudalla oli vain 2 paalupaikkaa ja hän olisi ollut kolmas paalupaikoin jaettavassa mestaruuskamppailussa kun Mario Andretti olisi ollut mestari 7 paalulla ja James Hunt olisi ollut toinen 6 paalulla ja perää pitivät John Watson ja Jody Scheckter 1 paalupaikan saavuttaneina

1978: Mario Andretti 8 paalupaikkaa ja mestari myös paalupaikoissakin kun Ronnie Petersonilla oli 3 paalupaikkaa ja kolmas olisi ollut Carlos Reutemanna 2 paalupaikalla ja jaettuina neljänsinä olisivat tulleet 1 paalupaikan omistaneina Niki Lauda, John Watson ja Jean-Pierre Jarier

1979: Jody Scheckterillä oli vain 1 paalupaikka ja hän olisi ollut jaetusti viides yhdessä Gilles Villeneuven kanssa kun paalupaikoin jaettavassa mestaruuskamppailussa Jacques Laffite ja Jean-Pierre Jabouille olisivat olleet 4 paalupaikan voimin alustavat maailmanmestarit ja muilla sijoin ratkaistaessa Laffite olisi ollut maailmanmestari kahdella voitolla Jabouillen ollessa toinen kun muutoin kolmas olisi ollut Alan Jones 3 paalupaikalla ja neljäs Rene Arnoux 2 paalupaikalla ja mikäli esimerkiksi Imolan ottaisi huomioon niin siinä tapauksessa Villeneuve olisi ollut jaetusti neljäs kuten Rene Arnoux oli ja Scheckter olisi ollut kuudes ja huonoin

 

[CCMK]

Edellisen kolmen viestin pohjalta nyt olisivat vuorossa vuodet 1980-1989:

1980: Alan Jones ja Rene Arnoux jaettuja mestareita 3 paalupaikalla ennen kuin muutoin voittojen turvin maailmanmestari olisi ollut Jones 3 voitolla ja Jaraman hylätty kisa olisi tuonut vielä yhden voiton lisää jolloin Arnoux muilla sijoin olisi ollut toinen ja jaettuja kolmansia olivat Jean-Pierre Jabouille ja Nelson Piquet 2 paalupaikalla ja jaettuja neljänsiä olivat Jacques Laffite ja Bruno Giacomelli 1 paalupaikalla ja Jaraman hylätyn kisan paalupaikalla Laffitellakin olisi ollut niitä kaksi jolloin Giacomelli olisi ollut muutoin huonoin vain yhdellä paalupaikalla ja kuutostilalla

1981: Nelson Piquet ja Rene Arnoux jaettuja mestareita 4 paalupaikalla ennen kuin muutoin voittojen turvin maailmanmestari olisi ollut Piquet 3 voitolla ja Kyalamin hylätty kisa olisi tuonut vielä paalupaikan lisää jolloin Piquet sitten 5 paalupaikalla olisi ollut mestari paalupaikoin jaettavassa mestaruuskamppailussa ja Carlos Reutemann ja Alain Prost olivat jaetulla kolmansia 2 paalupaikalla ja vaikka Kyalamin hylätty voitto olisi tehnyt Reutemannista maailmanmestarin vuonna 1981 niin paalutilastoin hän ei olisi ollut mestari sittenkään ja jaettuja neljänsiä olivat Riccardo Patrese ja Gilles Villeneuve 1 paalupaikalla

1982: Keke Rosbergilla oli vain 1 paalupaikka ja hän olisi ollut jaetusti neljäs yhdessä Andrea de Cesariksen, Nelson Piquetin ja Mario Andrettin kanssa kun jaetusti mestareita 5 paalupaikalla olisivat olleet Alain Prost ja Rene Arnoux 5 paalupaikalla ennen kuin muutoin kakkostilojen turvin mestari olisi ollut Prost ja Arnoux olisi ollut toinen vaikka esimerkiksi Rio de Janeiron diskauksen ollessa laiton ja tulosten palautuessa ennalleen Arnoux olisi ollut maailmanmestari siinä tapauksessa Didier Pironin ollessa kolmas 2 paalupaikalla ja muutoin Rosbergin sijoitus olisi ollut neljäs selkeästi eroteltuna kolmella kakkostilalla kun Piquet olisi ollut selkeämmin eroteltuna viides ja Rio de Janeiron diskauksen ollessa laiton ja tulosten palautuessa ennalleen Piquetilla olisi ollut myös 2 voittoa, de Cesaris kuudes ja Andretti huonoimpana seitsemäs kun de Cesariksella löytyi sijojen puuttuessa kuitenkin yksi kuutospaikka kun Andrettilla ei ollut kuin vain Monzan kolmostila muiden kahden ajon ollessa keskeytysajoja

