"Turhia" tilastoja ja laskelmia

[Notsip86]

Eniten kuljettajia samoilla sijoituksilla peräkkäisissä kilpailuissa

Kaudella 2006 sama kärkiviisikko toteutui Britannian ja Kanadan osakilpailuissa: Alonso-M.Schumacher-Räikkönen-Fisichella-Massa.

TOP3 on toistunut kahdessa peräkkäisessä seuraavasti: Piquet-Senna-Mansell (1986), Senna-Prost-Boutsen (1988), Mansell-Patrese-Schumacher (1992), Mansell-Patrese-Brundle (1992), Hill-Villeneuve-Alesi (1996), M.Schumacher-Button-Barrichello (2004), Hamilton-Rosberg-Ricciardo (2016)

Samojen kuljettajien kaksoisvoitto: 4 kertaa putkeen Hamilton-Rosberg (2014, 2016) ja Rosberg-Hamilton (2015-16, eli edellisen kauden loppu ja seuraavan alku).
Kolmesti: Jones-Reutemann (1980-81), Senna-Prost (1988), Mansell-Patrese (1992), M.Schumacher-Barrichello (2004), Vettel-Alonso (2013), Hamilton-Rosberg (2014)
Kahdesti: Fangio-Fagioli (1950), Ascari-Farina (1952, kahdesti), Fangio-Gonzalez (1954), Fangio-Moss (1955), Moss-Fangio (1957), Clark-Stewart (1965), Andretti-Peterson (1978), Villeneuve-Scheckter (1979), Senna-Piquet (1987), Mansell-Piquet (1987), Senna-Prost (1989), Prost-Mansell (1989), Senna-Prost (1990), Senna-Hill (1993), Prost-M.Schumacher (1993), Senna-Prost (1993), M.Schumacher-Hill (1994), Hill-Alesi (1995), Häkkinen-Coulthard (1998, kahdesti), Häkkinen-M.Schumacher (2000), Barrichello-M.Schumacher (2002), R.Schumacher-Montoya (2003), M.Schumacher-Alonso (2006), Massa-Hamilton (2007), Hamilton-Button (2010), Vettel-Button (2011), Hamilton-Verstappen (2016), Hamilton-Bottas (2018, 2019), Hamilton-Vettel (2019)

 

[CCMK]

2010-luku jää historiaan aikana jolloin yksikään aivan kokonaan uusi talli ei sellaisenaan päässyt palkintokorokkeelle kisoissa.

Edellinen kerta milloin tavallaan ilman erinäistä muuta taustatukea tai toisen tallin raunioihin perustunutta tallin ottamaa uutta tallia palkinnoilla nähtiin vuonna 2009 Toyotalla ja muutoin 2000-luvun aikana Jordanilla ja Sauberilla.

1990-luvulla ei myöskään erityisen hyvää palkintosaavutusta ollut aivan kokonaan erillisten omien tallien osalta kun Stewartin lisäksi vain tietenkin juuri mainitut Jordan ja Sauber.

 

[CCMK]

F1:ssä kokonaispisteitä saavien tallien määrä on olennaisesti tippunut viimeisen 40 vuoden aikana vuodesta 1980 lähtien varsin paljon.

Tähän viestiin tulevat tiimit vuosikymmenittäin ja määriltään pisteissä seuraavasti:


Tallien määrä pisteillä 1980-luvulla: 25 kappaletta



Tallien määrä pisteillä 1990-luvulla: 16 kappaletta



Tallien määrä pisteillä 2000-luvulla: 13 kappaletta



Tallien määrä pisteillä 2010-luvulla: 11 kappaletta



Tallien pisteet 1980-luvulla:



1. McLaren 887,5 pistettä


2. Williams 782,5 pistettä


3. Ferrari 558,5 pistettä


4. Lotus 356 pistettä


5. Brabham 313 pistettä


6. Renault 283 pistettä


7. Ligier 189 pistettä


8. Toleman/Benetton 151 pistettä


9. Tyrrell 109 pistettä


10. Arrows 98 pistettä


11. Alfa Romeo 50 pistettä


12. March 27 pistettä


13. Fittipaldi 12 pistettä


14. Scuderia Italia/Dallara 8 pistettä


15. Minardi 7 pistettä


16= Team Lola-Haas 6 pistettä


16= Onyx 6 pistettä


18. Rial 6 pistettä


19= Ensign 5 pistettä


19= ATS 5 pistettä


19= Osella 5 pistettä


22. Lola-Larrousse 4 pistettä


23= Theodore 2 pistettä


23= Zakspeed 2 pistettä


23= AGS 2 pistettä



Tallien pisteet 1990-luvulla:



1. Williams 1115 pistettä


2. McLaren 907 pistettä


3. Ferrari 791,5 pistettä


4. Benetton 696,5 pistettä


5. Jordan 216 pistettä


6. Ligier/Prost 112 pistettä


7. Sauber 84 pistettä


8. Tyrrell 61 pistettä


9. Stewart 47 pistettä


10. Arrows/Footwork/Footwork-Arrows/Arrows-Footwork/Arrows 43 pistettä


11. Lotus 31 pistettä


12. Minardi 21 pistettä


13. Lola-Larrousse/Venturi-Larrousse/Larrousse 19 pistettä


14. Leyton House/March 11 pistettä


15. Scuderia Italia/Dallara/Lola-Dallara 7 pistettä


16. Brabham 5 pistettä



Tallien pisteet 2000-luvulla:



1. Ferrari 1737 pistettä


2. McLaren 1044 pistettä


3. Benetton/Renault 800 pistettä


4. Williams 610,5 pistettä


5. BAR/Honda/Brawn 505 pistettä


6. Sauber/BMW-Sauber/Sauber 419 pistettä


7. Jaguar/Red Bull 305,5 pistettä


8. Toyota 278,5 pistettä


9. Jordan/Midland/MF1/Spyker/Force India 89 pistettä


10. Minardi/Toro Rosso 66 pistettä


11. Arrows 10 pistettä


12. Prost 4 pistettä


13. Super Aguri 4 pistettä



Tallien pisteet 2010-luvulla:



1. Mercedes 5112 pistettä


2. Red Bull 4468 pistettä


3. Ferrari 4164 pistettä


4. McLaren 1972 pistettä


5. Renault/Lotus Renault GP/Lotus 1220 pistettä


6. Force India/Racing Point TEAM FORCE/Racing Point SportsPesa 1099 pistettä


7. Williams 961 pistettä


8. Toro Rosso 444 pistettä


9. Sauber/Alfa Romeo-Sauber/Sauber-Alfa Romeo 419 pistettä


10. Team Haas 197 pistettä


11. Virgin Racing/MR1/Manor GP/Manor Racing/Manor 3 pistettä

 

[CCMK]

2010-luvulla äsken kertomaani taustaa vasten eli uusien tallien palkinnottomuutta vasten on huomattava, että kahta ja periaatteessa kolmea tallia huomioimatta jokainen talli 2010-luvulla onnistui saamaan edes kerrankin pisteen mistä kiitos tietenkin kuulunee koko lajin muuttuneelle pistelaskujärjestelmälle vuodesta 2010 alkaen.

Vain Lotus/Caterham ja Hispania/HRT jäivät selkeästi kisaan osallistuneina talleina pisteittä ja juuri ja juuri mukaan ehkä sinänsä voisi laskea paljon puhutun, mutta lopulta tietenkin kokonaan ajamattoman USF1-tallin jonka piti tulla lajiin vuonna 2010 sen tietenkin tulematta lajiin jolloin olisi kolmekin pisteetöntä tallia.

Vuodesta 1990 alkaen vuoteen 2019 mennessä vain seuraavat muut tallit ovat jääneet pisteittä lajissa:

18 tallia: Coloni, Osella, AGS, Modena-Lambo-Lamborghini-Team Lamborghini, Fondmetal, Lola-Dallara, Lola, Forti, Pacific, Simtek, EuroBrun, Andrea Moda, Midland, MF1, Onyx, Onyx-Monteverdi, Monteverdi ja Life.

Mikäli rajaa pisteettömät tallit vuoteen 1999 niin pistettömät tallit vuosina 1990-1999 olivat seuraavat:

17 tallia: Coloni, Osella, AGS, Modena-Lambo-Lamborghini-Team Lamborghini, Fondmetal, Lola-Dallara, Lola, BAR, Forti, Pacific, Simtek, EuroBrun, Andrea Moda, Onyx, Onyx-Monteverdi, Monteverdi ja Life.

