"Turhia" tilastoja ja laskelmia

[CCMK]

Sebastian Vettel on tosiaan joutunut melkoiseen mediamyrskyn kyytiin kun ainakin näillä näkymin on lähtemässä Ferrarilta pois eikä ihan vielä selvää hetkeen varmastikaan ole mahdollinen uusi tallipaikkakaan.

Lopettamistakin on mies varmasti harkinnut ja sitäkin enemmän siitä on aivan viime päiviin asti näinä viime vuosina puhuttu mediassa melkein tähän asti täysin turhana ja lähes pähkähulluna ajatuksena kun muistaa miten kilpailukykyinen ja kilpailunhaluinen mies voittamaan mestaruuden muutenkin kuin vain Red Bull ylivoiman turvin Sebastian Vettel on tai ainakin haluaisi olla.

Mikäli kuitenkin Vettel lopettaisi uransa, kukaan muu lopettanut saksalaiskuljettaja lähiajoilta kuten Nico Hülkenberg ei vähemmän yllättäen todennäköisesti palaisi lajiin esimerkiksi koronaviruksen kaltaisen asian tuotua välivuoden jälkeen enemmän sitten kuitenkin asioihin levänneisyyttä ja sitä kautta palaamisen halua ja mikäli esimerkiksi Mick Schumacher ei tulisi F1:siin nyt lähivuosina tai jopa pahimmassa tapauksessa jopa koskaan niin siinä tapauksessa Saksalla ei välttämättä olisi ketään kuljettajaa lähtöruudukossa.

F1-ruudukko ilman ketään saksalaista kuljettajaa on ollut lajin 70-vuotisessa historiassa äärimmäisen harvinaista.

Heti kun Saksa vain hyväksyttiin Toisen Maailmansodan jälkeen niin erillisinä Saksoina kuin myöhemmin Yhteisenä Saksana niin vain vuonna 1956 ja 1981 on käynyt niin, että F1:ssä ei ole ajanut yksikään saksalainen kuljettaja!

Vuonna 1956 tietenkin poliittinen nk. Tapaus Edgar Barth esti edes yhden saksalaisen kuljettajan esiintymisen kun samalla kertaa myös yksikään nk. Maakohtaisen Kiintiökuljettajan asemaan ilmoittautunut saksalaiskuljettaja ei tullut kisaan lainkaan puhumattakaan sitten Wolfgang von Tripsin starttaamattomuudesta saman vuoden Monzan kisaan harjoitusajon onnettomuuskolarin ja osin senkin vuoksi kun Ferrarilla valmiiksi jo kuutta kuskia kauden päätöskisassa ajattaneena ei ollut enää antaa autoa käyttöön ja vuonna 1981 esimerkiksi Manfred Winkelhock ja Jochen Mass eivät päässeet ajamaan muun muassa Arrowsin kolmatta autoa edes kerran kaudella Hockenheimiin.

Näistä kavereista puhuen varsinkin Jochen Mass vietti osin muutenkin jo uransa kannalta välivuotta eikä lopettaminen enää ainakaan pisimmillään tuolla tauolla enää ollutkaan ennen paluuta murheelliselle vuodelle 1982 minkä johdosta Mass viimein lopetti.

 

[CCMK]

Vuodesta 1991 eteenpäin saksalaisen kuljettajan ajaminen lajissa on ollut hyvin selvää.

Paljon tätä aiemminkin myös.

Saksalaisittain mustien vuosien eli 1956 ja 1981 lisäksi vuoden 1990 Phoenixin ja vuoden 1991 Spa-Francorchampsin välillä oli 25 kilpailua minkä aikana ei yksikään saksalainen kuljettaja päässyt kisoihin tai ei pahimmillaan edes ollut mukana lajissa.

Etenkin saksalaisia kuljettajia sisältäneet kotoiset pientallit Rial ja Zakspeed olivat vetäytyneet vuoden 1989 päätteeksi lajista ja kun myös Christian Danner vietti aluksi vuoden 1990 aikana välivuotta testipuolella senkin jääden lopulta pysyvästi uran päätökseksi kun myös vuosina 1991-1993 ei tärppejä kisakuskipuolelle tullut.

Ennen Michael Schumacheria tuolta aikaväliltä puhuttaessa nähtiin saksalainen F1-kisakarsiutujakin vain kolmesti eli Bernd Schneider Jerezissä 1990 ja Michael Bartels Hockenheimissa 1991 ja Hungaroringillä 1991.

Vähän paremmalla tuurilla, isommin rahoin ja ehkä myös hieman toisella tuurilla esimerkiksi Schneider olisi hyvinkin ajanut Jordanilla vuonna 1991 kuten ehkä myös Dannerkin ja vuoden 1991 aikana Bartelsilla olisi ollut varmasti vähän isommin rahoin myös enemmän Lotus-yritysten paikkoja ja olihan Bartelskin ehdolla Jordanille vuodeksi 1991 kuten myös muutamaan muuhunkin talliin kiitos Saksan Camelin tupakkarahojen myötä.

 

[CCMK]

Saksalainen kuljettaja on tosiaan ollut yllättävänkin yleinen lajissa, mutta ajoittain vanhempinakin aikoina saksalaisuuden ollessa lajissa hyvin edustettua maassa silti oli varsinkin 1950-luvulla ja 1960-luvulla melkoisia nk. Vaaran Vuosia lajissa.