1983: Nelson Piquetilla oli vain 1 paalupaikka ja hän olisi ollut jaetusti neljäs yhdessä Keke Rosbergin, Riccardo Patresen ja Elio de Angeliksen kanssa kun jaetusti mestareita 4 paalupaikalla olisivat olleet Rene Arnoux ja Patrick Tambay 4 paalupaikalla ennen kuin muutoin voittojen turvin maailmanmestari olisi ollut Arnoux Tambayn jäädessä kakkostilalle ja Alain Prost olisi ollut kolmas 3 paalupaikan turvin ja Keken suhteen tarkemmin eroteltuna Rosberg olisi ollut viides Piquetin ollessa selkeästi neljäs ja Patresen ollessa viides kolmannen tilansa turvin ja de Angeliksen parhaimman sijan ollessa aina kuudes hän olisi ollut myös kuudes ja huonoin ja mikäli Mestareiden Ajo olisi laskettu mukaan niin Rosberg olisi ollut jaetulla kolmannella tilalla yhdessä Prostin kanssa

1984: 'Maailman Nopeimman Kuljettajan' ollessa saamatta paalupaikkaakaan kaudelta mestari paalujen perusteella olisi ollut Nelson Piquet 9 paalupaikalla Alain Prostin ollessa toinen 3 paalupaikalla ja jaetusti kolmansia 1 paalupaikan turvin olisivat olleet Elio de Angelis, Michele Alboreto ja Patrick Tambay ja Nigel Mansell

1985: Alain Prostilla oli vain 2 paalupaikkaa ja hän olisi ollut jaetusti toinen yhdessä Keke Rosbergin kanssa ja tarkemmin ajateltuna selvästi toinen kun Rosberg olisi ollut kolmas ja maailmanmestari paalupaikoin olisi ollut kaudella Ayrton Senna 7 paalupaikan muodossa ja jaettuja neljänsiä olisivat olleet Michele Alboreto, Elio de Angelis, Teo Fabi, Nelson Piquet ja Nigel Mansell

1986: Alain Prostilla oli vain 1 paalupaikka ja hän olisi ollut jaetusti viides yhdessä Keke Rosbergin kanssa ja tarkemmin eroteltuna Prost olisi ollut viides voittojen perusteella ja Rosberg valitettavasti huonoin kuutospaikalla kun maailmanmestari paalupaikoin mitaten olisi ollut Ayrton Senna 8 paalupaikalla kun jaetulla toisella sijalla tilastossa oleilivat Nigel Mansell, Nelson Piquet ja Teo Fabi 2 paalupaikalla

1987: Nelson Piquetilla oli vain 4 paalupaikkaa ja hän olisi ollut toinen kun Nigel Mansell olisi ollut maailmanmestari paalupaikoin 8 paalupaikalla ja Gerhard Berger olisi ollut kolmas 3 paalupaikalla ja Ayrton Senna neljäs ja viimeinen vain 1 paalupaikan saaneena

1988: Ayrton Senna 13 paalupaikkaa ja mestari myös paalupaikoissakin kun Alain Prost olisi ollut toinen 2 paalupaikan myötä ja Gerhard Berger olisi ollut kolmas 1 paalupaikan turvin

1989: Alain Prostilla oli vain 2 paalupaikkaa ja hän olisi ollut toinen kun maailmanmestari paalupaikoin olisi ollut Ayrton Senna 13 paalupaikalla ja Riccardo Patrese olisi ollut kolmas 1 paalupaikalla

 

[CCMK]

Neljän viime viestin pohjalta nyt olisi käsittelyssä vuodet 1990-1999 mahdollisesti toiseksi viimeisenä viestinä viime aikojen viesteistä puhuttaessa:

1990: Ayrton Senna 10 paalupaikkaa ja mestari myös paalupaikoissakin kun Nigel Mansell olisi ollut toinen 3 paalupaikalla ja Gerhard Berger olisi ollut kolmas 2 paalupaikalla ja Thierry Boutsen olisi ollut neljäs 1 paalupaikalla

1991: Ayrton Senna 8 paalupaikkaa ja mestari myös paalupaikoissakin kun Riccardo Patrese olisi ollut toinen 4 paalupaikalla ja Nigel Mansell ja Gerhard Berger olisivat olleet jaettuja kolmansia 2 paalupaikan turvin ja tarkemmin eroteltuna Mansell olisi ollut kolmas useimmin voitoin ja Berger neljäs

1992: Nigel Mansell 14 paalupaikkaa ja mestari myös paalupaikoissakin kun Riccardo Patrese ja Ayrton Senna olivat jaetusti toisia 1 paalupaikalla miestä kohti, mutta tarkemmin eroteltuna Senna olisi ollut toinen ja Patrese kolmas brasilialaisen useamman voiton turvin