Ja mikäli vielä pidentää aikavälin alkamaan vuodelta 1980 niin pisteettömät tallit vuosina 1980-2019 olivat seuraavat:

27 tallia: Brands Hatch Racing-Williams, RAM-Williams, Banco Occidental-Williams, Shadow, Shadow-Theodore, Theodore-Shadow, RAM-March, RAM-Onyx, RAM Racing, Spirit, Coloni, Modena-Lambo-Lamborghini-Team Lamborghini, Fondmetal, Lola-Dallara, Lola, Forti, Pacific, Simtek, EuroBrun, Andrea Moda, Midland, MF1, Onyx-Monteverdi, Monteverdi ja Life.

 

[CCMK]

Laitan tähän viestiin vielä eri voittojen määrään päässeet tallit ja niiden saavuttamat voitot lajissa vuosien 1980-2019 väliseltä ajalta puhuttaessa:

Voittaneiden tallien määrä 1980-luvulla: 9 kappaletta


Voittaneiden tallien määrä 1990-luvulla: 7 kappaletta


Voittaneiden tallien määrä 2000-luvulla: 9 kappaletta


Voittaneiden tallien määrä 2010-luvulla: 6 kappaletta


Tallien voitot 1980-luvulla


1. McLaren 56 voittoa


2. Williams 37 voittoa


3. Ferrari 18 voittoa


4. Brabham 15 voittoa


5. Renault 14 voittoa


6. Lotus 8 voittoa


7. Ligier 4 voittoa


8. Tyrrell 2 voittoa


9. Benetton 2 voittoa


Tallien voitot 1990-luvulla


1.Williams 61 voittoa


2. McLaren 43 voittoa


3. Ferrari 28 voittoa


4. Benetton 25 voittoa


5. Jordan 3 voittoa


6. Ligier 1 voitto


7. Stewart 1 voitto


Tallien voitot 2000-luvulla


1. Ferrari 85 voittoa


2. McLaren 41 voittoa


3. Renault 30 voittoa


4. Williams 10 voittoa


5. Honda/Brawn 9 voittoa


6. Red Bull 6 voittoa


7. Jordan 1 voitto


8. BMW Sauber 1 voitto


9. Toro Rosso 1 voitto


Tallien voitot 2010-luvulla


1. Mercedes 93 voittoa


2. Red Bull 56 voittoa


3. Ferrari 28 voittoa


4. McLaren 18 voittoa


5. Lotus-Renault GP 2 voittoa


6. Williams 1 voitto

 

[CCMK]

F1:ssä ajettiin 2010-luvulta alkaen käytännössä enemmän kisoja kuin koskaan ennen kautta kohti (Vanhempinakin aikoina olisi ajettu varmasti parhaimmillaan samoja määriä kuin nykyään, mutta kiitos von Metternichin, Balestren tai Bernien niuhon asenteen vuoksi ja myöhemmän Concorde-sopimuksen kovin orjallisenkin noudattamisen tuolloin näin ei tosiaan tehty.) ja samaan aikaan silti eri voittajia oli vuosikymmentä kohti kaikkien aikojen vähiten.

Voitot jakautuivat seuraavien kuljettajien kesken vuosina 2010-2019:

1. Lewis Hamilton 73 voittoa


2. Sebastian Vettel 48 voittoa


3. Nico Rosberg 23 voittoa


4. Fernando Alonso 11 voittoa


5. Jenson Button 8 voittoa


5= Max Verstappen 8 voittoa


7= Mark Webber 7 voittoa


7= Daniel Ricciardo 7 voittoa


7= Valtteri Bottas 7 voittoa


10. Kimi Räikkönen 3 voittoa


11. Charles Leclerc 2 voittoa


12. Pastor Maldonado 1 voitto

Paljon puhuvaa tilanne kyllä kieltämättä oli joidenkin kuljettajien kesken kuten Nico Rosbergin eläkkeelle vetäytymisen, Fernando Alonson, Jenson Buttonin, Max Verstappenin, Daniel Ricciardon ja Kimi Räikkösen teknisten murheiden tai jossain määrin niukkojen voiton menetystenkin suhteen vuosikymmenen mittaan.

Kuten myös lajin keulakuviksi nousseiden Sebastian Vettelin ja Lewis Hamiltonin kesken kun molemmilla oli tietenkin omat tunnetut ylivoimansa ja vähän toisella tapaa selvällä kurilla eivät molemmat herrat kyllä enää lajissa olisi ajaneet pitkään aikaan mitenkään kun molempien häpeätemput ottaa huomioon vuosien varrelta.

Tosin sitä mitä Niki, Ayrton ja Michael edellä rumassa pelissä seuraajilleen näyttivät niin siitä sitten Sebastian ja Lewis seurasivat vähemmän yllättäen perässä samojen tekojen polulla.:frank:

 

[CCMK]

Laitan vielä edellisen viestin pohjalta vertailuksi myös muiden aiempien vuosikymmenten eri voittajat lukumäärissään ja tässä tapauksessa kolmen parhaan osalta myös voittomäärissäkin.

Joskin 1980-luvulta otan vielä poikkeuksellisesti yhden muun voittaneimman kuljettajan lisää poikkeuksellisesti kun toiseksi ja kolmanneksi sijoittuneet olivat tavallaan jaetulla kakkostilalla 20:llä voitollaan jolloin tämä ylimääräinen voittanut kuljettaja on laskentatavan mukaan kolmas tai neljäs:

1950-luku: 24 eri voittajaa (1. Juan Manuel Fangio 24 voittoa 2. Alberto Ascari 13 voittoa ja 3. Stirling Moss 12 voittoa.)

1960-luku: 21 eri voittajaa (1. Jim Clark 25 voittoa 2. Graham Hill 14 voittoa ja 3. Jack Brabham 11 voittoa.)

1970-luku: 29 eri voittajaa (1. Niki Lauda 17 voittoa 2. Jackie Stewart 16 voittoa ja 3. Emerson Fittipaldi 14 voittoa.)

1980-luku: 21 eri voittajaa (1. Alain Prost 39 voittoa 2. Nelson Piquet 20 voittoa, 2= Ayrton Senna 20 voittoa ja 3. tai 4. laskentatavan mukaan Nigel Mansell 15 voittoa.)

1990-luku: 17 eri voittajaa (1. Michael Schumacher 35 voittoa 2. Damon Hill 22 voittoa ja 3. Ayrton Senna 21 voittoa.)

2000-luku: 17 eri voittajaa (1. Michael Schumacher 56 voittoa 2. Fernando Alonso 21 voittoa ja 3. Kimi Räikkönen 18 voittoa.)

Ayrton Sennan osalta kaiken muistaen suoritus tosiaan ei ollut kovin paha juttu sitä ennen ja Jackie Stewartinkin valtius 1970-luvulla jäi Monzasta 1978, Gilles Villeneuven ja Mario Andrettin varaslähdöstä kiinni kun voitto meni muutoin Niki Laudalle kun Lauda pääsi tätä ennen tasoihin Anderstorpissa 1978.

Paljon tietysti kullekin aikakaudelle sinänsä mahtuu myös jossittelua teknisen epäonnen tai yllättävän tallivaihdon aiheuttamaa seikkaa.

Mistä oman aikansa uutinen oli 1970-luvulla Niki Laudan loukkaantumisen jälkeen ehdottomasti tietenkin Emerson Fittipaldin siirtyminen veljensä Wilsonin talliin sen sijaan, että olisi pysynyt McLarenilla tai sitten veljensä tallissa kipaisun jälkeen mennyt vuotta tai paria-kolmea myöhemmin vuoden 1976 jälkeen vaikkapa uudelleen McLarenille, Ferrarille, Lotukselle, Tyrrelille tai mihin tahansa hänen parhaimpien vuosiensa huipputalliksi laskettavaan talliin.

Tosin myös Maestron eli Juan Manuel Fangion saavutukset olivat pysäyttävää luokkaa kun muistaa, että Indy 500:n ulos laskien ei ollut kuin kaksi kautta 1950-luvulla Fangion ajaessa kunnolla milloin oli tavallaan enemmän kuin 7 kisaa kauteen ja tietenkin mikäli Fangion aloittaman, keskeyttämän ja lopettaman kauden 1958 vielä mukaan laskee niin kolme kautta 1950-luvulla jolloin oli enemmän kuin 7 kisaa kauteen.

Etenkin on vielä myös muistettava, että Fangiolla ei koko uralla ollut kuin 52 kisayritystä joista 51 olivat hyväksytyn ajettuja kisoja!