Etenkin kun mitään sellaisia todella lupaavia huipputason kuljettajia ei vain ollut näköpiirissä tai he menettivät henkensä tai säilyivät myös tietenkin joidenkin kuljettajien osalta kyllä hengissä, mutta ura loppui juurikin onnettomuusvammoihin tai sitten vain tallipäälliköiden vetäytymisiin huippupaikoista puhuttaessa juurikin onnettomuuksien tuomien ennakkopelkojen takia.

Lisäksi saksalaista moottoriurheilua tietysti vaivasi aluksi kilpailu kahden eri Saksan kesken ja kun sitten Saksan Liittotasavalta sen sitten voitti osin Saksan Demokraattisen Tasavallan jäädessä eristyksiin tai sidoksiin vain nk. Itäblokin moottoriurheiluun niin jossain määrin saksalainen moottoriurheilu tasoltaan ehkä hieman ylpistyi liikaa.

Tämä kuvailu koski tietenkin länsipuolta maasta.

Osittain monta hyvää uraa päättyi myös siihenkin seikkaan, että osin monet kansalliset kilpa-autosarjat Länsi-Saksassa ja miksei tietenkin kaikessa kummallisessa erikoisuudessaan kaikkein pahimman moottoriurheilun halveksunnan jäätyä taakse Itä-Saksassakin yksinkertaisesti maksoivat paremmin omien maittensa edustajille kun mitä heille olisi maksettu muussa eurooppalaisessa moottoriurheilusarjassa.

Osin omien ennakkoluulojen takia saksalaisia ei järin hirveästi näkynyt myös Euroopan ulkopuolisten sarjojenkaan kisoissa.

Siten Wolfgang von Trips, Hans Hermann ja Karl Kling jäivätkin omalla tavallaan melkoisiksi Länsi-Saksan edustajiksi lajiin aikanaan 27 startillaan, 18 startillaan ja 11 startillaan.

Wolgang von Trips myös voitti kaksi kertaa, oli kuudesti palkinnoilla ja kerran paalupaikalla elämän päätyttyä liian varhain ja senkin johdosta hän ei siihen mennessä ehtinyt saavuttaa kertaakaan uran aikana kisan nopeinta kierrostakaan.

Monza oli pahaenteinen paikka von Tripsille muutenkin sillä hän loukkaantui kaksi kertaa siellä eli uran ensimmäisessä kilpailussa 1956 mihin hän ei päässyt siten edes lähtemään kisaan kun osin muutenkin Ferrarilla ei tietysti ollut enää kuutta kuskia ajattaneena antaa enää käyttöön mitään autoakaan ja vuonna 1958 Monzassa hän myös loukkaantui keskeyttämiskolarin yhteydessä ja minkä vuoksi kauden päätöskisa Ain-Diabissa Marokossa jäi ajamatta.

Vertailuksi Hermann ajoi vain kerran palkinnoille vuonna 1954 Bremgartenissa kolmostilalle ja sai vain kerran kisan nopeimman kierroksen, mutta ei kertaakaan paalupaikkaa.

Vertailuksi Kling ajoi vain kaksi kertaa palkinnoille vuonna 1954 Reimsissä kakkostilalle ja vuonna 1955 Aintreella kolmostilalle ja sai vain kerran kisan nopeimman kierroksen, mutta ei kertaakaan paalupaikkaa.

Erittäin harvinaista siis kaikkiaan oli saksalainen menestys F1-puolella nyt ainakin sinänsä tuolloin.

 

[CCMK]

Viime vuosina F1-kuskien erinäisiä sopimuksia on ainakin 2000-luvulla ollut yllättävänkin hyvin tiedossa ja varsin pitkään joskin ennen nk. Lopullista Varmuutta siirtymisessä on ollut monta mutkaa matkassa tai ennakkoa.

Esimerkiksi Fernando Alonson sopimus tunnettuun McLaren-vuoteen 2007 tehtiin jo vuonna 2005 selväksi verratenkin aikaisella osalla kautta, mutta sopimusta ei saanut tuoda sopimuksen mukaan kunnolla julkisuuteen aikaisintaan ennen kuin vasta vuoden 2005 viimeisessä osakilpailussa jota ei osin tehty pitkälti espanjalaisittain riemuittavissa mestaruustunnelmissa.

Lopulta mestaruustunnelmien vanavedessä käytiin monen monta keskustelua Alonson jäämisestä Renaultille tai sitten ei myös vuodesta 2007 eteenpäin, mutta lopulta ehdoista ei päästy yhteisymmärrykseen jolloin sitten 19.12.2005 noin kaksi kuukautta kauden päätöksen jälkeen Alonson sanottiin suuressa julkisuudessa tulevan McLaren-kuljettaja vuodeksi 2007.

Asiaa tietysti myös helpotti eräälle tunnetulle kolumbialaiselle kuljettajalle sattunut tilanne vuonna 2006, mutta siitä voi puhua joskus toiste mikäli puhuttavaa siitä on.

Itse kuljettajasta:

Juan Pablo Montoya oli myös hyvin samalla tapaa McLaren-siirtonsa aikanaan miettinyt ja toteuttanut kuljettaja.

Sopimus vuodesta 2005 McLarenilla allekirjoitettiin tuolloin salaisesti 13.7.2003. Alustava myöntymys oli harkinnan jälkeen saatu Montoyalta heti kun juhlahäly Magny-Coursin 2003 kaksoisvoitosta 6.7.2003 oli vaimentunut kun Ralf Schumacher voitti tuolloin jo tietysti toisen perättäisen voittonsa heti Nürburgringin voiton perään.