1993: Alain Prost 13 paalupaikkaa ja mestari myös paalupaikoissakin kun Damon Hill olisi ollut toinen 2 paalupaikalla ja Ayrton Senna olisi ollut kolmas 1 paalupaikalla

1994: Michael Schumacher 6 paalupaikkaa ja mestari myös paalupaikoissakin kun Ayrton Senna olisi ollut toinen 3 paalupaikalla ja Damon Hill ja Gerhard Berger olivat jaetusti kolmansia 2 paalupaikalla ja Rubens Barrichello, Jean Alesi ja Nigel Mansell olivat jaetusti neljänsiä 1 paalupaikalla ja tarkemmin eroteltuna Hill olisi ollut kolmas useammin voitoin Bergerin ollessa neljäs ja Mansell olisi ollut viides ja Alesi olisi ollut kuudes ja Barrichello olisi ollut seitsemäs ja paalumiehistä huonoin kun Rubensilta puuttui Jeaniin verrattuna kakkostila, mutta Mansell ilman Adelaiden voittoa olisi ollut huonoin paalumiehistä tasatilanteessa kun kakkostila ja kolmostila olisivat puuttuneet vaikka aina tietysti olisi voinut kyseenalaistaa Suzukan 1994 yhteisaikakisan missä Mansell ehti juuri ja juuri Alesin ohi radalla ajan tietenkin loppuessa sitten sijan parantamisen osalta ihan kellonkin osalta kesken

1995: Michael Schumacherilla oli vain 4 paalupaikkaa ja mestari paalupaikoin vuonna 1995 olisi ollut Damon Hill 7 paalupaikalla ja toiseksi olisi tullut David Coulthard 5 paalupaikalla jolloin Schumacher olisi ollut kolmas 4 paalupaikalla ja Gerhard Berger olisi ollut neljäs 1 paalupaikalla

1996: Damon Hill 9 paalupaikkaa ja mestari myös paalupaikoissakin kun Michael Schumacher olisi ollut toinen 4 paalupaikan turvin ja Jacques Villeneuve olisi ollut kolmas 3 paalupaikan voimin

1997: Jacques Villeneuve 10 paalupaikkaa ja mestari myös paalupaikoissakin kun Michael Schumacher olisi ollut toinen 3 paalupaikan turvin ja Heinz-Harald Frentzen, Gerhard Berger, Jean Alesi ja Mika Häkkinen olisivat olleet kukin jaettuja kolmansien sijojen miehiä yhdellä paalupaikalla ja Häkkisen osalta tarkemmin eroteltuna Frentzen olisi ollut kolmas ja Berger neljäs ja Häkkinen viides ja Alesi olisi ollut huonoin kuudennella tilalla kun Frentzenillä oli kaksi kakkostilaa ja Bergerillä yksi kakkostila siinä missä Häkkiseltä puuttui kokonaan kauden aikainen kakkostila, mutta Jerezin voittonsa turvin oli Alesin edellä kun muutoin olisi Mika ollut kuudes ja huonoin paalumiehistä

1998: Mika Häkkinen 9 paalupaikkaa ja mestari myös paalupaikoissakin kun Michael Schumacher ja David Coulthard olisivat olleet jaetusti kakkosia 3 paalupaikalla ja tarkemmin sanottuna Schumacher useammin voitoin olisi ollut toinen ja Coulthard kolmas ja Giancarlo Fisichella olisi ollut neljäs 1 paalupaikalla

1999: Mika Häkkinen 11 paalupaikkaa ja mestari myös paalupaikoissakin kun Michael Schumacher olisi ollut toinen 3 paalupaikalla ja jaetusti kolmansia olisivat olleet Heinz-Harald Frentzen ja Rubens Barrichello 1 paalupaikan omistaneina joskin tarkemmin eroteltuna useammin voitoin Frentzen olisi ollut kolmas ja Barrichello olisi ollut neljäs ja mikäli Eddie Irvine olisi ollutkin mestari vuonna 1999 jollakin konstilla kauden päätteeksi niin hän olisi ollut lajin kolmas mestari ilman paalupaikkaa mestaruuskaudellaan

 

[CCMK]

Viime aikojen viesteistä viimeisenä laitan vuodet 2000-2018:

2000: Michael Schumacher 9 paalupaikkaa ja mestari myös paalupaikoissakin kun Mika Häkkinen olisi ollut toinen 5 paalupaikalla ja David Coulthard olisi ollut kolmas 2 paalupaikalla ja Rubens Barrichello neljäs 1 paalupaikalla

2001: Michael Schumacher 11 paalupaikkaa ja mestari myös paalupaikoissakin kun Juan Pablo Montoya olisi ollut toinen 3 paalupaikalla ja David Coulthard olisi ollut kolmas 2 paalupaikalla ja Ralf Schumacher neljäs 1 paalupaikalla