 

[CCMK]

F1:ssä on ollut niin uskomattomasti vaihtelua kuljettajien osalta vuosien 1950-2019 väliltä puhuttaessa, että vain kahtena kertana näistä kaikista kausista puhuttaessa aivan jokainen ilmoittautunut kuljettaja on ajanut kauden läpi kuten on pitänytkin.

Muutoin onkin sitten vilkasta tahtia pitänyt kuljettajarintamalla niin uran loppumisten, kauden tilapäisten loppumisten, tallivaihtojen, sarjavaihtojen, loukkaantumisten, menehtymisten kanssa, myös yksinkertaisesti tallien vetäytymisten tai konkurssien kanssa jolloin kaikki ajajat eivät ole voineet päästä ajamaan tietenkin myös kun kuskimääriä tallien autoissa on rajoitettu, ylipäänsä yhden tallin autot ovat kielletty lajissa liian monien tallin vastaavien kanssa ja myös kun erinäiset pienyksityistallit ovat lajissa olleet kielletty.

 

[CCMK]

Koronaviruksen takia on tullut joitakin uusia nk. Turhia tilastoja ja laskelmia.

Kaudesta sikäli kun se päästään aloittamaan kunnolla ja kun Melbournen osin farssimaista kisaviikonlopun aloitusta vain suoraan myös lopettamisen ja tuloksettomaksi julistamisen myötä ei otettu huomioon niin kausi tulee alkamaan myöhäisimmillään koskaan ilman todella mahtavia ihmeitä.

Tätä ennen myöhäisin sellaisenaan alkanut F1-kausi on ollut vuosi 1951 jolloin Sveitsin Grand Prix Bremgartenissa ajettiin 27.5.1951 kauden avauskisana.

Mikäli huvin vuoksi koko tämän vuoden F1-kausi ei alkaisi ennen kuin vasta vaikkapa Spa-Francorchampsissa Belgian Grand Prixin muodossa niin se olisi myös pisin aikaväli myös pisimmän mahdollisen kisatauon väliltä kuukausissa, viikoissa ja päivissä kun pisin aikavälihän jonkun kauden aloituksella ja lopetuksella oli tietenkin heti koko lajin avauskaudella ja toisella kaudella eli vuoden 1950 Monzalla ja vuoden 1951 Bremgartenilla kun Monzan kisa ajettiin lajin avauskauden päätöksenä 3.9.1950.

Toisaalta lajin alkuvuosina MM-sarjan ulkopuolisten kisojen kalenteri oli mittava ja se tietenkin heikensi sellaisenaan lajitauon pituusarvoa hyvinkin vanhoina aikoina omalla tavallaan.

Näin vuonna 1951 esimerkiksi F1-sarjan ulkopuolisten kisojen mittava kausi käynnistyi jo 11.3.1951 Sirakusan/Siracusan/Syrakusan/Syracusan Grand Prixillä.

Mikäli lajin edeltäjä eli Formula A otettaisiin huomioon niin ensimmäinen Formula A:n kausi viralliselta kauden kilpasarjoiltaan alkoi Torinon Grand Prixillä 1.9.1946 mikä tietysti oli F1:n lyhyen sodanjälkeisen ajan edeltäjän kausista puhuttaessa myöhäisin kauden alku kun muilla kausilla kisat aloitettiin aikaisemmin ja vielä tuntuvasti myöhemmin myöhäisintäkin F1-kauden aloitusta.

Formula A:nkin aloittaminen oli monta kertaa Toisen Maailmansodan jälkeen vaakalaudalla kun huhtikuusta 1946 lähtien oli aina välillä ollut lukemattomia kisoja sen ajan moottoriurheilukalenterissa joiden piti olla Formula A:n kauden virallisia avauskilpailuja, mutta ne eivät vain täyttäneet silloisen uuden sarjan määritelmiä sellaisesta.

Ensimmäinen tavallaan jälkipolvien julistama Formula A:n ulkopuolinen kisa oli tietenkin huhtikuun 1946 Nizzan Grand Prix, mutta muitakin ehdokkaita tietenkin oli.

Ja huhtikuun alulla vuonna 1946 se ei olisi niin ollut ristiriidassa välttämättä seuraajasarjansa Formula 1:nkään kauden aloitusten suhteen.

 

[CCMK]

Mielenkiintoisesti vuoden 2004 alussa Michael Schumacher oli 35 vuotta täyttänyt mies ja kuusinkertainen maailmanmestari ja tulevan kauden maailmanmestari Fernando Alonso oli tuolloin 23 vuotta täyttänyt mies ilman vielä ensimmäistäkään maailmanmestaruutta.

Tänä vuonna Lewis Hamilton on vertailuksi myöskin 35 vuotta vanha ja kuusinkertainen maailmanmestari ja Alonsomaisia piirteitä omaava Hollannin Max Verstappen täyttää ennen pitkää tänä vuonna 23 vuotta.

Verstappenin nuorella uralla mikä tahansa tuntuu olevan vielä mahdollista lajin suurnimeksi nousemisen ja jopa Schumacheria tai Hamiltonia hipovien ennätysmäisten mestaruuksien määrän, vaihtoehtoisesti olemisessa Fernando Alonson tapaan kyllä maailmanmestari, mutta vain varmaankin Alonson tapaan sen kaksi kertaa ja aivan enintään uran loppupuolella tuleva kolminkertainen maailmanmestari jos sitäkään ja tietysti myös oleminen sellaisena kohunimeä lajissa olemisen väliltä kuten Gilles Villeneuve tai Jean Alesi valitettavasti ilman maailmanmestaruutta huolimatta varmasti toki uskomattomista määristä voittoja.

Villeneuveen verratessa Gilles ymmärrettävästi menehtyi ja Alesilla oli aivan tuhottomasti epäonnea joskin Verstappenilla on toisinaan sitä ollut myöskin.

Yhteisenä piirteenä kuitenkin on Verstappenin, Alesin ja Villeneuven kanssa se, että nämä kaikki kolme olivat tai ovat urallaan olleet melkoisia hurjapäitä joilla oli pakkotarve olla se paras radalla silloinkin kun se olisi herättänyt erittäinkin kovaa närkästystä, vakavaa ongelmaa tai jopa hengenvaaraa toisille kuskeille.

Lisäksi kaikki kolme kävivät tai käyvät ajoittain aivan liian kuumina toisille kuskeille milloin mistäkin tai muutenkin julkisuudessa säästämättä sanojaan.

Puhumattakaan siitä, että tappeluissakin oltiin tai hyvin lähellä tappelutilanteissa missä siis käytiin jo käsiksi toisiin kuskeihin paljon selvemmin kuin mitä monet muut ajoittain toki aggressiiviksi radan ulkopuolillakin väitetyt nimet tekivät lajissa omina ajohetkinään.

Lähellä myyttisyyttä varsinkin ajoittain vähän liiankin nuorissa piireissä hipova Villeneuve tosin sai paljon anteeksi ongelmiaan juurikin menehtymisensä myötä siinä missä Alesi ja Verstappen ovat uransa jo ajaneet tai vieläkin kehittymässä jolloin heidän ongelmiaan on siten tietysti seurattu herkemmin kuin mitä ehkä vielä jossain määrin Gillesiä seurattiin.

Verstappenia tosin uhkaa vajoaminen tietyllä tapaa sinne Alesi-Villeneuve-tason kuskin suuntaan eli ehkä on jopa vähän parannusta saadessaan jopa ehkä näyttävimpiä tämän päivän ajajia, mutta kaiken voittamisen tai liian runnovaa ajotyyliä olisi oikeasti ainakin joillain kaikkein vaarallisimmilla radoilla syytä hillitä.

Verstappenilla on vaara ajautua myös sinne Alonson tai nk. Alonson ennen Alonsoa eli Didier Pironin tai myös Jean-Pierre Jarierin suuntaan pässinpäisyydessä kun ei kerta kaikkiaan kykene ainakaan huonoimmillaan juuri myöntämään olevansa mistään väärässä ja kun sitten toisaalta tallipäälliköiden tai muidenkaan tallinsa henkilöstön kuten kisainsinöörien tahdolta ei ole sitä suitsimista vaan melkein kokoaikaista paappomista.

Toisin oli Villeneuven ja ainakin viimeistään Claudio Lombardin tulta syöksevän tallipäällikkyyden aikana Alesin suhteen jolloin heitä kyllä hyökytettiin välillä ihan ilman syytäkin ja ainakin Lombardi-Alesi-kaksikon tulinen riehumisen show vuosina 1991-1993 osin persoonasyistä ja osin myös Ferrarin vaikeiden vuosienkin takia oli kyllä melkoisen hurjaa aikaa lajissa!