Kuitenkin sopimusta edelsi omalla tapaa monta muuta sitä seurannutta vaikeutta. Kun Williamsin kanssa alustavasti yhteisymmärrykseen ei päästy vuodesta 2005 tai jatkosta senkin jälkeen niin sopimusta noudatettiin McLarenin kanssa edelleen salassa.

Myöhemmän Alonson vastaavan tapaan sitä ei saanut tuoda julki ennen kauden viimeistä osakilpailua joskin perumisoikeus Montoyalla olisi ollut mikäli hänestä olisi tullut maailmanmestari vuonna 2003.

Yhtään sen vähemmällä ei olisi ollut kuten ei ollutkaan ilman mahtavaa sopimuksellista sakkosummaa.

Lopulta millekään sellaiselle vihoittelulle ei tarvetta ollut kun ei Williamsilla haluttu oikein kunnolla myöntyä jatkoon Montoyan kanssa myöhemminkään.

Siten salassa asiaa pidettiin toki hieman lievennetyin muiden ehtojen tapaan kunnes suuressa julkisuudessa asia tuli ilmi 17.11.2003, että Montoya siirtyy McLarenille vuonna 2005.

Vuonna 2000 vuorostaan F1:ssä oli sen vuoden elokuussa melkoista kuohuntaa niin muuten kuin suomalaisittain.

Nimittäin elokuussa 2000 Mika Salo ja Alan McNish kiinnitettiin enemmän tai vähemmän suurella mielenkiinnolla uuteen Toyotan F1-talliin.

Ikävä kyllä Toyotalle tietenkin vuodeksi 2001 kävi kuten kävi eli se jäi lopulta viettämään vain testivuotta vieden siten Salolta esimerkiksi toki erittäin epätodennäköisen Sauber-jatkon vuodelle 2001, mutta myös muutaman muunkin tallipaikan kun Toyota ei suostunut vapauttamaan Saloa tai esimerkiksi myöskään McNishiä sopimuksistaan.

Salolla ja McNishillä neuvotteluja oli edeltänyt aluksi varsin kauankin pallottelu vuoden 2000 aikana Salon ollessa tietenkin tyytymätön Sauberilla ja McNishin vuorostaan yrittäessä epätoivoisesti hintaan mihin hyvänsä pääsyä F1:siin.

Pallottelu tuli sopimuspuolella osin siksikin kun Toyota olisi halunnut vain japanilaisia kuskeja puikkoihin mitä taas ei kansainvälisessä tiimissä liikaa haluttu.

Lisäksi Saloa ja McNishiä roikutettiin kaikessa epävarmuudessaan nk. Testipykälässä eli heillä olisi ollut ihan alkuun taattu paikka vain testikuljettajana.

Syy tietenkin oli japanilaispykälässä Toyotan osalta, osin Salon ja McNishin iässäkin jälleen nk. Ikärasismin altistavana tekijänä ja sitten tietysti lopuksi osin myös siinä, että Toyota tuli lajiin isolla rahalla ja halusi edes teoreettisesti itselleen lajin minkä tahansa sen hetken huippunimen.

Saloa ja McNishiä juurikin nk. Huippunimipykälän vuoksi olisi odottanut putoaminen vain testipuolelle tai jopa ulos koko tallista mikäli tosiaan vaikka edes ajatusleikissä Michael Schumacher tai vaikka Mika Häkkinen olisivat loikanneet Toyotalle ajamaan vuodeksi 2001.

Lopulta kun Toyota ei millään saanut tietenkään Schumia, Häkkistä tai ketään muutakaan lajin huippunimeä eikä lopulta ihme kyllä niin väkisin halunnut edes yhtä japanilaistakaan ottaa talliin niin se pelasti Salon ja McNishin paikat Toyotalle.

Osin tosin vuoden 2001 aikana jäätyään tosiaan sivuun se itse muutenkin tallina rikkoi Salon ja McNishin sopimuksia muutenkin jolloin osin jo valmiiksi nolatun PR-maineen lopullisen menon pelossakin Toyota oli rikkonut sopimusvelvoitteitaan sen verran törkeästi itse, että sillä ei ollut varaa harrastaa kenkkuilua enempää aiheuttaen itselleen vain vieläkin isompaa haittaa sitten myöhemmin joten siten Salo ja McNish olivat taattuja kuljettajia myös vuodelle 2002 sisältäen option vuodelle 2003 jota ei sitten osin käytetty kun osin toisella kuskilla ura vain tuli tiensä päähän sinänsä ja toisella sitten tuntui taas vähän sillat palavan takanaan.

Ajatuksellisesti ja toteutuvastikin siis kulisseissa yllättävänkin lyhyet sopimukset lajissa ainakin nykyään tunnutaan tehtävän hyvissä ajoin etukäteen vaikka joskus dramaattisestikin sopimukset voivat venyäkin ajoittain.

Eivät toki kuitenkaan nyt mihinkään vanhempien aikojen maksutallitason tasalle sentään.

 

[CCMK]

Robert Kubica tosiaan on ainoa entisen nk. Itäblokin maiden F1-voittaja.

Mikäli kuitenkin FIA:n hallinnoimat lajit laskee mukaan eli F1:n edeltäjät Formula A:n ja Grand Prix-sarjan ajan niin silloin vielä entisen nk. Itäblokin maista löytyy muitakin voittajia.

Kubica on siten ainakin näin äkkiseltään muistaen neljäs sellainen.

Ferenc Szisz oli Unkarista tulevana ihan ensimmäinen minkään tyyppinen moottoriurheilukilpailunkin voittaja vuonna 1906.

Laszlo Hartmann oli toinen Unkarista tullut voittaja ja samalla viimeinen tietenkin näihin päiviin asti mikäli vain Grand Prix-sarja lasketaan mukaan tietenkin unkarilaisittain hänen menehtyessä valitettavasti Libyan Grand Prixissä 1938 Tripolin radalla.

Edellinen, kaikkiaan kolmas entisen nk. Itäblokin maiden voittaja ja muutoin edellinen ainoa Puolan voittaja Robert Kubicaa edeltäen oli Stanislaw Czaykowski hänen voittaessaan Grand Prix-sarjan aikana myöskin Libyan Grand Prixin Tripolin radalla, mutta hän valitettavasti menehtyi vuoden 1933 Italian Grand Prixissä Monzassa yhdessä samassa kilpailussa menehtyneiden Baconin 'Baco' Borzacchinin ja Giuseppe Camparin kanssa.

 

[CCMK]

F1:stä puhuttaessa MM-kilvan johtaminen voitoin on yleensä tietenkin mitä toivottavin tilanne, mutta sattumanvaraisesti on tietenkin mahdollista ollut johtaa MM-sarjaa myös ilman voittojakin.

Joskus kauankin.

Erityisen kauan ei kuitenkaan ja lähinnä kourallinen on ollutkin sellaisia pidempiä kisamittoja ilman voittoja jolloin ollaan oltu myös MM-kilvan kärjessä ennen omaa uran ensivoittoa tai muutoin kauden aikana otettua erillistä voittoa.

Vuonna 1974 Clay Regazzoni esimerkiksi kauden ensimmäiseen neljään kisaan mennessä oli aivan kauden avausta Buenos Airesissa huomioimatta ymmärrettävästi koko ajan sarjakärjessä aina Nivelles-Baulersin kisaan asti huolimatta siitä, että hänellä ei ollut voittoa koko kaudella ennen kuin vasta vihdoin ja viimein Nürburgringillä samana vuonna eikä Regazzoni muuten voittanut mitään muuta kilpailua lopulta koko vuotenakaan sen jälkeen!

Mikäli Sveitsin nk. Viiksimies olisi tosiaan voittanut maailmanmestaruuden jotenkin vuonna 1974 niin hän olisi liittynyt Mike Hawthornin ja Keke Rosbergin joukkoon sellaisena kuljettajana jolla mestaruusvuotena juurikin maailmanmestaruuteen tarvittiin tai olisi tarvittu vain se yksi tärkeä voitto.

Valitettavasti Regazzonin kohtalo oli kärsiä epäonnesta pitkin kautta ja sittemmin osin mediahuomion menemisessä niin tallissa kuin sen ulkopuolellakin nuorelle ja jo Jaramassa kauden aikana voittaneelle Niki Laudalle.

Uudemman ajan piiristä puhuttaessa vuonna 2007 myös Lewis Hamilton esimerkiksi kauden ensimmäiseen neljään kisaan mennessä oli MM-johdossa joskin Sakhirissa johto oli jaettu yhdessä Fernando Alonson ja Kimi Räikkösen kanssa ja Barcelonasta eteenpäin Monacossa vielä Hamilton oli tasoissa Alonson kanssa sarjajohdossa ja tämän jälkeenkin Hamilton oli pitkään MM-kilvan johdossa.

Tätä ennen Melbournessa tai Sepangissa MM-johdossa Hamilton ei ollut, mutta erittäin näyttävä hän oli jo tuolloinkin.

Neljään ensimmäiseen uransa kisaan mennessä Hamilton ei tosin ollut voittanut kilpailua kun ensimmäinen varsinkin näin Mersu-aikakauden jatkuvien voittoputkien myötä erittäinkin monista sellaisista tuli Hamiltonille Montrealissa 2007 uran kuudennessa kilpailussa.

 

[CCMK]

Näin korona-ajan myötä F1:ssä voisi tapahtua aika paljonkin erilaisia tilanteita.

Yhdet erikoisimmista voisivat olla seuraavia:

Lewis Hamilton voi totuttuun tapaan voittaa mestaruuden ja Sebastian Vettel saattaa pahimmassa tapauksessa lopettaa uransa ja muutoin vain vaihtaa taas tallia kun tulee niitä ongelmia aiheuttaen mahdollisen Mercedes-siirron mukana ongelmia Suomen Valtteri Bottakselle.

Kimi Räikkönen saattaa lopettaa tämän tynkäkaudenkin jälkeen tavallaan tai sitten ajaa vielä 1-2 kautta tilanteen ja jaksamisen mukaan mikäli haluaisi niin sanotusti pois alta myös 2021 tietenkin osana tavallaan vuosien 2010-2011 ajamattomuuden sovittamisen 10-vuotisaattoa kuten myös lajiin vuonna 2012 tapahtuneen palaamisen jälkeen ajaa täydet tai melkein täydet tasan 10 vuotta lajissa lopettaessaan uransa hyvin todennäköisesti nyt viimeistään vuonna 2022 kun vuonna 2013 pari kisaa Kimi oli lajista pois selkänsä takia ja Fernando Alonson lopettaminen on ilman todella suurta ihmettä käytännössä lopullisen varmaa viime aikojen myötä kun mihinkään talliin Alonso ei ole pääsemässä tai hän ei halua palata ja kun ensi vuonna on jo 40 vuotta Oviedon Ihmisohjuskin.

Välttämättä koko vuodelle 2022 ei ole ketään maailmanmestaria tai sitten vain Hamilton jatkaa lajissa edelleen silloin mestareista puhuttaessa.

Viimeksi vuonna 2004 oli sellainen tilanne tosiaan missä oli vain yksi hallitseva maailmanmestari eli Michael Schumacher itse kisojen lähtöruudukossa.

Tosin vuonna 1994 tietenkin oli neljä kisaa sellainen tilanne missä ei ollut lainkaan maailmanmestareita kisojen lähtöruudukossa.

 

[CCMK]

F1:n nk. Mestaruustason kuskien esiintymisen osalta lähtöruudukossa entisinä, hallitsevina ja tulevina sellaisina parhaimmat vuodet lienevät nyt äkkiseltään laskien seuraavat:

2012: Tuolloin oli seitsemän maailmanmestaria lähtöruudukossa tuolloin yhteensä 22 mestaruudella kun Michael Schumacherilla oli niistä 7, ennen pitkää Lewis Hamiltonilla niistä tulisi olemaan kuusi joskin tapahtumahetkellä vain yksi, ennen pitkää Sebastian Vettelillä niistä tulisi olemaan neljä joskin tapahtumahetkellä vain kaksi ja vuoden päätteeksi tietenkin kolme mestaruutta kolmannen tullessa juuri tuolloin hänelle, ennen pitkää Nico Rosbergillla niistä tulisi olemaan yksi joskin tapahtumahetkellä sellaista ei ollut ja Fernando Alonsolla oli tietenkin kaksi mestaruutta, Jenson Buttonilla yksi mestaruus ja myös Kimi Räikkösellä yksi mestaruus

1985: Tuolloin oli seitsemän maailmanmestaria lähtöruudukossa tuolloin yhteensä 16 mestaruudella kun ennen pitkää Alain Prostilla niistä tulisi olemaan neljä joskin tapahtumahetkellä vuoden päätteeksi tietenkin nistä oli juuri tulossa hänelle niistä ensimmäinen, ennen pitkää Nelson Piquetilla niistä tulisi olemaan kolme joskin tapahtumahetkellä vain kaksi, ennen pitkää Ayrton Sennalla niistä tulisi olemaan kolme joskin tapahtumahetkellä seillaista ei ollut, ennen pitkää Nigel Mansellilla niistä tulisi olemaan yksi joskin tapahtumahetkellä sellaista ei ollut ja Niki Laudalla oli tietenkin kolme mestaruutta, Alan Jonesilla oli yksi mestaruus ja myös Keke Rosbergilla yksi mestaruus

1991: Tuolloin oli kuusi maailmanmestaria lähtöruudukossa tuolloin yhteensä 20 mestaruudella kun ennen pitkää Michael Schumacherilla niistä tulisi olemaan seitsemän joskin tapahtumahetkellä edes yhtä ainoaakaan sellaista ei tietenkään ollut saksalaisen uran ollessa silloin erittäin alussa, ennen pitkää Alain Prostilla niistä tulisi olemaan neljä joskin tapahtumahetkellä vain kolme, ennen pitkää Ayrton Sennalla niistä tulisi olemaan kolme joskin tapahtumahetkellä vain kaksi ja vuoden päätteeksi tietenkin kolme mestaruutta kolmannen tullessa juuri tuolloin hänelle, ennen pitkää Mika Häkkiselle niistä tulisi olemaan hänelle kaksi joskin tapahtumahetkellä ainoatakaan sellaista ei ollut suomalaisen uran ollessa silloin erittäin alussa, ennen pitkää Nigel Mansellilla niistä tulisi olemaan yksi joskin tapahtumahetkellä sellaista ei ollut ja Nelson Piquetilla oli tietenkin kolme mestaruutta

Vuosista 1985 ja 1991 puhuttaessa vuosi 1985 on parempi mikäli käytetään maailmanmestareiden lukumäärää ja muutoin vuosi 1991 on parempi mikäli käytetään mestaruuksien määrää.

Siten ne voivat vaihtelevasti olla tilastokerrasta riippuen toiseksi tai kolmanneksi parhaimmat vuodet näkökannasta riippuen ja kauan varsinkin vuosi 1991 oli tilanteesta riippuen aina vuoteen 2012 asti paras ainakin mestaruuksien määrällä ja muutoin vuosi 1985 oli paras itse lähtöruudukon mestareiden lukumäärällä.

 

[CCMK]

Mahdollinen ensi vuosi vain ainoalla maailmanmestarilla lajissa mikäli kenties kaikki lopettamiset tapahtuisi ja vain Lewis Hamilton jäisi lajiin ei olisi ainutlaatuista kun esimerkiksi vuosina 1956-1961 ei lajissa ajanut kerrallaan kuin vain yksi maailmanmestari monista aiemminkin kerrotuista eri seikoista johtuen entisten mestarien väistyessä radoilta tai menehtyessä ennenaikaisesti.

Mielenkiintoisesti ajoittain vuosina 1965-1968 Etelä-Afrikan Grand Prix eräällä tapaa oli leikkisästi nk. Mestareiden Ajo sen sisältäessä seuraavat silloiset entiset, hallitsevat tai tulevat maailmanmestarit:

Jack Brabham: Tuli olemaan tuon ajan pääteeksi kolminkertainen maailmanmestari.

Graham Hill: Tuli olemaan tuon ajan päätteeksi kaksinkertainen maailmanmestari.

Jim Clark: Oli tai tuli olemaan vuoden 1965 ajan tilanteen huomioiden tuolla aikavälillä kaksinkertainen maailmanmestari.

John Surtees: Oli hallitseva maailmanmestari tuolla aikavälillä.

Denny Hulme: Tuli olemaan tuon ajan päätteeksi hallitseva maailmanmestari.

Jackie Stewart: Ei ollut maailmanmestari vielä tuolloin, mutta tulisi olemaan kolminkertainen sellainen vuosina 1969, 1971 ja 1973.

Jochen Rindt: Ei ollut maailmanmestari vielä tuolloin, mutta tulisi murheellisesti olemaan sellainen vuonna 1970 kuoleman jälkeen.

 

[CCMK]

F1:n 70-vuotishistoriassa vuodelle 2020 lähdettäessä ennen pitkää toivottavasti koronan hellittäessä seuraavat maat pitävät kärkipaikkoja sellaisen tilaston osalta siinä, että niillä on ollut eniten ajaneita kuljettajia lajissa ja tässä listauksessa neljän parhaan osalta tulevat siis kisojen määrät joissa joidenkin maiden kuljettaja ei ole ollut mukana:

Iso-Britannia: Vain 12 kertaa vuosina 1950-2019 ei ole ollut Yhdistyneiden Kuningaskunnan kuljettajaa mukana lähtöruudukossa mitenkään eli äärettömän harvinaista on ollut se tosiseikka, että ei edes joskus olisi ollut edes sitä yhtä ainoaa kuljettajaa tästä maasta johonkin kisaan

Ranska: 136 kertaa vuosina 1950-2019 ei ole ollut Ranskan kuljettajaa F1:n lähtöruudukossa ja se on tosiaan yleisharvinaisin maa sellaisista maista nk. Tapaus Iso-Britanniaa huomioimatta jolloin ei olisi nähty edes joskus jotakin kuljettajaa tästä maasta johonkin kisaan

Italia: 212 kertaa vuosina 1950-2019 ei ole ollut Italian kuljettajaa F1:n lähtöruudukossa ja sekin on ollut melko harvinaista aivan kaiken kaikkiaan, että ei olisi nähty edes joskus jotakin kuljettajaa tästä maasta johonkin kisaan

Saksa: 218 kertaa vuosina 1950-2019 ei ole ollut Saksan kuljettajaa F1:n lähtöruudukossa ja niistä 25 kisaa juurikin aiemmin mainittuna aikavälillä 1990 Phoenix-1991 Spa-Francorchamps kun muutoin oli ollut 193 kertaa sellainen tilanne ennen vuotta 1990 milloin ei olisi ollut saksalaisia kuljettajia mukana edes joskus johonkin kisaan

 

[Bleu]

Saksan kohdalla alkuaikoina oli todella vähän vakituisia kuskeja, ja esimerkiksi 1960-luvulla monena vuonna saksalaisia nähtiin vain kotikisassa. 1970 oli Rolf Stommelenin debyytti ja sen vuosikymmenen aikana Hans-Joachim Stuckille ja Jochen Massille kertyi iso määrä kisoja.

 

[CCMK]

Saksan kohdalla alkuaikoina oli todella vähän vakituisia kuskeja, ja esimerkiksi 1960-luvulla monena vuonna saksalaisia nähtiin vain kotikisassa. 1970 oli Rolf Stommelenin debyytti ja sen vuosikymmenen aikana Hans-Joachim Stuckille ja Jochen Massille kertyi iso määrä kisoja.

Näinpä.

Omana aikanaan kaksikko Stuck-Mass olivatkin omalla elintärkeitä saksalaisen formulainnostuksen airueita ja keihäänkärkiä.

 

[CCMK]

Markus Winkelhock tosiaan oli ja on monella tapaa erikoinen saksalainen ja yleensäkin lajin ennätysmies.

Toteutettuaan isänsä Manfredin ja setänsä Joachimin unelman edes jotenkin F1-kisan johtamisesta hän tosiaan johti 46 % koskaan ajamistaan kisakierroksista F1-kisaa vuoden 2007 Nürburgringillä.

Johtoasema olisi voinut olla vielä huikeampi ennen kaikkea ilman turva-autoa ja ilman tietenkin tapahtuneen historian pohjalta viimeistään kierroksella 15 sattunutta keskeytystä.

Winkelhockeista ja ennen kaikkea Markuksesta puhuttaessa suoritus jo pelkästään sellaisenaan oli taata hänelle niin loppukaudeksi 2007 paikan Spykerille ja vuodeksi 2008 muutamaan muuhunkin keskikastin talliin tai edelleen silloisen tilanteen pohjalta harkitulle Spykerille, mutta varsinkin setä-Joachimin tapaan raha osin tuli esteeksi jolloin ne jäivätkin saamatta.

Siten Nürburgring 2007 jäi uran ainoaksi F1-kilpailuksi suurilta osin erittäin murheellisesti mitä nyt toki enemmillä määrillä kisoja ja ehkä kuivassa kelissä ajettaessa tilanne olisi voinut myös ihan todellakin toinen.

Winkelhockeista Markuksesta puhuttaessa hänen asema vain F1:stä tai aivan kaiken F1:n muodon laskien mukaan myös Indy 500-kisat vuosilta 1950-1960 on tietenkin hieman eriävä.

Indy 500:n vuosilta 1950-1960 laskien mukaan Markus Winkelhock olisi viidenneksi eniten uran kisan startteihin nähden johtanut kuljettaja siinä missä Bill Vukovich olisi kärjessä.

F1:n puolesta puhuttaessa kaiken laskien Indy-miesten lisäksi Alberto Ascari menisi myös vielä edelle ja mahdollisesti myös juuri ja juuri myös Juan Manuel Fangio etenkin mikäli vuoden 1952 yhden vuoden kokonaan poissa oleminen hengenvaarallisen loukkaantumisen takia otetaan huomioon myös muutaman sen vuoden MM-kilvan ulkopuolisen ajon lisäksi juuri ennen loukkaantumista uran jatkuessa menestyksekkäästi vuodesta 1953 eteenpäin.

Erittäin kovan suorituksen tänä vuonna 40 vuotta 13.6 täyttävä nuori Winkelhock kuitenkin teki vuonna 2007.

 

[CCMK]

Williams ja McLaren eivät totisesti ole hetkeen olleet kaikkiaan ainakaan liikaa menestyviä.

1980-luvulla ja 1990-luvulla Williams vei 18 vuoden sisällä 9 tallien MM-kilvan ykköspaikkaa ja McLaren onnistui vuosina 1984-1991 viemään samalla tapaa 8 vuoden sisällä 7 tallien MM-kilvan ykköspaikkaa.

Siten muun muassa Williams on edelleen pitkälti tuon aikakauden menestyksen takia yhä toiseksi menestynein F1-talli lajin historiassa.

Legendaarinen Lotus-talli on myös edelleen neljänneksi menestynein F1-talli lajin historiassa huolimatta siitä, että alkuperäisessä muodossaan tallin taival päättyi vuonna 1994 ja Pacific-yhteyden laskien viimeistään 25 vuotta sitten vuonna 1995.

Ellei sitten Pacific-tallin ajamista alemmissa moottoriurheiluluokissa vielä lasketa mukaan jolloin sitten lopullisesti vasta vuonna 1997 kaikki päättyi niin sen kuin Lotuksen kannalta niiden taival.

 

[CCMK]

F1:ssä maailmanmestarit ovat viettäneet aikaa tallikavereina melko paljon keskenään, mutta silti myös ajoittain erittäinkin vähän olosuhteisiin nähden.

Tässä hieman maailmanmestareiden tallikavereina olemisen kisamääriä ja vuosia jaoteltuna osin myös tulevan sellaisen asemaan:

Vähintään 2 maailmanmestaria samaan aikaan tallikavereina

Giuseppe Nino Farina–Alberto Ascari: Ferrarilla 1952/1953 14 kisaa

Graham Hill–Jim Clark: Lotuksella 1967/1968 12 kisaa

Denny Hulme–Emerson Fittipaldi: McLarenilla 1974 15 kisaa

Keke Rosberg–Alain Prost: McLarenilla 1986 16 kisaa

Alain Prost–Ayrton Senna: McLarenilla 1988-1989 17 kisaa

Lewis Hamilton–Jenson Button: McLarenilla 2010-2012 58 kisaa

Fernando Alonso–Kimi Räikkönen: Ferrarilla 2014 19 kisaa

Fernando Alonso–Jenson Button: McLarenilla 2015/2016 39 kisaa

Kimi Räikkönen–Sebastian Vettel: Ferrarilla 2015-2018 81 kisaa

9 kertaa lajin historiassa on nähty ainakin kaksi maailmanmestaria samaan aikaan tallikavereina ja vähiten aikaa murheellisesti viettivät keskenään Graham Hill ja Jim Clark 12 kisan verran ja eniten aikaa viettivät keskenään Kimi Räikkönen ja Sebastian Vettel 81 kisan verran. Yhden kauden mestarimiehistä vähiten aikaa viettivät Denny Hulme ja Emerson Fittipaldi 15 kisan verran ja eniten Fernando Alonso ja Kimi Räikkönen 19 kisan verran.

Vähintään 1 maailmanmestari ja tuleva maailmanmestari samaan aikaan tallikavereina