2002: Michael Schumacher 7 paalupaikkaa ja jaetusti mestari myös paalupaikoissakin kun Juan Pablo Montoya otti saman verran paalupaikkoja, mutta voitoissa Schumacher vei tai olisi vienyt mestaruuden jolloin Montoya olisi ollut toinen ja Rubens Barrichello olisi ollut kolmas 3 paalupaikalla

2003: Michael Schumacher 5 paalupaikkaa ja mestari myös paalupaikoissakin kun jaetusti kakkosia olisivat olleet Rubens Barrichello ja Ralf Schumacher 3 paalupaikalla joista tarkemmin eroteltuna Barrichello olisi ollut toinen kolmostilojensa turvin ja Schumacher olisi ollut siten kolmas ja jaetusti neljänsiä olisivat olleet Kimi Räikkönen ja Fernando Alonso joista tarkemmin eroteltuna Räikkönen olisi ollut neljäs kakkostilojensa turvin ja Alonso olisi ollut siten viides ja kuudes olisi ollut Juan Pablo Montoya 1 paalupaikalla

2004: Michael Schumacher 8 paalupaikkaa ja mestari myös paalupaikoissakin kun Rubens Barrichello olisi ollut toinen 4 paalupaikalla ja kolmas olisi ollut Jarno Trulli 2 paalupaikalla ja jaettuja neljänsiä olisivat olleet Kimi Räikkönen, Jarno Trulli, Jenson Button, Ralf Schumacher ja Fernando Alonso 1 paalupaikalla joista tarkemmin eroteltuna Kimi olisi ollut Jarnon edellä neljäs ja Jarno oli viides, mutta ilman voittojaan tai Räikkösen tapauksessa myös ilman toistaa sijaa olisi Button ollut heidän edellään kun nyt britti olisi ollut kuudes ja Fernando Alonso olisi ollut seitsemäs ja Ralf Schumacher olisi ollut kahdeksas

2005: Fernando Alonso 6 paalupaikkaa ja mestari myös paalupaikoissakin kun Kimi Räikkönen olisi ollut toinen 5 paalupaikalla ja kolmas olisi ollut Juan Pablo Montoya ja jaettuja neljänsiä olisivat olleet Giancarlo Fisichella, Nick Heidfeld, Jenson Button, Jarno Trulli, Michael Schumacher ja Ralf Schumacher kukin 1 paalupaikalla joista tarkemmin eroteltuna Indianapolisin farssikisan voiton takia Michael Schumacher olisi ollut neljäs ja Giancarlo Fisichella olisi ollut viides vähempien kakkostilojen määrien takia ja Jarno Trulli olisi ollut kuudes ja Nick Heidfeld olisi ollut seitsemäs kakkostilansa takia ja Ralf Schumacher olisi ollut kahdeksas ja Jenson Button viimeisenä yhdeksäs kun olisi ollut yksi nelostila vähemmän kuin Ralfilla ja molemmilta puuttui kakkostila Heidfeldiin nähden

2006: Fernando Alonso 6 paalupaikkaa ja mestari myös paalupaikoissakin kun Michael Schumacher olisi ollut toinen 4 paalupaikalla ja jaettuja kolmansia olisivat olleet Kimi Räikkönen ja Felipe Massa joista Massa olisi mennyt edelle voittojen määrällä jolloin Kimi olisi ollut siis Felipeen nähden neljäs ja Giancarlo Fisichella ja Jenson Button olisivat olleet jaettuja viidensiä 1 paalupaikalla joista tarkemmin eroteltuna Fisichella viidentenä suurempien kolmostilojen määrän perusteella jolloin Button olisi ollut kuudes ja viimeinen

2007: Kimi Räikkösellä oli vain 3 paalupaikkaa jolloin mestari paalupaikkojen perusteella olisi ollut jaetusti ensin Lewis Hamilton ja Felipe Massa 6 paalupaikalla joista sitten tarkemmin eroteltuna voittojen suuremman määrän myötä Hamilton Massan ollessa siis toinen ja Räikkönen olisi ollut kolmas ja Fernando Alonso olisi ollut neljäs ja viimeinen 2 paalupaikkaa haltuunsa ottaneena

2008: Lewis Hamilton 7 paalupaikkaa ja mestari myös paalupaikoissakin erittäin niukasti kun Felipe Massalla kakkostilalla oli 6 paalupaikkaa ja Kimi Räikkösellä oli kolmostilalla 2 paalupaikkaa ja jaettuja neljänsiä olivat Robert Kubica, Heikki Kovalainen ja Sebastian Vettel kukin 1 paalupaikan saavuttaneina ja joista tarkemmin eroteltuna Robert olisi ollut neljäs, Heikki viides kiitos huonompien kakkostilojen määriensä myötä ja Sebastian kuudes voittoaan huomioimatta kertaakaan palkintokorokkeella käymättä ja Massan ollessa maailmanmestari vähän pidempäänkin kuin 15 sekunnin ajan olisi ollut sitten muuten paalupaikoilla huomioiden toinen