 

[CCMK]

Itäblokista tai entisestä nk. Itäblokista on tullut mielenkiintoisia kuljettajia lajin historiassa niiden maiden kuljettajien vähyyteen nähden.

Zsolt Baumgartner teki nk. Itäblokin maiden F1-historiaa ajamalla Indianapoliksessa 2004 pisteelle silloisella kasipaikalla yhtä silloisin säännöin 20.6.2004 ja oli täten tietysti ensimmäinen nk. Itäblokin maista puhuttaessa tässä tapauksessa Unkarista.

Se oli myös viimeinen kerta kun Minardin auto kuljettajineen normaalissa F1-kisassa ajoi pisteelle kun Indianapolisin 2005 kisa surullisen kuuluisana 19.6.2005 oli tietenkin viimeinen kerta kaikkiaan ja missä peräti tosiaan kaksikin Minardia kuljettajineen sai edes pisteitä.

Edellinen kerta kaikkiaan koko Minardin historian kahdesta kerrasta milloin tallin molemmat autot saivat pisteitä ja ainoa täysin ilman muita levottomuuksia oli ollut Silverstonessa 1989 Pierluigi Martinin ollessa viides ja Luis-Perez Salan ollessa kuudes!

F1:ssä kaikkiaan on ollut laskelmieni mukaan 10 Itäblokin tai entisen nk. Itäblokin maiden kuljettajaa silloin kun huomioon ei oteta testejä tai ajoyrityksiä kuljettajien tai jopa peräti tallien osalta osaomistajuuksilla tai ilman.

Neljä kuljettajaa tuli tai on tullut Itä-Saksasta, kolme Venäjältä, yksi Unkarista, yksi Puolasta ja yksi Tsekistä.

Vain yksi kuljettaja ajoi nk. Itäblokista kisoja silloin kun Berliinin Muuri oli olemassa, kolme kuljettajaa ennen sitä ja silloin kun muualta Itä-Saksassa oli suljettu tai suljettiin kovaa vauhtia kaikkia muita raja-alueita huomioimatta Berliiniä ja kaikki loput kuljettajat ovat ajaneet kun Berliinin Muuria ei ole ollut enää olemassa.

Vain kolme ajajaa on ollut puhtaita Itä-Saksan tai DDR:n edustajia kun Edgar Barth on ollut ainoa molempia Saksoja edustanut kuljettaja F1:ssä.

Vuosina 1953-1957 Edgar Barth ajoi Itä-Saksan kilpailulisenssillä ennen loikkaustaan Länsi-Saksaan missä ura sitten jatkui aina vuoteen 1964 asti F1:n osalta ennen syöpään menehtymistä uran loppuessa muutenkin 9 kuukautta ennen poismenoa juuri siihen keskittyen käytännössä melkein aina silloiseen Saksan Liittotasavallan Grand Prixiin vuosittain.

Joskin Monzan kisaan 1960 Edgard Barth meni myös osallistumaan tietenkin Porschella ajaen seiskapaikalle ja vuotta myöhemmin 1961 ajoi kilpailuviikonlopun harjoitusajoja Monzassa Porschella luovuttaen sitten kuitenkin kisapaikkansa.

Vuonna 1957 Edgar Barth sai mennä palkintopallille muun muassa Maestron eli Juan Manuel Fangion seuraksi sen takia, että hän oli voittanut kokonaiskisan 12:sta sijasta huolimatta samalla kertaa kuitenkin F2-luokan kisan kun samalla kertaa tosiaan kisassa sai olla mukana F2-sarjan autojakin.

Vuonna 1958 Edgar Barth oli kuudes ja pistekin olisi saattanut olla luvassa, mutta F2-luokan kisan toiseksi sijoittuminen yhdessä kokonaiskisan viidennen ja F2-luokan voittajan eli Bruce McLarenin kanssa tiesi pisteettömyyttä kun noilta sijoilta ei jaettu pisteitä silloin kun niille ajoi F2-sarjan autoja.

Tämä siis tosiaan vuosien 1957 ja 1958 Saksan Liittotasavallan Grand Prixin osalta.

Vähäisyydestään huolimatta nk. Itäblokin kuljettajista kolme kymmenestä kuljettajasta on ollut palkintokorokkeella.

Robert Kubica oli ensimmäinen entisen nk. Itäblokin maiden eli tässä tapauksessa Puolan palkintokorokkeen mies ja muutenkin ensimmäinen nk. Itäblokin maiden virallinen palkintokorokemies ilman erikoisuuksia saaden Monzassa 2006 uransa ensimmäiset pisteet samalla kertaa 10.9.2006 kolmostilallaan.

Kun muutoin uran ensimmäisessä ajetussa kisassa Hungaroringillä 2006 olisivat tulleet yhtä ensimmäiset pisteetkin 6.8.2006 seiskapaikalla ilman hylkäystä 2 kiloa alipainoisen auton takia mistä syytettiin silloin liian kuluneita ja vaihtamattomia renkaita silloin kun polttoainetta ei ollut kisan jälkeisissä puheissa liian vähän muka tuottamaan alipainoa.

Kubican uran ensimmäinen kakkostila tuli Sepangissa 2008 kun kisa ajettiin 23.3.2008.

Tunteikkaasti ja näihin päiviin mennessä ainoan kerran Kubica entisen nk. Itäblokin edustajana voitti historiallisesti 8.6.2008 Montrealissa uran ensimmäisen ja hyvin todennäköisesti myös viimeiseksi onnettomuutensa takia jäävän voittonsa.

Puolan ensimmäistä F1-voittoa uumoiltiin jo 25.5.2008 Kubican toistamiseen sinä vuonna ajaman hienon kakkostilan johdosta Monacossakin kun ainoa Kubicaa parempi mies radalla oli vain itse Lewis Hamilton. Tätä ennenkin myös Sepangin jälkeen Kubica oli ollut kaudella heti perään Sakhirissa kolmas oltuaan samalla entiselle nk. Itäblokille kunniaa tehden ensi kertaa ja todennäköisesti onnettomuuden takia viimeistä kertaa paalupaikallakin ajaen paalupaikan 5.4.2008 aika-ajojen päätteeksi kun 6.4.2008 ajettiin itse kisa.

Hamiltonin tulevan maailmanmestaruuden onneksi ruutulippu heilahti kahden tunnin kisan takia Monacossa sinä päivänä kun sadeajossa kisa-aika kuivuvalla tai loppua kohti kuivuneella radalla oli tavallista nopeammin loppuun kulunut.

Kisa liputettiin ruutulipulla 2 tunnin rajan tullessa täyteen kaksi kierrosta ennen maalia kun Hamiltonilla oli tapahtunut rengasrikko viimeisellä kierroksella minkä johdosta Kubica olisi päässyt ohi kun muutenkin maalissa oli eroa vain 3,064 sekuntia.

Pistekin lisää lopulta kolmanneksi ja Hamiltonin rengasrikon myötä kenties hyvinkin toiseksi tulevan Felipe Massan myötä Massan kausi olisi päättynyt maailmanmestaruuteen sinä vuonna tapahtuneessa historiassa tasapelissäkin suurempien voittomäärien myötä tapahtuneesti ja kaksi pistettä tietenkin lisää olisi tehnyt Massasta niukasti selvän maailmanmestarin.

Ja itse asiassa Massa tosiaan oli maailmanmestari 15-20 sekuntia oikeastikin ennen dramaattisen voittamansa kotikisansa viime hetkiä Hamiltonin päästessä edes riittävän vahvalle sijalle varmistaakseen itselleen maailmanmestaruuden.

Samalla kertaa Kimi Räikkönen olisi Kubican voittaessa menettänyt tapahtuneessa historiassa MM-kilvan kolmostilan kun muutoin tunnetusti vuonna 2008 Kubica teki historiaa tavallaan jakamalla ensimmäistä kertaa entisen nk. Itäblokkimaan edustajana MM-kilvan kolmannen tilan Räikkösen kanssa siinä missä tasapisteissä omalla sijallaan Räikkönen oli kolmas ja Kubica oli neljäs.

Kubican voittaessa vähänkin pidemmässä Monacon Grand Prixissä 2008 tai ollessa muulla tapaa jostain syystä edelleen tasapelissä Räikkösen kanssa siinäkin tapauksessa Räikkösen saadessa vähänkin lisää pisteitä Kubicalla ja Räikkösellä olisi ollut kaksi voittoa, mutta Kubica olisi ollut silti enintään jaetusti neljäs vähempien kolmansien sijojen määrän takia kun toisia sijoja Monacon voiton yhteydessä olisi ollut sinällään myös vain kaksi kuten Räikkösellä oli.

Muussa tapauksessa toki Kubica selvä MM-kolmostilan haltija olisi ollut.

Vielä vuonna 2010 Kubica teki historiaa olemalla entisen nk. Itäblokin maiden toinen kisan nopeimman kierroksen ajanut kuljettaja Montrealissa 2010 tuolloin 13.6.2010 ja samalla kertaa uransa ensimmäisen ja viimeisen kerran onnettomuuden pilattua tietenkin uran.

Kaikki vuodesta 1990 F1:ssä ajaneet Yhdistyneen Saksan kuljettajat ovat tulleet aina entisen Länsi-Saksan alueelta.

Mikäli DDR olisi mitenkään olemassa edes ajatustasolla nykyään niin Pascal Wehrlein olisi ollut sen uusin F1-kuljettaja sitten vuoden 1953 ja muutoin tietenkin nk. Tapaus Edgar Barthin laskien mukaan vuoden 1964 jälkeen.

Wehrlein kun on tosiaan kotoisin entisen Itä-Saksan alueelta.

Muista Itäblokin tai entisen nk. Itäblokin maista ja ennen kaikkea venäläisistä kuljettajista puhuttaessa Vitali Petrov on ainoa joka on syntynyt ja elänyt nimenomaan Neuvostoliiton aikana kun passissa syntymämaa oli Neuvostoliitto kun muut venäläiset F1-kuljettajat ovat tulleet Venäjältä.

Toisaalta vähän toisenlaisella onnella historiassa Vitali Petrov voisi tiettyyn rajaan asti olla Suomenkin F1-kuljettaja kun syntymäpaikka sattuu olemaan Viipurissa kun toteutuneesti se sitten oli Neuvostoliiton Neuvosto-Karjalan Sosialistinen Tasavalta.

Vitali Petrov oli nk. Itäblokin tai entisen nk. Itäblokin maiden kuljettajista ensimmäinen joka kykeni ajamaan kisan nopeimman kierroksen ja se tapahtui 30.5.2010 Istanbulin kisassa.

Samalla ennen venäläisittäin ja miksei osin muutenkin ikimuistettavaa Melbournea 2011 ja päivämäärää 27.3.2011 se oli Vitali Petrovin paras saavutus tavallaan kun tosiaan Melbournessa 2011 olikin legendaarista kyselyä kolmostilan myötä siitä, että saikos sitä venäjääkin puhua vai ei lehdistötilaisuudessa.

 

[CCMK]

Itäblokin tai entisen nk. Itäblokin raja sellaisenaan on ollut varsin poliittinen enemmän kuin itse maantieteellinen sijainniltaan.

Itäblokki sellaisenaan aikaan tarkoitti tietenkin riippuvuutta Neuvostoliitosta tai vaihtoehtoisesti myös Jugoslaviasta ja huomioimatta jättäen jyrkän kommunistisen Albanian tai Romanian omat irtautumiset Itäblokista sinänsä kuten myös Jugoslaviakin oman erikoisen talousjärjestelmän sinänsä Itäblokki ainakin noin vuoteen 1970 asti tuntui pysyvän varsin niillä sijoillaan.

Vuodesta 1970 lähtien tosin Unkari lähti nk. Itäblokissa tavallaan outolinnuksi, mutta vain taloudellisesti siellä tapahtuneen talousavautumisen myötä.

Toki poliittisestikin sinänsä, mutta vauhti ei ollut käytännössä yhtään normaalia nopeampaa muuhunkaan Itäblokkiin verrattuna ainakaan aluksi.

Itäblokin tai entisen nk. Itäblokin kuljettajista Tsekin Tomas Engellä ja Itävallan Niki Laudalla on tietyllä tapaa yhteisenä piirteenä yhdistävänä tekijänä ollut se, että molempien esi-isät eräässä vaiheessa ovat olleet kotoisin Wienin länsialueilta ja ennen kaikkea nykyisen Tsekin alueilta Liberecin suunnalta.

Toisaalta taas Laudan esi-isät hyvinkin kaukaisina aikoina jo muuttivat idempään päin nykyistä Itävaltaa kohti jo varhaisemmin asuinpaikkojen vakiintuessa Itävallan Linziin ja Wieniin siinä missä Engen esi-isät jäivät asuttamaan Libereciä tai sen lähialueita.

Liberec on maantieteellisesti yllättävänkin länsi-pohjoisessa suunnassa siinä missä Wien on yllättävänkin idässä siinä missä Itävalta tosiaan oli Kylmän Sodan aikana puolueeton, mutta jossain määrin kuitenkin aina tietyllä tapaa länsimaana pidettävä maa pitkälti saksalaistyyppisen historiansa vuoksi ja siinä missä Tsekki silloisena Tsekkoslovakiana yhdessä Slovakian kanssa tietenkin oli osa nk. Itäblokkia.

Venäjän F1-kuskienkin eli Vitali Petrovin, Daniil Kvjatin ja Sergei Sirotkinin näkeminen eurooppalaisina tai aasialaisina kuljettajina on ajoittain Venäjän valtavuuden takia tietenkin hieman hankalaa.

Kaikki kolme Venäjän F1-kuljettajaa ovat tosin Euroopan puoleiselta Venäjältä puhuttaessa enimmäkseen uransa kasvattaneet tai sitä ennen Venäjän kansallisissa sarjoissa ja ovat tietenkin olleet paljon Euroopan muissa maissakin.

Kuitenkin esimerkiksi Sergei Sirotkin sinänsä Moskovalaisena tai nk. Moskoviittinä on kuitenkin syntynyt ja kasvanut kuitenkin kaukana Uralin seuduilla alun perin olleista Sergein isän eli entisen Venäjän Kansallisen Ilmailun ja Teknologisen Instituutin johtajan Oleg Sirotkinin esi-isistä poiketen.

Vaikka eräässä vaiheessa hyvin lyhyitä aikoja ollessaan vauvana perhe asui osin Oleg Sirotkinin työtehtävien takia Uralillakin, mutta käytännössä ei ainakaan häntä juurikaan kuten ei paljoa enempää myöskään edes isä-Olegiakaan oikein voi pitää juuri Aasian puoleiselta Venäjältä kotoisin sinänsä olevana huolimatta toki riittävän kauas sukutaustassa mennessä juurikin ihan esi-isien säännöllisestä asuttamisesta juuri siellä.

Daniil Kvjat tosin on erittäinkin kaukaa Venäjän itäiseltä alueelta kotoisin, mutta jopa niinkin kaukaa oleva paikka kuin Ufa on laskettu enemmän kuuluvaksi Euroopan puoleista Venäjää kuin Aasian puoleista Venäjää.

Daniilin isä eli Vjatsheslav 'Slava' Kvjat tosiaan esi-isineen onkin sitten jo viimeistään enemmän kotoisin Aasiankin puoleiselta Venäjältä päin. Isä-Kvjat eli 'Slava' on enimmäkseen uraansa ollut Bashneftin öljymiehiä aloittaen pienestä mekaanikkopuolelta, mutta parhaimmillaan myös Novo-Ufan alueen poliitikkokin ja vaihtelevasti apulais tai varakansanedustaja Bashkortostanin Duuman alueelta kun Bashkortostanin Hallintoalue on alue mihin Novo-Ufan alue on yleensä Venäjällä luettu.

Onhan 'Slavaa' pyydetty parhaimmillaan ihan kansanedustajaksi Duumaankin asti Moskovaan, mutta 'Slava' tuntuu kyllä perinteisenä öljymiehenä olevan enemmän aikamoinen outolintu keskiverron Duuman edustajan rinnalla ja aika tiukka periaatteen mies.

Mikä ei liian hyvään istu Venäjän politiikassa ainakin mikäli tapa tehdä politiikkaa menee poikkiteloin itse Vladimir Putinin kanssa tai itse Putinin Hovin kanssa.

Voi kyllä myös ikäkin ennen pitkää tulla esteeksi vaikka ei 'Slava' nyt mikään liian ikivanha venäläismieheksikään ole.

Ura tosiaan vain on luotu kovin muissa piireissä sinänsä kuin ihan politiikassa ja enemmän öljyalan johtajuus muussakin firmassa kuin Länsi-Siperian Energian alaisuudessa lienee se isompi elämänuran tai työuran tavoite kuin politiikka Kremlissä.

 

[CCMK]

2010-luku tosiaan oli mielenkiintoinen omalla tavallaan Venäjän osalta.

198 kisaa ajettiin kun Sakhir 2011 tosiaan peruttiin kokonaan ja se luettuna mukaan kisoja olisi ollut täten 199 kappaletta.

198 kisaa kohti 171:ssä kilpailussa ajoi venäläinen kuljettaja.

Kertaakaan tosin ei kovista unelmista ja Venäjän omastakin F1-asiantuntijoiden sanonnoista huolimatta kertaakaan nähty kahta tai suurimmillaan jopa kolmea F1-kuskia Venäjältä samassa kilpailussa.

Paljon Venäjältä oli kuitenkin yhtä mittaa kuskeja kisasta puhuen.

Vain koko vuosi 2013 meni ilman venäläistä kuljettajaa kisapuolella kun testipuolta ei huomioitu ennen kautta tai muutenkaan.

Vuoden 2013 jälkeen vain ja ainoastaan tätä ennen Silverstonessa 2012 Vitali Petrovin auton pettäminen ennen kisan lähtöä, Melbournessa 2015 ja 2016 Daniil Kvjatin vastaavat vaikeudet parikin kertaa perättäin samassa kisassa vuoden sisällä ja vuoden 2017 viisi viimeistä kisaa kuutta sellaista kohti meni ilman venäläistä kuljettajaa poikkeuksena tosin Austin 2017 missä Kvjat sai 'pakkolomalla' olostaan huolimatta ajaa yhden kisan ajan Toro Rossoa.

Vuosi 2018 näytti venäläisittäin pahalta tietenkin ennen Sergei Sirotkinin ajattamista vuoden verran lajissa kun Kvjat tosiaan oli vain testipuolella, mutta vuodeksi 2019 Kvjat sai palata lajiin.

Kausi Kvjatilla oli edelleen viime vuonnakin turhauttava ja huonoimmillaan todella huono joskin Kvjatin uran kannalta elintärkeä palkintosija Hockenheimissa osui oikeaan aikaan.

Ja parhaimmillaan Kvjat on ollutkin urallaan, Venäjän ja koko entisen nk. Itäblokin maiden kuljettajien tilastossa parhaiten menestynyt kuljettaja heti Robert Kubican jälkeen olemalla toinen Hungaroringillä 2015 silloin 26.7.2015 tasan 3 kuukautta silloisen 21-vuotispäivänsä jälkeen sillä kertaa samalla erää heti uran ensimmäisen palkintosijan muodossa päivänä jolloin kolmaskin tila olisi ollut hieno saavutus.

Ainoa muu palkintotila tuli Shanghaissa 2016 silloin 17.4.2016 jälleen nykypäivään tai viime vuoteen nähden tutumman kolmostilan muodossa vain päiviä ennen silloista 22-vuotispäivää.

Sitten olikin murheellinen kotikisa Sotsissa ja arvonalennus Toro Rossolle Red Bullilta minkä johdosta Max Verstappen osin kiittäen varmasti myös Lewis Hamiltonia ja Nico Rosbergia keskinäisestä kolarista sitten voitti mahdollisesti vähän toisessa historiassa jopa Kvjatille kuuluneen ensivoiton hänen jäädessään Red Bullille Venäjän sijaan Hollantiin Barcelonassa.

Kvjatia todennäköisesti F1:ssä on suojellut kautta uransa myös tietenkin se kuuluisa nk. Nuori Ikä sillä moni muu vähän kokeneempi tai iäkkäämpi kuljettaja olisi ajat sitten heitetty nykypäivän Formuloista ulos nk. Liian Vanhana niillä kolarimäärillä tai melko monenkin pisteettömän kisan takia kuin mitä Kvjat on ajanut.

Kvjat ei edelleenkään ole kuin joitakin päiviä sitten vasta 26 vuotta täyttänyt nuori mies Venäjältä ja uraa voisi olla edessä ja onkin kunhan koronan aiheuttama vitsaus rauhoittuu ja mitä toivottavammin päättyy ennen pitkää toivottavasti tilanteeseen ja vakavuuteen nähden vähin menehtynein.

 

[CCMK]

Itäblokin tai entisen nk. Itäblokin maista on ajanut F1:ssä 10 kuljettajaa ja he ovat seuraavat maittain kun testipuolta tai eri tallien osaomistajuuksia tai lajiin tulon yrityksiä ei lasketa:

Itä-Saksa/Saksan Demokraattinen Tasavalta/DDR

Ernst Klodwig vuosina 1952-1953

Rudolf Krause vuosina 1952-1953

Theo Fitzau vuonna 1953

Edgar Barth vuonna 1953 ja vuosina 1954-1956 kisasta joutuen poliittisten syiden takia Itä-Saksaa edustaen vetäytymään ennen loikkaustaan Länsi-Saksaan ja siitä vuosina 1957-1964 yleisesti ottaen vuosittain yrittäen tai haluten ajaa ennen uran loppua aina Saksan Liittotasavallan Grand Prixissä (Edgar Barth tosiaan oli erikoistapaus jonka muut Itä-Saksan edustamiset vuosi vuodelta estyivät poliittisten syiden takia jo ennen vuoden 1957 loikkausta ja loikkausta edeltänyttä skismaa niin poliittisesti kuin myös kilpa-autoilijana johtuen Itä-Saksan Autoliiton vuodeksi 1957 asettamasta kilpailukiellosta muihin kansainvälisiin autourheilukisoihin kuin mitkä eivät olisi olleet Itäblokin maiden omia keskinäisiä kisoja tai länsimaisiinkin autourheilukisoihin missä esiintyisi ja esiintyi Länsi-Saksan kuljettajia.)

Venäjä

Vitali Petrov vuosina 2010-2012

Daniil Kvjat vuosina 2014-2017 ja 2019 hänen ajaessaan myös vuonna 2020 kunhan koronatilanne laantuu kauden alkamisen merkiksi

Sergei Sirotkin vuonna 2018

Puola

Robert Kubica vuosina 2006-2010 ja 2019

Unkari

Zsolt Baumgartner vuosina 2003-2004

Tsekki

Tomas Enge vuonna 2001

 

[CCMK]

Tänä vuonna ja ellei koronan kaltainen virus liikaa enää aiheuta hankaluuksia niin kausi päästään varmaankin aloittamaan erikoisen tuplakisan muodossa tänä vuonna ellei tietenkin koronan kaltainen vitsaus muuta aiheuta tai ellei sitten kuitenkin kauden aloitusta erittäin pitkään viivästyneenä muutoin vieläkin kenties lykätä pidemmälle.

Vapun aikoihin tilanne oli vielä toinen.

Sillä hetkellä mielenkiintoista oli se, että mikäli esimerkiksi kausi olisi alkanut vasta Hungaroringillä ja esimerkiksi Monzassa ei olisi ajettu tai tultaisi ajamaan muutenkaan tänä vuonna niin Unkarin Grand Prix olisi nimenomaan Hungaroringin radan vuoksi pisin nykypäivän yhtäjaksoisesti samalla radalla ajettu kilpailu.

Monaco kun tunnetusti oli ja on jo peruttu tältä kaudelta ja mikäli tietenkin Monzaa ei olisi sen hetken tilanteessa ajettu tai mikäli sitä ei ajettaisi myöhemminkään.

Monacon peruunnuttua Hungaroring olisi toiseksi pisin ajettu saman radan kilpailu kun Monza olisi pisimpään ajettu saman radan kilpailu nykypäivänä.

 

[CCMK]

Formuloiden nk. Uudempaan Vanhaan Aikaan eli suurin piirtein sieltä 1980-luvulta eteenpäin puhuttaessa yllättävänkin moni kuljettaja ajoi joko läpi uransa tai isomman osan uraansa sellaisessa tallissa missä pääsponsori oli tupakkayhtiö.

Ayrton Senna ajoi lajilegendana 10 kautta uransa 11 kaudesta, Gerhard Berger ajoi 11 kautta uransa 14 kaudesta ja Jacques Villeneuve ajoi 10 kautta uransa 12 kaudesta juurikin tupakkayhtiöiden sponsoroimassa tallin autossa.

Moni kuljettaja ajoi toki myös koko uransakin tällä tavoin kuten esimerkiksi Ukyo Katayama jolla olisi ollut toki isojen rahojensa vastineeksi myös Calbeen, Cabinin ja ennen kaikkea Mild Sevenin tuki ajaa tarvittaessa myös muitakin sellaisia talleja missä tupakan mainostus ei olisi ollut liian suuri hyve tavallaan.

Tosin tietenkin sellaiseen talliin meneminen olisi ollut PR-painoitteinen kuten myös väistämättä taloudellinenkin ongelma ainakin osittain Ukyo-sanille, mutta kyllä varmastikin siitä olisi voitu selvitä kuivin jaloin.

Varsinkin mikäli sellainen talli vain olisi ollut olemassa silloin kun Ukyo-san ajoi ennen kaikkea riittävän kilpailukykyisenä.

 

[CCMK]

Viime päivinä ainakin Espanjan F1-piireissä ollaan oltu huojentuneita kun Carlos Sainz-nimisistä herroista se nuorempi on päässyt La Famiglialle Maranelloon.

Eli toisin sanoen Ferrarille sikäli kun kaikki pitäisi paikkansa ja miksei loppupelissä pitäisi ellei nyt sitten jotain ihan todella mullistavaa tapahdu vielä Sebastian Vettelin oletettavan viimeisen Ferrari-vuoden aikana sitä ennen.

Sainz Juniorin lisäksi tietenkin hänen päästessään Ferrarille ajamaan Charles Leclercin kanssa siitä kaksikosta taitaa tulla ainakin lähtökohtaisesti nuorin Ferrarin parivaljakko.

Nuorin nyt ainakin lähtökohtaisesti jollakin tapaa muistamani oli vuoden 1968 Chris Amon ja Jacky Ickx kun tuon vuoden Ferrari-kaksikosta puhuttaessa Amon täytti kilpailukauden mittaan 25 vuotta aloittaessaan sen 24-vuotiaana ja Ickx oli tietenkin jo valmiiksi 23 vuotta kun ihan vuoden alussa on mies syntynyt.

 

[CCMK]

Carlos Sainz nuorempana sellaisena tosiaan on jo ajanut omaan nuoreen ikäänsä nähden jo neljässä tallissa.

Voi kuullostaa paljolta tietenkin vähän vielä liian vähän lajia seuranneiden tai erittäin nuorten katsojien piirissä, mutta on hyvin vähän vielä kaikkiaan varsinkin mitä vanhempiin aikoihin mennään tai menisi perehtymään.

Tuoreemmalta ajalta puhuttaessa Jenson Button ajoi jo 23-vuotiaaksi mennessään neljässä tallissa ja vanhemmilta ajoilta puhuttaessa muun muassa Eddie Cheever ajoi 26-vuotiaaksi tullessaan vuonna 1984 jo seitsemässä eri tallissa joten ei siihen nähden ole vielä niin hirveän suurta Espanjan tuoreemmalle F1-toivolle ajaa sellaisissa määrissä talleja kuin mitä on jo ajanut.

 

[CCMK]

Giancarlo Fisichella oli omana aikanaan varsin mielenkiintoinen kuljettaja omalla tavallaan joskin menestyskisat tuntuivat loppupelissä aivan uran kaikkien aikojen parhaimpia vuosia vauhtitasolla käytännössä ihan heti alkuun ja myös heti Minardi-ajan jälkeen Jordanilla ja Benettonilla.

Satunnaisia vuosien 2005-2006 ajan tapahtuneita nuorempien aikojen vauhdillisia väläytyksiä huomioimatta Fisichellan onnenhetket keskittyvän vain neljälle radalle kaikkiaan varsinkin ennen vuotta 2005.

Ne radat olivat Montreal, Spa-Francorchamps, Monaco ja Interlagos.

Tällaiselta lopulta vuosien 1996-2009 lajissa kisakuljettajana ajaneen Fisichellan uran jakaumat pisteittäin näyttivät nk. Menestysradoilla ja sitten muilla radoilla:

1996: Ei pisteitä (Montrealissa oli Minardilla 8:s mikä ei jäänyt huomaamatta tallipomojen silmissä ja olisi tarkoittanut vuodesta 2003 lähtien ainakin sen hetken säännöistä eteenpäin nykypäivään asti ulottuvalta ajalta pistettä tai pisteitä.)

1997: 11 pistettä nk. Menestysradoilla ja muutoin 9 pistettä (Spa-Francorchampsissa toinen ja Montrealissa kolmas kun kausi oli uskomattoman kilpailukykyinen ja näyttävä etenkin uran myöhempää taustaa nk. Kultaisella Kyyllä ajettaessa tunnetulla myrkkyhammaskeulaisella Jordanilla. Epäonnestakin Fisichella kärsi ja osin kyllä joskus tosiaan vain huono onni esti Jordanin ensivoittajan lajissa juuri olemasta itse Fisichella.)

1998: 13 pistettä nk. Menestysradoilla ja muutoin 3 pistettä (Monacossa toinen ja Montrealissa toinen kauden mennessä muutoin yllättävänkin pahasti penkin alle. Vauhtitaso tuntui olevan huikeaa parhaimmillaan tietenkin noilla nk. Menestysradoilla, mutta myös niiden ulkopuolellakin. Benettonin kisahengen ylläpitäjäksi Fisichellasta alkoi muodostua tästä eteenpäin ilmiö, mutta jossittelu Jordanilla pysymisestä vuodeksi 1998 olisi varmasti tuottanut ensivoiton tai jopa ehkä pari-kolmekin hänelle. Sen verran kovaa se taso kyllä oli. Tarvittiin tai olisi tarvittu Mika Häkkinen tai Michael Schumacher Fisichellan voittotahtia hillitsemään myös mahdollisesti Jordanillakin ajaessa kuten tarvittiin noissa menestyskisoissakin Fisin ajaessa Benettonilla.)

1999: 8 pistettä nk. Menestysradoilla ja muutoin 5 pistettä (Montrealissa juuri ja juuri toinen kun silloisen turva-autosäännön perusteella viimeisessä mutkassa olisi saanut ihan kilpailun viimeisellä kierroksella viimeisessä mutkassa ohittaa silloin mikäli turva-auton takana olisi ajettu maaliin asti ja turva-auto itse vetäytynyt radalta kuten aivan viime hetkellä teki. Suomen Mika Häkkinen oli kuitenkin hereillä tilanteessa ja voitti jolloin Fisichella jäi sitten toiseksi. Kausi oli Benettonilla karmea pettymys. Vuodesta 1999 eteenpäin kuitenkin tapahtui Fisichellalla aivan Jarno Trullin tapaan suhteessa aiempaan huippuhehkutettuun aikaan nähden taantumista josta puhuttaessa molempien herrojen ura ei koskaan enää toipunut vauhtitasossa ennalleen.)

2000: 14 pistettä nk. Menestysradoilla ja muutoin 6 pistettä (Interlagosissa toinen, Monacossa ja Montrealissa kolmas. Tätä vuotta on tosiaan välillä morkattu muka huonoksi vuodeksi, mutta todellisuudessa tämä oli yksi Fisichellan uran parhaita vuosia kaikkiaan. Tosin vuosien 1997-1998 huipputasoon nähden heti uran parhaimpiin näyttöhetkiin nähden Fisichella ei samalla tapaa saanut tällä kaudella näyttävyyttä esille. Mikä varmaan selittää moittimisen ja osin sotkemisen vuosiin 1999 ja 2001 nähden. Toisaalta edes rippeitä siitä nähtiin tällä kaudella viimeistä kertaa pitkään, pitkään aikaan kun sittemmin ei kalusto antanut myöten eikä jostain syystä vain Fisichella saanut itsestään kaikkea irti. Se sitten lähtökohtaisesti tuhosi hänen mahdollisuudet ihan todelliseen huipputallin paikkaan pääsyyn nähden silloin kun olisi oltu ihan parhaimmillaan.)

2001: 5 pistettä nk. Menestysradoilla ja muutoin 3 pistettä (Spa-Francorchampsissa kolmas Luciano Burtin kolarikisassa kun muutoin Benetton oli historiansa polun päässä tuolla kaudella todella huono. Jossain määrin tämä tietysti oli aikamoinen aallonpohja myös Fisicollekin ainakin ennen vuotta 2008.)

2002: 4 pistettä nk. Menestysradoilla ja muutoin 3 pistettä (Monacossa viides ja Montrealissa viides. Näiden kisojen ulkopuolella ainoa todella hyvä kisa koko kaudelta ajatellen Fisicolta mahdollisesti jopa palkintopaikkaa ajatellen oli A1-Ringillä missä oli viides. Tämä oli melkein yhtä onneton kausi kuin vuosi 2001, mutta Fisichella ajoi nyt Jordanilla. Vuonna 2001 myös vertailuksi Fisichella selvisi ehjin nahoin, mutta Magny-Coursissa loukkaantui mikä teki vuodesta 2002 sinänsä urallaan ikävämmän kauden ja ehkä tavallaan vielä juuri ja juuri syvemmän aallonpohjan ennen vuotta 2008.)

2003: 10 pistettä nk. Menestysradalta ja muutoin ei pisteitä vanhemman pistelaskun mukaan (Interlagosissa juhlakakun palaessa Jordanin konehuoneesta käsin Fisichella voitti kisansa. Kausi muutoin oli todella onneton ja ehkä tietyllä tapaa vain jopa onnettomin samalla kertaa kuin alkuun myös onnellisin kiitos Interlagosin. Se olikin ehkä ainut ero vuosien 2001-2002 tai virheellisesti haukkuttuun vuoteen 2000 nähden vuoden 1999 sijaan. Pistemuutoskin imarteli umpihuonoa Jordania tavallaan kun vielä pisteitä tuli Indianapolisista joskin ei se vuoden 2003 Jordanin automalli sentään mikään vuoden 1992 umpihidas Yamahan nk. Perämoottorivenetason prutkuauto sentään ollut kuitenkaan!)

2004: 5 pistettä nk. Menestysradalta ja muutoin 2 pistettä (Montrealissa neljäs ja Spa-Francorchampsissa viides. Tärkeänä huomiona tässä on laskettu kisapisteitä vanhan pistelaskusäännön mukaan sillä muutoin Fisichella kyllä piti Sauber-tallin lippua erittäin korkealla sinä vuonna ja hieman ehkä tragikoomisesti taas uransa huippuaikojen hehkutukseen ja menetettyyn mahdollisuuteen nähden ajoi parhaimman kautensa tuolloin pisteissä mitaten urallaan ajaen yllättävänkin usein aina jämäpisteissä kiinni ja jälleen vain joitakin turhauttavia kertoja jäi paremmatkin pisteet saamatta.)

2005: 2 pistettä nk. Menestysradalta ja muutoin tietenkin 27 pistettä (Interlagosissa viides. Tärkeänä huomiona tässä on laskettu kisapisteitä vanhan pistelaskusäännön mukaan kun muutoin tietysti olisi 4 pistettä nk. Menestysradalta ja muutoin tietenkin 54 pistettä. Tämä vuosi oli paras aikoihin etenkin uran toisen voitua tultua heti Melbournessa kauden alkuun, mutta jotenkin aina tuntui olevan silti niitä vaikeuksia. Ajoittain ehkä haukkumista silti joskus oli tasoon nähden liikaa vaikka toki Suzukan 2005 voiton menetys tavallaan oli hyvinkin noloa sinänsä. Tosin tuolloin hehkutus oli luonnollisesti Fernando Alonsossa ja Kimi Räikkösessä eli ei ihme, että välillä läikkyi sitten yli laidan. Hienona puolena Fisichella oli ainoan kerran urallaan kotikisassaan tuolloin palkinnoilla.)

2006: 5 pistettä nk. Menestysradalta ja muutoin tietenkin 38 pistettä (Monacossa kuudes, Montrealissa neljäs ja Interlagosissa kuudes kun Spa-Francorchampsissa ei vuoden 2003 tapaan ajettu. Tärkeänä huomiona tässä on laskettu kisapisteitä vanhan pistelaskusäännön mukaan kun muutoin tietysti olisi 11 pistettä nk. Menestysradalta ja muutoin tietenkin 61 pistettä. Tämä vuosi olikin lopulta Fisichellan uran paras kun myös viimeinen voitto uralta tuli Sepangista. Harmittavasti Monzan kotikisan palkintoajoa edeltävältä vuodelta ei Fisichella kyennyt uusimaan. Jäi myös tietenkin Alonson ja Michael Schumacherin mestaruustaistelun myötä varjoon kuten osin myös Kimi Räikkösenkin huolimatta Kiminkin pienestä alamäestä tuolloin ehkä osin silloinkin kun ei ollut teknisiä vikojakaan.)

2007: 3 pistettä nk. Menestysradalta ja muutoin tietenkin 6 pistettä (Monacossa neljäs. Tärkeänä huomiona tässä on laskettu kisapisteitä vanhan pistelaskusäännön mukaan kun muutoin tietysti olisi 5 pistettä nk. Menestysradalta ja muutoin tietenkin 16 pistettä. Renaultin auto tällä kyseisellä kaudella oli huono tai ainakin se oli huono mestaruusaikoihin nähden jos ei nyt oikeastaan ihan niin huono muutoin. Ainakaan vuoden 2008 vilppiä Singaporen malliin ei tarvittu kisamenestykseen nähden.)

2008: Ei pisteitä (Force Indialla tämä kausi oli huono ja Minardi-vuoden 1996 jälkeen niin myös Fisichellalle kun jäätiin uran pohjanoteerauksella pisteittä. Edes vuoden 1996 ihannoivaa katsetta Minardi-ajoilta median silmissä silloin oli turhaa muistella.)

2009: 6 pistettä nk. Menestysradalta ja muutoin ilman pisteitä vanhan tai uudenkin pistelaskun mukaan (Spa-Francorchampsin huippuveto kakkostilalla melkein toi vielä uran viimeisen voiton Fisichellalle ja ennen kaikkea ainoan voiton Force Indialle, mutta Kimi Räikkönen sai voiton herrojen välisessä mittelössä aikana jolloin molemmilla oli hyvin huono kausi menossa. Lohdutuspalkintona Fisichella sai uransa yhden toiveen eli Ferrari-ajonsa toteen, mutta Ferrarin auto oli huono ja se näkyi. Edes Kimikään ei menestynyt, mutta niin ei menestynyt Fisichellakaan. Fisichella sai myös paljon haukuttuun Luca Badoeriin nähden huomattavasti enemmän mahdollisuuksia ajaa median paijaamisesta puhumattakaan ja vasta aivan kauden päätöksessä kotimaisittain sanottuna muuan Oskari Saari alkoikin samalla tavalla haukkua Fisicoa kuin miten oli ehkä osin JJ:n vaikutuksesta haukkunut Badoeria melkein alusta lähtien ymmärtämättä, että 10 vuotta ajamattomuutta ja kovennettuja testauksen kieltosääntöjä samassa suhteessa myös Ferrarin umpihuonolla autolla missä tahansa muualla paitsi ehkä Monzassa tuotti vain katastrofin kuten tuotti. Fisichella ei kaikkein huonoimmillaan paljoa tätä parempi ollut ajamissaan Ferrari-kisoissa. Tärkeänä huomiona tässä on laskettu kisapisteitä vanhan pistelaskusäännön mukaan kun muutoin tietysti olisi 8 pistettä nk. Menestysradalta ja muutoin ilman pisteitä.)

 

[CCMK]

Kun ei tuohon ylläolevaan viestiin mahtunut niin Giancarlo Fisichellan uraa vielä mietittäessä noitakin nk. Menestysratojen kisoja pystyy jossain määrin kyseenalaistamaan.

Ei toki liikaa, mutta kuitenkin.

Varsinkin Interlagosin kilpailun palkinnot ja onnenhetket tuntuivat aina olevan onnenkantamoisia tai kabinettipäätöksiä varsinkin vuoden 2000 Interlagosin tapauksessa usein haukutusti joskin tuossa kisassa huomattavan ymmärrettävästi Interlagosiin 2003 nähden Fisichella ajoi kyllä erittäinkin hyvän kisan ja ansaitsi palkintonsa kun oli selvästi ollut kolmaskin pitkin kisaa ja myös varikkotaktiikka oli erinomainen oikeuttamaan palkintoajon hyvistä sektoriajoista puhumattakaan.

Toisaalta taas muutoin urallaan Fisichella ei vaikuttanut aina oikein mitenkään erityisen iskevältä kuljettajalta Interlagosissa.

Sen sijaan Melbournessa, Hockenheimissa ja A1-Ringillä ajaessaan Fisichella tuntui olevan jopa sattumanvaraisesti noita aiemmin mainittuja nk. Menestysratojaan verraten paremmassa iskussa jopa läpi uransa tarvitsematta sinänsä luottaa onnenkantamoisiin, mutta silloin juurikin melkein läpi uran noilla radoilla Fisichellalla oli huomattavasti enemmän epäonnea kisoissaan.

A1-Ring 2002 oli ainakin melkoinen iskunäyte sillä radalla kaikkiaan.

Ja puhumattakaan sitten tietysti siitä, että Melbournessa 2005 tuli otettua uran toinen voitto lopulta kolmesta mahdollisesta.

Fisichella tuntui ainakin viihtyvän sellaisilla pitkien suorien ja tiukkojen mutkien radalla paremmin kuin yllättävänkin paljon olisi voinut arvella uran perusteella.