Giuseppe Nino Farina–Juan Manuel Fangio: Alfa Romeolla 1950-1951 13 kisaa

Alberto Ascari–Mike Hawthorn: Ferrarilla 1953/1954 9 kisaa

Giuseppe Nino Farina–Mike Hawthorn: Ferrarilla 1953-1955 13 kisaa

Graham Hill–Jackie Stewart: BRM:llä 1965/1966 18 kisaa

Jack Brabham–Denny Hulme: Brabhamilla 1965-1967 23 kisaa

John Surtees–Jochen Rindt: Cooperilla 1966 7 kisaa

Jack Brabham–Jochen Rindt: Brabhamilla 1968 12 kisaa

Graham Hill–Mario Andretti: Lotuksella 1968-1969: 6 kisaa

Graham Hill–Jochen Rindt: Lotuksella 1969 10 kisaa

Denny Hulme–Jody Scheckter: McLarenilla 1972-1973 6 kisaa

Niki Lauda–Nelson Piquet: Brabhamilla 1978/1979 14 kisaa

Mario Andretti–Nigel Mansell: Lotuksella 1980 3 kisaa

Emerson Fittipaldi–Keke Rosberg: Fittipaldilla 1980 14 kisaa

Mario Andretti–Keke Rosberg: Williamsilla 1982 1 kisa

Niki Lauda–Alain Prost: McLarenilla 1984-1985 31 kisaa

Keke Rosberg–Nigel Mansell: Williamsilla 1985 16 kisaa

Nelson Piquet–Nigel Mansell: Williamsilla 1986/1987 31 kisaa

Alain Prost-Ayrton Senna: McLarenilla 1988 15 kisaa

Alain Prost–Nigel Mansell: Ferrarilla 1990 16 kisaa

Nelson Piquet–Michael Schumacher: Benettonilla 1991 5 kisaa

Alain Prost–Damon Hill: Williamsilla 1993 16 kisaa

Ayrton Senna–Mika Häkkinen: McLarenilla 1993 3 kisaa

Ayrton Senna–Damon Hill: Williamsilla 1994 3 kisaa

Nigel Mansell–Damon Hill: Williamsilla 1994 4 kisaa

Nigel Mansell–Mika Häkkinen: McLarenilla 1995 2 kisaa

Jacques Villeneuve–Jenson Button: BAR:lla 2003 15 kisaa

Jacques Villeneuve–Fernando Alonso: Renaultilla 2004 3 kisaa

Fernando Alonso–Lewis Hamilton: McLarenilla 2007 17 kisaa

Michael Schumacher–Nico Rosberg: Mercedeksellä 2010-2012 58 kisaa

Lewis Hamilton–Nico Rosberg: Mercedeksellä 2013-2016: 78 kisaa

29 kertaa lajin historiassa on nähty ainakin yksi maailmanmestari ja tuleva maailmanmestari samaan aikaan tallikavereina ja vähiten aikaa viettivät keskenään Mario Andretti ja Keke Rosberg 1 kisan verran ja eniten aikaa viettivät keskenään Lewis Hamilton ja Nico Rosberg 78 kisan verran. Yhden kauden mestarimiehistä vähiten aikaa viettivät Nigel Mansell ja Mika Häkkinen 2 kisan verran ja eniten Fernando Alonso ja Lewis Hamilton 17 kisan verran.

Vähintään 2 tulevaa maailmanmestaria samaan aikaan tallikavereina

Mike Hawthorn–Phil Hill: Ferrarilla 1958 4 kisaa

Jim Clark–John Surtees: Lotuksella 1960 3 kisaa

Jochen Rindt–Mario Andretti: Lotuksella 1969 4 kisaa

Jochen Rindt–Emerson Fittipaldi: Lotuksella 1970 4 kisaa

Damon Hill–Jacques Villeneuve: Williamsilla 1996 16 kisaa

5 kertaa lajin historiassa on nähty ainakin 2 tulevaa maailmanmestaria samaan aikaan tallikavereina ja vähiten aikaa viettivät keskenään Jim Clark ja John Surtees 3 kisan verran ja eniten aikaa viettivät keskenään Damon Hill ja Jacques Villeneuve 16 kisan verran.

PS. Jaettu Alain Prostin ja Ayrton Sennan osuus kun vähintään kahtena maailmanmestarina yhtä aikaa heidän osuutensa tallissa oli lyhyempi kun muutoin vuonna 1988 Alain Prost oli yhden maailmanmestaruuden ainakin omannut kuljettaja muutoin ja Ayrton Senna oli suurimman osan tuota vuotta vasta tuleva maailmanmestari.

 

[Googol]

No nyt on jopa CCMK:n standardeihin nähden tosi hämärä virke. Eihän tuossa viimeisessä ole päätä eikä häntää.

 

[CCMK]

No nyt on jopa CCMK:n standardeihin nähden tosi hämärä virke. Eihän tuossa viimeisessä ole päätä eikä häntää.

Jälkeisosuuttako tarkoitat?

PS:n jälkeen?

Virke kyllä kieltämättä on melko pitkä, mutta yritin vain tarkoittaa heidän osuutensa lyhyyttä ja tietenkin aikamäärän osuutta.

 

[nordic man]

Jälkeisosuuttako tarkoitat?

PS:n jälkeen?

Virke kyllä kieltämättä on melko pitkä, mutta yritin vain tarkoittaa heidän osuutensa lyhyyttä ja tietenkin aikamäärän osuutta.

Koko homma on kyllä aivan käsittämätön. Eihän tuosta PS eteenpäin ymmärrä mitään ja alkaa päänsärky riipimään kun yrittää sitä jäsentää.

 

[spotter90]

Koko homma on kyllä aivan käsittämätön. Eihän tuosta PS eteenpäin ymmärrä mitään ja alkaa päänsärky riipimään kun yrittää sitä jäsentää.

Eipä tuo yllätä, CCMK kirjoittaa samalla tyylillä Jatkoaikaan ja Futisforumille.

 

[CCMK]

Koko homma on kyllä aivan käsittämätön. Eihän tuosta PS eteenpäin ymmärrä mitään ja alkaa päänsärky riipimään kun yrittää sitä jäsentää.

PS:n jälkeisellä osuudella yritän tarkoittaa vain sitä aikaeroa ja en enempää.

Muutoin voi taittaa enintään peistä tuosta osuudesta ja sen tarpeellisuudesta, että monenko kerran jokin asia on tapahtunut lajin historiassa.

Eli ei viesti ole käsittämätön ainakaan kaikessa kokonaisuudessaan, mutta jälkikäteen osin huonosti jäsennelty ja muutoin vieläkin kaiketi ylipitkä viesti se voi kyllä olla.

Välillä olin jättää jopa lisäselitykset kokonaan poiskin ennen laittoa ja kerranhan tuota onkin jo vähän lyhennetty.