2009: Jenson Button, Sebastian Vettel ja Lewis Hamilton olisivat olleet jaettuja mestareita 4 paalupaikan myötä ennen kuin enemmillä voitoilla Button olisi ollut maailmanmestari, Vettel toinen ja Hamilton kolmas ja jaettuja neljänsiä olisivat olleet Rubens Barrichello, Mark Webber, Jarno Trulli, Fernando Alonso ja Giancarlo Fisichella joista tarkemmin eroteltuna Webber olisi ollut selkeästi neljäs ja Barrichello olisi ollut viides ja Trulli olisi ollut kuudes ja Fisichella seitsemäs ja Alonso kahdeksas ja viimeinen kun ei ollut kaudelta kakkostilaa

2010: Sebastian Vettel 10 paalupaikkaa ja mestari myös paalupaikoissakin kun Mark Webberillä kakkostilalla oli 5 paalupaikkaa ja Fernando Alonsolla kolmostilalla oli 2 paalupaikkaa ja jaetusti neljänsiä olivat Lewis Hamilton ja Nico Hülkenberg 1 paalupaikalla josta tarkemmin eroteltuna Hamilton voittojensa turvin neljäs ja Hülkenberg viides

2011: Sebastian Vettel 15 paalupaikkaa ja mestari myös paalupaikoissakin kun Mark Webberillä kakkostilalla oli 3 paalupaikkaa ja Lewis Hamiltonilla kolmostilalla oli 1 paalupaikka

2012: Sebastian Vettelillä oli vain 6 paalupaikkaa jolloin mestari paalupaikoin määriteltynä kaudella olisi ollut Lewis Hamilton 7 paalupaikalla jolloin Vettel olisi ollut toinen ja Fernando Alonso ja Mark Webber olisivat olleet jaettuja kolmansia 2 paalupaikalla joista tosin tarkemmin eroteltuna Alonso olisi ollut kolmas enempien kakkostilojensa turvin ja Webber olisi siten ollut neljäs ja jaettuja viidensiä olivat Jenson Button, Nico Rosberg ja Pastor Maldonado joista selkeämmin viides olisi ollut voittojensa turvin Button ja Rosberg olisi ollut kuudes yhden ainoan muun kakkostilan turvin ja Maldonado olisi ollut seitsemäs ja huonoin Barcelonan ihmevoittonsa myötä kun muita palkintoja ei tullut koko kautena.

Sama tietenkin olisi koskenut myös Bruno Sennaa mikäli hän olisi ollut tuossa asemassa kiinni mitä ei ikinä tietenkään ollut vaikka Sennan pisteajot olivat itse asiassa kauden parhaimmat muutenkin Maldonadon voiton unohtaen ennen kuin Maldonado vasta Abu Dhabissa ajoi paremman pistetilankin viitospaikalla ja Senna myös yleensäkin ensimmäisenä avasi kaudella Williamsin pistetilin

2013: Sebastian Vettel 9 paalupaikkaa ja mestari myös paalupaikoissakin kun Lewis Hamiltonilla kakkostilalla oli 5 paalupaikkaa ja Nico Rosbergilla kolmostilalla oli 3 paalupaikkaa ja Mark Webberillä nelostilalla oli 2 paalupaikkaa

2014: Lewis Hamiltonilla oli vain 7 paalupaikkaa kun taas Nico Rosberg olisi ollut mestari 11 paalupaikalla kauteen jolloin Hamilton olisi ollut toinen kuten vähän toisenlaisella onnella ja ehkä ihan loppukauden Rosbergin omituisia ja tallimääräystason oikuiksi laskettavia 'virheitä' tai 'päästöjä' huomioimatta Lewisin eduksi näin olisi voinut käydä ja Felipe Massa oli kolmas 1 paalupaikalla

2015: Lewis Hamilton 11 paalupaikkaa ja mestari myös paalupaikoissakin kun Nico Rosbergilla kakkostilalla oli 7 paalupaikkaa ja Sebastian Vettel oli kolmas 1 paalupaikalla

2016: Nico Rosbergilla oli vain 8 paalupaikkaa kun taas Lewis Hamilton olisi ollut mestari 12 paalupaikalla kauteen jolloin vuoden 2014 tapaan on melkoisia ristiriitoja täynnä Nico Rosbergin mestaruuskausi siinä missä tietysti oikeudellisuudessaan siinä tapauksessa olisi myös ainakin Lewis Hamiltonin mestaruuskausi 2014 vaikka onneksi F1:ssä ei mestaruuksia vain paalupaikoin jaeta ja Daniel Ricciardo oli kolmas 1 paalupaikalla

2017: Lewis Hamilton 11 paalupaikkaa ja mestari myös paalupaikoissakin kun Sebastian Vettel ja Valtteri Bottas olivat jaetulla toisella tilalla 4 paalupaikalla ja tarkemmin eroteltuna Vettel olisi ollut toinen kiitos isomman voittomääränsä jolloin Bottas olisi ollut kolmas ja Kimi Räikkönen olisi ollut neljäs 1 paalupaikalla

2018: Lewis Hamilton 11 paalupaikkaa ja mestari myös paalupaikoissakin kun Sebastian Vettelillä kakkostilalla olisi ollut 5 paalupaikkaa ja Valtteri Bottas ja Daniel Ricciardo olivat jaetulla kolmannella tilalla 2 paalupaikalla ja tarkemmin eroteltuna Ricciardo olisi ollut kolmas kiitos kahden voittonsa Valtterin ollessa neljäs ja Kimi Räikkönen olisi ollut viides edelleen vain 1 paalupaikalla

 

[CCMK]

Viime aikojen viestien eräänlaisena epilogina totean tosiaan sen, että vain 11 kertaa vuosien 1950-2018 aikana lajin maailmanmestari olisi ollut paalupaikkatilastoin mitaten kolmas tai huonompi sijoitukseltaan joskin vain 9 kertaa näistä sija voitiin kunnolla määrittää kun Denny 'Karhu' Hulme ja Niki Lauda olisivat jääneet vuonna 1967 ja 1984 paalupaikoitta automaattisesti listan viimeisiksi vuosinaan niistä kuljettajista jotka saavuttivat paalupaikkoja ja olivat tosiaan jo maailmanmestareita.

Vuodet muutoin laskettuna jolloin mestarit olivat kolmansia tai huonompia olivat nämä kun muutoin mestarit olivat aina joko mestareita myös paalupaikoissakin tai toisia:

1959

1970

1977

1979

1982

1983

1986

1995

2007

Onko hieman näkökannasta riippuen tämä vuosi eli 2019 sitten jo 10:s selkeä vuosi tai 13:s hieman epäselkeämpi vuosi jolloin mestari on paalupaikkatilastossa teoreettisesti paalupaikan määrien ratkaistaessa mestaruuden vain kolmas tai huonompi?

Se jää nähtäväksi.:dunno:

 

[CCMK]

Ennen kuin Lewis Hamiltonin tuorein maailmanmestaruus ratkesi ja muutenkin näin pitkin vuotta miettien niin tuntui käyneen selväksi, että sitten vuoden 2009 ei tulla näkemään 10 vuoden aikana niitä mietittäessä enempää kuin 4 kertaa tilanne missä F1-kisan mestaruus ratkaistaisiin vasta kauden päätöskilpailussa.

Niin kävikin.

Lisäksi on kulunut myös jo 7 vuotta siitä, että viimeksi useampi kuin kaksi tallia taistelee käytännössä maailmanmestaruudesta pitkin vuotta yhtä tai melkein yhtä käytännöllisesti pitkin vuotta maailmanmestaruudesta aina kauden päätösosakilpailuun asti.

Näin oli viimeksi vuonna 2012.

 

[CCMK]

Kun tuota kaikkea miettii niin yleisesti ottaen vuosien ja vuosikymmenten varrella esimerkiksi 10 vuotta kohden 4 kertaa kauden päätökseen mestaruuden venyminen ratkaisultaan ei ole nyt niin kovin harvinaista ja se on yllättävänkin hyvää luokkaa kun miettii myös kasvaneita kisamääriä kauteen ja tiettyjen tallien ajoittain järkyttävän hirveää ylivoimaa kisasta ja vuosista toiseen.

 

[CCMK]

Laitankin tähän vertailut eri vuosikymmeniltä siten, että milloin mestaruuden ratkaisu venyi aina päätöskisaan asti vuosikymmenittäin ja kun tietenkin 1950-luvulta kokonaisuudessaan ja vuodelta 1960 on otettu pois Indy 500-kisa laskuista:

1950-luku ja vuodet 1950-1959: 5 kertaa/10 vuotta kohti

1960-luku ja vuodet 1960-1969: 4 kertaa/10 vuotta kohti

1970-luku ja vuodet 1970-1979: 2 kertaa/10 vuotta kohti

1980-luku ja vuodet 1980-1989: 5 kertaa/10 vuotta kohti

1990-luku ja vuodet 1990-1999: 5 kertaa/10 vuotta kohti

2000-luku ja vuodet 2000-2009: 4 kertaa/10 vuotta kohti

2010-luku ja vuodet 2010-2019: 4 kertaa/10 vuotta kohti

Yhteensä 70 pian ajettua vuotta ja kautta kohti vain 29 kertaa on mestaruustaistelu venynyt kauden päätöskilpailuun asti.

Siten kaikkea vasten olisi voinut olla vaikka edes sen muutama kerta enemmän 70 vuotta kohti, että mielenkiintoa olisi todella paljon enemmän lajiin jännityksineen kaikkineen.

Ja etenkin kun parhaimmillaan mestaruuskamppailuja viimeiseen kisaan asti olisi voinut olla hyvinkin sen 40-60 kertaa 70 vuoden aikana kun hieman olisi kauden tapahtumat vain menneet toisin kuin miten menivät.

Erikoisinta ja myös murheellisinta on ollut se, että ehkäpä ainakin monien mielestä kautta aikain hienoimmalla vuosikymmenellä ainakin ajoittain lajissa yleisesti ottaen eli 1970-luvulla ei ollut kuin kaksi kertaa milloin koko mestaruus venyi kauden päätökseen asti ja nehän olivat vuodet 1974 ja 1976.

Toisaalta 1970-luvulla sattui monta murheellista tapahtumaa ja aivan vuosikymmenen loppua kohti myös täysin karmea lajin yhdistelmäpisteiden pudotusyhdistelmien säännöt kahdelta osalta sekavasti yhteenlaskien ja pisteiden pudotusten erotuksella määrittäen tietyn kisamäärän pintaan pilasivat myös maailmanmestaruuskamppailun vuosina 1978 ja 1979.

Tuolloin vuoden 1978 Lotus-ylivoiman ja Ronnie Petersonin menehtymisen myötä tapahtuneen osalta pahin kärsimys tuosta säännöstä nähtiin vuoden 1978 sijaan vasta vuoden 1979 mestaruuskamppailun aikaan.

Silloin mestaruustaistelun käytännön loppuminen nähtiin jo kauan ennen paljon usein sellaiseksi sanottua Monzaa ja juurikin tuon typerän säännön takia esimerkiksi Gilles Villeneuve pystyi voittamaan huonommallakin sijoituksella mestaruuden toisin kuin esimerkiksi vuoden 1979 loppukauden menestyjänimi Alan Jones tai Jacques Laffite alkukaudesta ja vielä vähän alemmalla tilalla aikaisemmin lukemattomista keskeytyksistä huolimatta silti mestaruudessa kiinni ollut Jean-Pierre Jabouille.

Tosin vuonna 1979 tuon säännön muuttumista huonommaksi kuin vielä vuonna 1978 korosti se, että Ruotsin Anderstorpin kisan peruunnuttua lajin päättäjät eivät ehdotuksista huolimatta halunneet ottaa korvaavaa kisaa jolloin kaudella ajettiin sitten vain 15 osakilpailua ja se pahensi sääntöä kun ainakin 16 osakilpailua olisi pitänyt ajaa kuten vuonna 1978 ajettiin kun tasamäärällä kisoja nuo yhdistelmäsäännöt erotuksin eivät olleet ihan niin paha juttu kuin vuonna 1979 jakamattomalla määrällä kisoja oli.

Tosin vuonna 1978 piti ajaa alkujaan 17 osakilpailua kuten kaudella 1977 oli ajettu, mutta Japanin Fujin kisan peruunnuttua lajin päättäjät eivät tuolloin halunneet ottaa korvaavaa kisaa kalenteriin osin juurikin idioottimaisesti vedoten tuolloin myös muun muassa lajin pistesäännön mahdolliseen järkkymiseen jolloin juurikin sen takia vuonna 1979 ei juuri nimenomaan olisi pitänyt menetellä kuin meneteltiin.:thumbdown

Siten vuodeksi 1980 ei edes harkittukaan enää noita yhdistelmäsääntöjä erotuksin josta kerron kenties Suomalaista Formulahistorian 40-Vuotisjuhlatoikissa sitten enemmän ajan mittaan, että miten vuoden 1980 osalta tuota erikoista sääntöä olisi noudatettu mikäli jostakin uskomattomasta syystä niin sitä olisi todella haluttu jatkaa.

Mitä ei tietenkään haluttu.

Ja vuoden 1979 osalta tietenkin Jody Scheckter sitten voitti mestaruuden Monzassa kun Kyalamissa oli kauden aikana todella annettu Gilles Villeneuven voittaa jo silloistenkin tallimääräysten vastaisesti kun alkujaan Scheckterin olisi pitänyt voittaa kotiyleisönsä edessä ja kun käskyä laskea Jody Gillesin edelle ei ollut lopulta annettu, mutta mitä käytettiin juurikin entistä kovempana kanadalaisen kiristyksen aseena Monzassa.

 

[CCMK]

Lewis Hamiltonin maailmanmestaruudet ovat hänen urallaan vaikuttaneet tulevan aina tietyssä järjestelmässä.

Tällaiselta ne näyttävät nyt kun britillä on niitä kuusi kappaletta:

2008: Tämä mestaruus tuli kalkkiviivoilla ja mitä tahansa 15 sekunnin ja vajaan minuutin välillä ennen lopullisten tulosten tarkentumista näytti siltä, että Felipe Massa olisi maailmanmestari kuten Globo TV:n ja virallisissa kuvayhteyksissä hieman eri maiden kanavien yhteydestä riippuen puhumattakaan sitten brasilialaisen kotiyleisön mestaruustauluista niistä puhuttaessa ehti jo lukea FELIPE MASSA WORLD CHAMPION 2008 kirjaisimesta riippuen erittäinkin isolla kun niin varmalta mestaruus näytti ennen britin sitten onnistuessa pääsemään mestaruutta ajatellen riittävälle sijalle

2014-2015: Nämä mestaruudet tulivat tuplana kun Mercedes-tallin auto alkoi vihdoin ja viimein toimia kunnolla myös turboaikakauteen siirtymisen myötä joista ensimmäisessä oli Hamiltonilla tosin erittäinkin paljon haastetta Nico Rosbergista vaikkakin Span 2014 kohun myötä alkanut Hamiltonin ajoittain eikä ihan ajoittainkaan naurettavuuksin mennyt mediapeli ja kaikenkarvainen syylistely Rosbergia kohtaan varsinkin kulissien takana jos ei itse mediassakin.

Myös tallimääräyksistä hyötyminen jätti ikävän maun varsinkin britin ensimmäisen mestaruuden osalta ja kun osin tämäkin kaikki oli mahdollista vain kun Hamilton opportunistina pääsi vuonna 2013 talliin ajamaan ja korjaamaan Rosbergin ja Michael Schumacherin tallin vaikeina vuosina tehdyt kehitystyön hedelmät joskin jälkimmäinen mestaruus oli jo sentään hieman parempi ja mistä olisi voinut olla iloisempi ilman toki Hamiltonin jatkunutta mediapeliä.

Jonka perseilyä vasten vuoden 2016 mestaruuden menetys oli ihan oikein ja vielä lähempänä Hamilton olisi voinut vaikeuttaa vuotta 2016 vain entisestään vielä enemmän menettämällä siten mestaruuden vielä entistäkin selvemmin kolaroimalla itsensä ja Rosbergin ulos Barcelonan kolarin lisäksi myös ainakin Red Bull Ringillä

2017-2019: Nämä mestaruudet tulivatkin triplana kun Valtteri Bottaksella oli omat vaikeutensa varsinkin viime vuonna ja kun kaksi vuotta sitten Bottas pääsi tietyllä tapaa kaikkiaankin vain siksi kun Rosbergin Nico päätti lopettaa uransa mestaruuteen tarkoin suunniteltuna jo mitä ilmeisimmin vuoden 2014 traagisesta Suzukasta lähtien ja tietenkin sen vahvistuessa vuoden 2015 mittaan kun Nicosta tuli isä tietenkin ensimmäisen Mercedes-vuoden ollessa Valtterille myös oppivuosi ja kun tälläkin kaudella Bottas kärsi omista määristään epäonnea joskin ehkä ei ihan niin paljon kuin mitä aivan ilmiselvästi viime vuonna siinä missä tosiaan Hamilton ei ole juuri epäonnesta kärsinyt yleensäkään hirveän paljon Mersun vuosinaan muutenkaan.

Vuotta 2020 arvioiden Hamiltonin osalta on odotettavissa kaksi asiaa:

Asia numero 1: Hamilton voittaa jälleen mestaruuden ja jatkaa putkeaan ainakin niin kauan kunnes Michael Schumacherin viimeinenkin mestaruus on ylitetty tai tätäkin korkeammalle aina mestaruuteen numero 10 saakka jolloin urakin taitaa jo päättyä kaikkien aikojen nimenä osin äärettömän monen ylivoimaisen autonkin saaman mestaruuden turvin ja tässä tapauksessa Hamiltonin putki on ensi kertaa jo nelinkertainen mestaruuksien suhteen

Tai:

Asia numero 2: Hamilton häviää mestaruuden ensi vuonna niukasti Valtteri Bottakselle ja mahdollisesti muussa tapauksessa Ferrarin Sebastian Vettelille tai Charles Leclercille riippuen siitä, että miten Ferrari saa autonsa toimimaan ja voittaa sitten esimerkiksi putkeen mestaruudet vuosina 2021-2024 minkä jälkeen ajaa vielä vuoden 2025 mestaruudesta tai siitä riippumatta ja lopettaa uransa 40-vuotiaana jolloin mestaruusputki myös voisi olla ensimmäistä kertaa neljän mestaruuden mittainen

Mene ja tiedä sitten, että kumpi noista asioista toteutuu vai toteutuuko kumpikaan kun vuonna 2021 tulevat jälleen suuret sääntömuutokset.:dunno: