"Turhia" tilastoja ja laskelmia

[CCMK]

Suomi on voittanut F1:ssä paljonkin vuosien ja vuosikymmenten saatossa.

Siltikään Suomi ei ole saavuttanut koskaan Italian maaperällä ajetun F1-kilpailun voittoa.

Ehkä lähimpänä oli tavallaan Imolassa ja Monzassa 1999 Mika Häkkisen johtaessa ja menettäessä pelin voittoineen päivineen tai lopulta edes hyvine ajoineen keskeytykseen.

 

[CCMK]

10.8 viime vuonna kun mietittiin erinäisiä muita suurmestareita lajissa ratavaikeuksineen tai maavaikeuksineen voittaa jotakin tiettyä kisaa niin Alain Prost ei koskaan voittanut muun muassa Unkarin Hungaroringin kisaa eikä myöskään Japanin Suzukaa.

Lähellä oli jäädä myös Yhdysvaltain eri osakilpailut koskaan voittamatta ennen sitten Phoenixin kisan voittoa vuonna 1989 ja sitäkin lähempänä vasta uran päätösvuonna eli 1993 Prost voitti Kanadan kilpailun Montrealin radalla,

Vastaavasti Michael Schumacher urallaan voitti kyllä paljon eri kisoja, mutta vähintään kaksi kertaa tai useammin lähtiessään johonkin tiettyyn tunnettuun kilpailuun hän ei koskaan ainoana sellaisena voittanut urallaan ja etenkin vielä silloin nk. Ensimmäisellä Urallaan niin Australian Adelaidea.

Toinen ja hieman happamampi kilpailu reiluudesta tai tallimääräysasioista riippuen oli Itävallan kisat A1-Ringillä.

Viimein ja reilusti Schumi voitti kyllä vuonna 2003 tuon kisan sen historian viimeisenä kisana silloin kun aiemminkin Schumilla oli ollut voittoja, mutta ne perustuivat enemmän tai vähemmän tallimääräyksiin saatuihin etuihin.

 

[CCMK]

10.8 viime vuonna ajateltiin paljon myös Jim Clarkia.

Jim Clark oli monelle ihanne ja näin oli poikavuosiaan viettäneelle Nigel Mansellillekin.

Ikävä kyllä Mansell idolinsa tapaan kärsi yhdestä asiasta:

Mansell ei voittanut koskaan Monacoa ja näin ei sitä itselleen saanut Clarkikaan.

Jim Clark Mansellista poiketen ei vaan ollut voittamatta Monacoa, mutta ei myöskään ollut koskaan edes palkinnoillakaan!

Lähimpänä voitto oli vuonna 1964, mutta tuolloin neljä kierrosta ennen ruutulippua hän keskeytti kärkipaikalta ja silti sai keskeytyksestään huolimatta sijan 4 kilpailun lopputuloksiin.

Mikäli Clark olisi päässyt palkinnoille tai voittanut Monacon kisan vuodeksi 1964 niin hän ei olisi voittanut maailmanmestaruutta toteutuneesti, mutta äärimmäisen lähellä mestaruutta hän olisi ollut etenkin voitolla ja kun tuolloisten MM-kilvan sijoitusten laskemisen tai pudottamisen säännön muisti niin Clark olisi voinut pitää kaikki tuloksensa silloisin säännöin kauden päätteeksi voimassa.

Vuonna 1965 tosin jossiteltavana asiana Clark olisi varmastikin monien ellei lähes kaikkien asiantuntijoiden mielestä voittanut viimein Monacon, mutta vähemmän yllättäen Indy 500:n 70 kertaa suurempi palkintoraha verrattuna koko tuon vuoden Monacon kisan starttirahaan nähden tarkoitti sitten Clarkin ajamista Indy 500:ssa ja sen voittoa!

Mielenkiintoisesti myös vuoden 1965 mestaruutensa varmistumisen jälkeen kun Nürburgringin jälkeen mentiin loppukauteen niin Clark ei sittemmin saavuttanut lainkaan enää edes pisteitä ollen siis maailmanmestari joka tapauksessa.

Jackie Stewart myös perin vahvana Clarkin ihailijana itsekin vähän siis Clarkia nuorempana miehenä oli urallaan voittamatta tai pääsemättä koskaan palkinnoille Mexico Cityn kilpailuissa Meksikossa. Ehkä vuonna 1971 olisi viimein ollut Stewartin vuoro, mutta tuon vuoden Mexico Cityn kilpailu vähemmän yllättäen peruttiin vuoden 1970 Meksikon kisan viikonlopun mitä erinäisimpien murheellisten sotkujen vuoksi kuten esimerkiksi katsojakurittomuuden vuoksi.

Toisaalta Mexico Cityssä hyvin usein itse asiassa kaikkiaan ajatellen Stewart itse melkein aina keskeytti noita kisoja ja vain harvoin pääsi edes maaliin.

 

[CCMK]

10.8 viime vuonna kun mietti muita mestareita niin esimerkiksi Graham Hill tunnettuna Herra Monacona tai myös Mr. Monacona ei koskaan kerta kaikkiaan vain voittanut omaa kotiosakilpailuaan.

Sama juttu Jenson Buttonille eli ikinä hän ei voittanut Silverstonessa urallaan kisaa.

Ja ehkä vielä tätäkin huonompana juttuna Button ei koskaan ollut Silverstonessa edes palkinnoillakaan.

Toisaalta on ollut kuitenkin niin, että jotkut koskaan varsinaisesti kotikisassaan ikinä palkinnoille pääsemättömät kuljettajat ovat kuitenkin mutkan kautta sinne päässeet:

Australian Mark Webber pääsi kuin pääsikin Minardin viitospaikan tilan ajon vuoksi ensikisassaan vuoden 2002 Melbournessa palkinnoille erikoisvieraana yhdessä palkintokengurunkin koko palkintokorokkeelle toimittaneen tallipäällikkö Paul Stoddartin kanssa ja sankarit nähtiin toden totta villeissä tunnelmissa Australian lippua viittanaan kantaen tuona riemupäivänä sitten Minardille!

Melbournessa 2014 Daniel Ricciardo pääsi kunnolla palkinnoille kakkostilan saaden kotikisassaan sen sitten vaan jouduttua kuohuttavasti hylätyksi eikä sijoitusta pisteineen koskaan palautettu Ricciardolle 31.12.2014 mennessä kun FIA piti päänsä polttoainevirtauksen laittomuudesta koskevasta kysymyksestä Ricciardon autossa loppuun asti.

Ricciardo ei koskaan urallaan minkä arvellaan päättyvän ihmeittä pian tai se jo on päättynyt käytännössä sellaisenaan niin päässyt uudelleen palkinnoille nyt hyväksyttynä Melbournessa.

No mikäli eläkkeelle jäädään niin voidaan senkin edestä sitten seurustella Heidi Bergerin kanssa.

Gerhardin tyttö kun kyseessä sattuu olemaan!

 

[CCMK]

Jim Clark teki aikanaan melkoista moottoriurheiluhistoriaa ja ainakin F1-puolella hänellä on edelleen toki kiitos vanhempien aikojen vapaamman tavan pitää F1-kisoja niin yksi ennätys voimassa:

Clark on nimittäin voittanut urallaan vähintään yhden kilpailun neljänä eri pidetyllä viikonpäivänä!

Tosin aikakausi oli erilainen toden totta Clarkin aikoihin.

 

[CCMK]

14.8 viime vuonna muisteltiin paljon erilaisia vapaamman F1-kisojen pitämispäivämääriä ja erilaisia vanhempien aikojen maakohtaisia kilpailun pitämisen sääntöjä.

Etelä-Afrikan Grand Prix F1:ssä vanhempina aikoina joko Prinssi Yrjön/Itä-Lontoon radalla tai Kyalamissa oli vanhempina aikoina melkein yksinomaan maan pyhäsäännön ja viikonlopunviettosäännön mukaisesti aina pidettävä lauantaina ellei kyseessä ollut enemmän tai vähemmän vain erikoispyhän tai juhlan vuoksi siirrettävästä päivästä.

Muu poikkeus säännössä sai olla uutena vuotena pitäminen.

Uudenvuoden Aatto tai Uudenvuodenpäivä ilman muuta sai olla poikkeus sääntöön ja silloin sen sai pitää koska tahansa.

Hollannissa vuorostaan lähtökohta oli Zandvoortin kisojen pitämisen suhteen sunnuntaina, mutta maan omien pyhäsääntöjen ja viikonlopunviettosääntöjen mukaan muukin päivä oli mahdollinen.

Lisäksi Hollannissa moottoriurheilua aina jossain määrin vuoteen 1977 rajoittaneen maan melulainsäädännön mukaisesti kilpailu oli oikeus peruuttaa sunnuntaisin jolloin todellakin meluaikaan ja melulainsäädäntöä kunnioittaen Zandvoortin kisoja pidettiin vanhempina aikoina myös tuon tilanneuhan välttämiseksi lauantaisin tai sen ollessa jo osa melurajoitusten mukaista kieltoaikaa tuon ajan yleistäkin elämää koskevien sääntöjen puitteissa vähän myös vuodesta riippuen niin maanantaina.

Toki Zandvoortissa pidettiin poikkeuksellisesti lauantaikisoja vuodesta 1978 eteenpäin ajatellen myös, mutta vain poikkeuksella kuten esimerkiksi vuonna 1982 Jalkapallon MM:n ja Wimbledonin Tenniksen vuoksi.

Englannissa tietenkin eri F1-kilpailut olivat aina lajin alusta vuodelta 1950 vuoteen 1975 asti aina lauantaisin ennen kuin viimein vuoden 1976 vastaava Englannin Grand Prix ensi kerran oli sunnuntaikilpailu.

Pitkälti brittiläisen urheilulainsäädännön ja yleisen elämänviettolainsäädännön mukaisesti meneteltiin näin ja silloin tällöin vielä vuodesta 1976 eteenpäin aina vuoteen 1983 asti lauantaikilpailu Englannin maaperällä ajettavissa kilpailuissa oli F1:n osalta mahdollinen.

Useakin eri vanhojen aikojen kuljettaja on voittanut eri viikonpäivinä kilpailuja.

Muun muassa Stirling Moss, Jack Brabham ja Emerson Emmo Fittipaldi voittivat kisoja näin ja jo pelkästään vuoden 1960 kisakauden aikana kohti maailmanmestaruutta Jack Brabham voitti kolmekin tällaista yhtä eri viikonpäivinä ajettua F1-kisaa.

Yhdysvalloissa ajettua Indy 500-kilpailua vanhempana aikana osana F1-kalenteria tai ei niin ajettiin ihmeittä aina tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin laajan ja lähes seremonialliseksi käsitteeksi nousseen tavan mukaisesti silloin vanhempina päivinä.

Muu ehdoton sääntö oli, että Indy 500:n pääkilpailu oli aina pidettävä 30.5 kutakin pitovuotta kohti aina ellei kilpailupäivä osunut kerta kaikkiaan sitten jollekin merkittävälle Yhdysvaltain lainsäädännön mukaiselle juhlapäivälle tai vapaapäivälle työlainsäädäntöä rikkoen.

Siinä tapauksessa, että näin kävi ja varsinkin jos Indy 500 vanhan ajan mallin vietossaan osui sunnuntaipäivälle niin järjestäjät aina siinä tapauksessa pitivät kilpailun aina kunakin heti ensimmäisenä kalenterissa vapaana maanantaipäivänä tai tiistaipäivän osuessa kohdalle sellaiseksi sitten kerta kaikkiaan varattuna/kiellettynä päivänä niin siinä tapauksessa yhtä poikkeuksellisesti keskiviikkona.

Tämä sääntö oli voimassa Indy 500:n todella alkumetreiltä lähtien pidoltaan ennen kuin viimein vuoden 1974 aikoihin tai heti tuon vuoden kilpailun jälkeen poistui käytöstä vuodesta 1975 eteenpäin jolloin viikonloppusääntö on rajattu tiukemmaksi vaikka itse muu runko tapahtumalle on hulppean seremoniallinen kuten vanhoinakin aikoina!

 

[CCMK]

14.8 viime vuonna kun mietittiin vielä, että kenellä olisi ollut F1-voittoja eniten historiassa silloin kuin kuvitteellisesti ei olisi saanut ajaa F1-kisoja muuten ikinä sunnuntaisin niin viikonpäivistä puhuen ja kaikkiaan muita voittoja eniten kuin sunnuntaikilpailujen voittoja koko F1:n historiassa oli Jim Clarkilla 8 kappaleen verran sellaisenaan ja hänen takanaan jaetusti seuraavaksi eniten oli Jack Brabhamilla ja Jackie Stewartilla viiden kappaleen voimin ja heidän jälkeen eniten olikin sitten jo Niki Laudalla neljän kappaleen voimin.

Kaikilla muilla kuljettajilla oli ollut enintään vain kolme voittoa ja useimmiten vähemmän.

Tuolloin tosin viime vuonna aika lailla varmistui joskin lopputarkastusta vielä odoteltiin sellaisenaan niin F1:siin lauantaikilpailujen paluu mahdolliseksi lajiin kun Las Vegasissa pidettiin viime vuonna ensimmäinen lauantaikilpailu sitten Kyalamin 1985.

Tänä vuonnakin lauantaina pidettävien kilpailujen taivalta tullaan jatkamaan Las Vegasin uuden radan kilpailun voimin toista vuotta peräjälkeen.

 

[CCMK]

Kun miettii F1-kisahistorian eri ratojen tai kisapaikkakuntien aikaeroa ympäri maailmaa niin edes ajatuksena mikään ei varmaankaan voittaisi Yhdysvaltain Länsi-Samoalla tai Itä-Samoalla tai vastaavasti nämä alueet unohtaen Havaijilla vietettävää F1-kisaa aikaerojen suhteen.

Ne ovat niin maailman äärissä tai pikemmin sellaisenaan sanoen toki mahtavasta etäisyydestä huolimatta erilaisten aikavyöhykkeiden äärissä niin kaukana, että vaikkapa iltakilpailuna tai yökilpailuna ajaen se varmaan aloitettaisiin ennen keskiyötä ja lopetettaisiin viimeistään keskiyön jälkeen vähän matkaa ja etenkin mikäli vähänkin olisi vaikka sadeviivettä tai turva-autojen suhteen tullutta viivettä kilpailun läpivientinä niin eräissä maissa kiitos valtavien aikaerojen tuo tuntuisi ikään kuin olisi F1-kisaa vietetty kolmen eri vuorokauden puolella!

Ääritakarajahan nykyään sunnuntaikilpailujen ja esimerkiksi 1980-luvulla silloisesti enemmän puhuen lauantaikilpailujen viettoaikaan tarkoitti enintäänkin yleensä kaukaisimmillaan vaan ikään kuin olisi F1-kisaa vietetty kahden eri vuorokauden puolella.

Australiassa ja Uudessa-Seelannissa on aina ollut välillä melkoisen tiukkaa seurata muita F1-kisoja kuin omia kotikisoja juurikin valtavan aikaeron takia.

Esimerkiksi osassa joitakin noiden maiden kauden TV-kisoja toisin kertoen niiden TV-lähetykset ovat päättyneet helpostikin esimerkiksi maanantaisin Australian Aikaa ajettuina ja päättyneinä!

Joissakin noissa paikoissa kiitos aikavyöhykkeen äärimmäisyyden ja jopa eräänlaisten vääristymien aina lähempänä olokaan ei tarkoittaisi helppoa F1-seurantaa Uuteen-Seelantiin ja sen TV:lle näin esimerkkinä.

Esimerkiksi Aucklandin ja Havaijin aikaero on hurjimmillaan 22-23 tuntia toisiinsa nähden!

 

[CCMK]

21.8 viime vuonna mietittiin, että milloin viimeksi ei palkintokorokkeella ollut soitettu Yhdistyneiden Kuningaskuntien kansallislaulua eli God Save the Queeniä tai tietenkin jo kaikkiaan nykyään sen parin viime vuoden ajan jälkeen pitkästä, pitkästä aikaa God Save the Kingiä?

Etenkin koko vuoden ajalla nämä kyseiset kansallislaulut kuninkaan tai kuningattaren nimissä eivät soineet vuosina 1950, 1951, 1952, 1974, 1978, 1979, 1980, 1984, 2004 ja 2005.

Toissa vuonna ja tuolloisesti siis viime vuonna puhuen George Russellista tuli Lewis Hamiltonin sijaan Interlagosissa 2022 siis ensimmäinen God Save the Kingin kuullut maan kansalainen F1-kisassa ja yleensäkin ensimmäisenä sitten F1:n edeltäjäsarjan eli Formula A:n tai edeltäjän edeltäjäsarjan Grand Prix-sarjan aikojen.

Sittemmin myös Lewis Hamilton on päässyt kuulemaan tuon kappaleen itselleen sovitettuna parikin kertaa joista tosin Russellin suhteen tuli hänelle hylkäys kilpailusta puhuen.

 

[CCMK]

23.8 viime vuonna mietittiin eräänlaisia kansallislaulujen tai kansallislippujen sekaisin menemistä silloin tällöin historiallisesti puhuen F1:ssä.

Vanhoina aikoina niitä saattoi sattua useamminkin palkintojuhlissa ja mikäli ei niin kansallislaulujen kanssa ajoittain kisajärjestäjillä oli haettavaa niissä tai ne menivät suorastaan päin metsää ja mäntyä.

Magny-Coursissa 2005 vähän tuoreempana aikana puhuen muun muassa Suomen Kimi Räikkönen esiintyi palkintokorokkeella virheen seurauksena sitten Saksan Kimi Räikkösenä ja Saksan Michael Schumacher sitten vastaavasti Suomen Michael Schumacherina!

 

[CCMK]

26.8 viime vuonna juuri ennen Zandvoortin kilpailua oli mielenkiintoista todeta ainakin silloisten puheiden perusteella, että vuodesta 2013 lähtien silloisissa seuraavissa 214:ssa kilpailussa oli tapahtunut niitä kohti ajettuina 20 kertaa kuljettajavaihdos eli 8,9 % todennäköisyydellä kutakin kilpailua kohti vähintään joku kilpailija saattoi joutua siis vaihtoon kesken kauden.

Todennäköisyys oli aika pieni, mutta nykyaikaan nähden yllättävän monesti jokin kuskimuutos oli siis mahdollinen.

Mikäli kuitenkin kaikki mahdolliset F1:n kisakuljettajan ajajalupahakemukset lisensseineen ja käsittelykertoineen olisi samalta ajalta siis eli Zandvoortiin 2023 mennessä vuodesta 2013 lähtien tuonut ilmi käsittelyyn niin kaikkiaan FIA ja kisojen järjestäjät käsittelivät tuolla aikavälillä 4388 kappaletta ajajalupahakemusta lisensseineen ja kertoineen.

Tuolla kerrotulla luvulla hyvinkin laajasti olisi siinä tapauksessa todennäköisyys kuljettajavaihdokseen ollut lähellä olematonta.

Toisin kertoen vain 0,45 % todennäköisyydellä siinä tapauksessa kutakin käsiteltyä ajajalupahakemusta kohti lisenssiin olisi tullut siis hylkäys mahdollisen käsittelykerran päätteeksi myös yhtä mahdollisessa ylimääräkäsittelyhaussakin.

 

[CCMK]

27.8 viime vuonna puhuttiin merkittävästi siitä lajissa miten suuri oli Fernando Alonson suuri ikäero näihin nuorimpiin lajin kuljettajiin nähden oli.

Tuolloin kuin myös nyt lajiin palaava Liam Lawson oli sen verran nuori kaveri, että Alonso oli ehtinyt ajaa F1:ssä enemmän tai vähemmän sen 17 osakilpailua urallaan ennen kuin Lawson oli edes syntynytkään!

Zandvoortin kisa ajettiin tuolloin ja viimeinkin Alonso rikkoi palkinnoille päästyään Michael Schumacherin ennätyksen uran ensimmäisen ja viimeisen palkintosijoituksen välisen aikavälin saavutuksen.

Schumilla ero siis oli ennen uran loppumista 20 vuotta, kolme kuukautta ja kaksi päivää kun taas Alonsolla ero oli 20 vuotta, viisi kuukautta ja neljä päivää.

 

[CCMK]

27.8 viime vuonna Fernando Alonso saavutti myös yhden muunkin ennätyksen lajissa siihen mennessä kun Zandvoortin kilpailu oli ajettu tai se oltiin viettämäisillään.

Nimittäin uran ensimmäisen ja viimeisimmän kisan nopeimman kierroksen välisen eron.

Alonson uran ensimmäinen kilpailun nopein kierros tuli hänen haltuunsa silloin Montrealissa 2003 ja Zandvoortiin mennessä tuolloin oli kulunut siitä 20 vuotta, kaksi kuukautta ja 12 päivää.

Siten Alonso oli uusi ennätyksen haltija.

Edellinen haltija lajiennätyksen osalta oli ollut jälleen kerran Michael Schumacher jonka uran ensimmäinen kilpailun nopein kierros oli samalla kertaa ensivoiton yhteydessä Belgian Spa-Francorchampsissa 1992 ja uran viimeiseksi jäi Hockenheimissa 2012 kotikisassaan saatu vastaava kilpailun nopein kierros.

Schumacherilla ensimmäisen ja viimeisen vastaavan välillä oli aikaa 19 vuotta, 10 kuukautta ja 22 päivää.

 

[CCMK]

27.8 viime vuonna pohdittiin myös eräänlaisia kuljettajia jotka joko olivat erilaisten vakioautosarjojen edustajia tullessaan F1:siin tai joilla oli oikeammin ollut F1-ajoja ennen varsinaista toimenkuvaansa kausiluokassaan vakioautoissa.

Saman vuoden aikana viime vuonna periaatteessa F1-ajon oli ehtinyt suorittaa ja vasta sen jälkeen DTM-uran ensikisan ajoi Jack Aitken ja Liam Lawson vuorostaan aikoi isommin ajaa oikeastaan DTM-sarjassa eikä suinkaan F1:ssä isommin ennen kuin hänelle sitten edes jotain tilapäisajoa laitettiin tulille.

Vuonna 2005 esimerkiksi Christian Albers oli ollut tutumpi vakioautoluokkien kuski ennen kuin hän teki oman ensiajonsa F1-ajojen suhteen ja Mika Häkkinen vuorostaan tietenkin jatkuvan jatkuvasti uran lopullisen lopettamisen tai jatkamisen välillä F1:ssä esimerkiksi vaikka edes testikuljettajana ennen lopullista uran päätösvuotta huipputallissa tai edes riittävän kilpailukykyisessä tallissa pallotelleena päätti samana vuonna suorittaa kuitenkin pääsääntöisen uuden aluevaltauksen toki suomalaisille tuttuna sarjana DTM:ssä.

 

[CCMK]

28.8 viime vuonna puhuen Zandvoortin kisan jälkitunnelmiin ennätyksiä tapahtuneena tai kiistanalaisina riittäisi kerrottavaksi asti vaikka millä mitalla.

Toisaalta ehkä lyhyenä pitäen tässä tapauksessa puhuen Zandvoortissa oli viime vuoden osalta puhuen pilvisen ja sateisen kisan takia melkoinen määrä ohituksia ja varikkokäyntejä kilpailuun.

Välillä varikkokäynnin määritelmistä ennätystä kohden käytiin kovaa kiistaa ja jälkipeli jätti oman makunsa suuhun kun kaikkiaan varikkokäyntejä on nähty paljon muissakin kisoissa ja suhteessa tietyn ehdoin jopa enemmän.

Toisinaan ennätykset määritelmineen kärsivät siitä, että riittävän vanhoista kisoista puhuen niitä ei muisteta tai aivan liian paljon vaaditaan erilaisia juttuja niistä tiedettäväksi ennen muka niin oletettavaa ennätyskelpoisuutta.

Joka tapauksessa varikkokäyntien lukumäärä vaihteli niinkin sinänsä menettelevän hurjasta määrästä kuin 101-107 kappaleesta pysähdyksiä ennen sitten putoamista näillä näkymin lopullisesti hyväksyttyyn 89 kappaleeseen ja jopa tämäkin on typerä juttu koska ainakin 29 oletettua pysähdystä tapahtui muilla tavoin räikeästi punaisen lipun aikana ja lisäksi oli vielä yksi käytännössä kokonaan ylimääräinen turha turva-auton ajattamiskierros koko joukolla sitten enemmän tai vähemmän varikon kautta lajin virallisen lähettäjän ja muun kilpailunjohdon yhdessä tuomarien kanssa mokatessa omia sääntöjään!

Oikeampi määrä olisi paljon todennäköisemmin ollut riittävän lopullisena 72 varikkopysähdystä viime vuoden Zandvoortiin toisin kuin miten on täysin turhaan ja hyvin harhaan johtavasti hehkutettu!

Zandvoortin kisoissa ja välillä muutenkin kun nykyajasta puhutaan niin ongelmana varikkopysähdyksissä ja niiden määrittelyissä on ollut se, että kaikki mahdolliset tietyt punaisten lippujen keskeytyksetkin ikään kuin lasketaan varikkopysähdyksiksi.

Tyyli lienee otettu Yhdysvaltain Indycarin puolelta edeltäjineen tai vaihtoehtoisesti jälleen NASCAR-sarjan puolelta.

Lisäksi joissakin tapauksissa jälleen mitä todennäköisimmin Yhdysvalloista poimitulla käytännöllä pelkkä turva-auton perässä ajattaminen varikolle pysäyttämiseen tai kilpailun uudelleen käynnistämistä varteen myös lasketaan ikään kuin muka varikkopysähdyksiksi.

Toisaalta mikäli jonakin päivänä jokin nykypäivän kisa olisi eniten varikkopysähdyksiä tuonein kisa lajiin niin se ei tavallaan olisi ihme tai määritelmä titteliin olisi helpompi kun varikkokäyntipakko muutoin kuin sateella ja poikkeuksin vuodesta 2007 lähtien on aina tarkoittanut ainakin yhtä pysähdystä jossakin vaiheessa kisaa per kuljettaja ja per talli.

 

[CCMK]

28.8 viime vuonna vielä Zandvoortin jälkipyykissä käytiin läpi erilaisia kisan ohitusmääriä ja osaa näistäkin epäiltiin räikeästi väärin menneiksi tai vain esimerkiksi DRS-avustuksilla ja esimerkiksi muiden kuljettajien sadekelin vaikeuksien kautta tulleiksi tilanteiksi.

Muun muassa välillä joissakin laskuissa tunnuttiin pyörittävän aivan liikaa TV-ohjauksen uusintakuvia ikään kuin oikeasti suoran lähetyksen ohituskuvinakin!

 

[CCMK]

30.8 viime vuonna puhuttiin ja ehkä vähän toivottiin Max Verstappenin joutumista nk. Monzan Kirouksen uhriksi.

Se silloinen viime vuosien kirous koski siis aina jonkin tietyn vuoden voittajan seuraavan vuoden varmaa keskeytystä kunkin voittovuoden kilpailun jälkeen.

Pieni lista näin käyneenä oli tapahtunut lähivuosina tällä tavalla:

Vuosi 2019: Charles Leclerc voittaa Monzan kisan vain keskeyttääkseen vuoden 2020 vastaavassa kisassa korona-aikana

Vuosi 2020: Pierre Gasly voittaa Monzan kisan korona-aikana vain keskeyttääkseen vuoden 2021 vastaavassa kisassa osin edelleen korona-aikana elettynä

Vuosi 2021: Daniel Ricciardo voittaa Monzan kisan korona-aikana vain keskeyttääkseen vuoden 2022 vastaavassa kisassa kun viimein korona-aika alkaa jäädä taakse

Vuosi 2022: Max Verstappen voittaa Monzan kisan korona-ajan loppuhetkillä tai kun alettiin palata pysyvämmin korona-ajalta jälleen normaalimpaan elämänaikaan kuin miten oli vietetty ennen koronaa

Kysymys viime vuodeksi oli, että voittaisiko Verstappen vai keskeyttäisikö?

Lopulta Verstappen teki oletetun ja kohutun nk. Monzan Kirouksen tyhjäksi voittamalla Monzan kisan viime vuonna eli 2023.

 

[CCMK]

31.8 mennessä viime vuonna Max Verstappen oli jälleen saavuttamassa eräiden huippukuljettajien suhteellisia uran kokonaismääriä.

Nigel Mansellin uran koko voittomäärien saavuttamiseen ikään kuin kahden vuoden sisältä toimien Verstappenille riitti enää kuusi voittoa koko lopulta viime kaudelta puhuen millään tavalla ja 7 voittoa vastaavasti samalla tapaa Mansellille kuvatulla tavalla olisi tarkoittanut myös samaa Fernando Alonson uran koko voittomäärän vastaavan saavuttamista kohtaan!

Aivan loppuvuotta kohti viime vuonna nuo ennätykset siitä puhuen menivät Verstappenin nimiin.

Toisaalta tietyin ehdoin myös ajatellen nuo miehet olivat jääneet Verstappenin taakse uravoitoissa jo kauan sitten ja ohi mentiin ennen pitkää niin Alain Prostista ja Sebastian Vettelistäkin tiettyjen voittojen määrissä.

 

[CCMK]

31.8 mennessä viime vuonna kun kaipailtiin F1-voittajaa vähän veteraanipiireissä niin reilusti yli 40 vuotta täyttäneet osakilpailuvoittajat olivat vain niin perin harvinaisia.

Nigel Mansell oli ja on yhä viimeinen kuljettaja 54 vuoden sisällä tai tuolloin kysymyshetkellä 53 vuoden sisällä voittaessaan Adelaidessa 1994 41-vuotiaana.

Ennen Mansellia vanhin hetkeen oli ollut Kyalamissa 1970 Jack Brabham 43-vuotiaana ennen pitkää 44 vuotta sinä vuonna täyttäneenä ja vielä vuotta ennen Brabhamin Kyalamin veteraanivoittoa Graham Hill voitti Monacossa 1969 vielä kerran 40-vuotiaana.

Graham Hill vaikutti silloin Monacon 1969 voittotunnelmiensa myötä niin elinvoimaiselta, että hän ilmoitti ajavansa sillä riemutuulella ja ilolla mitä hänellä vielä F1:stä kohtaan riitti niin aina 50-vuotiaaksi asti.

Se olisi tarkoittanut uran loppumista sitten vasta vuonna 1979!

Ihan niin kauan Graham Hill ei ajanut lajissa ja koko ilon formuloita kohtaan oli viedä tietysti omat jälkensä jättänyt paha loukkaantuminen vuoden 1969 loppukaudesta.

Silti Graham Hill myös ajojen tason heikentymisestä huolimatta jaksoi ajaa vieläpä jopa ennen pitkää oman tallinsa autolla aina vuoteen 1975 asti ennen kuin sitten lopetti olematta enää edes ajamatta vielä kerran vaikkapa Silverstonessa 1975 ajoparaatin jälkeen kun se hänen lopettajaisiaan varten oli lajiin järjestetty näyttävästi!

Ja murheellisesti hän sitten menehtyi lento-onnettomuudessa.

Toisaalta vaikka hän jollain ihmeellä olisi jäänyt henkiin tai tosiaan vaikka ilman onnettomuuttaan vuonna 1969 sitten jatkanut sinne riemuissaan vähän ehkä leikilläänkin laskettuun ikävuoteen eli 50:een asti lajissa ja voittanut jonkin tietyn kisan niin hän ei olisi siltikään esimerkiksi ollut vanhin F1-voittaja.

Vanhin F1-kisan voittaja kun sattui olemaan vuoden 1951 Reims-Gueuxin kisan voittanut Luigi Fagioli silloisena 53-vuotiaana.

Toisaalta muista äärimmäisistä lajin ikäpresidenteistä puhuen MM-kilvan ulkopuolisia F1-kisoja ja tietenkin lajiedeltäjän eli vaikkapa Formula A:n kisoja voittivat ilman muuta muun muassa Philippe Etancelin ja Louis Chiron.

Ja voittaessaan varsinaisesti sitten hyväksyttyjä F1-kisoja olisivat olleet jo melkoisenkin vanhoja jääräpäitä veteraanitasollakin tavallaan.

Louis Chiron oli lopulta vanhin koskaan F1-kisaan tai viikonloppuun edes yrittänyt kuljettaja ja hänen F1-ura tai sellainen vakavampi kilpa-ajoura vaikka edes vuosittain pelkän kotikisansa eli Monacon vastaavan ajaen muutenkin loppui sellaiseen seikkaan kuin syvyysnäön menettämiseen ikäperusteisena juttuna.

Kun sitähän kilpa-autoilija tarvitsi jo Chironin ajoaikoina ja ainakaan yhtään uudempana aikana on tarvinnut senkin edestä.

Ja sitten on tietysti normaali ikänäkökin ongelmana tai menettämisen alla väistämättä jokaisella riittävän kauan elävällä joskus edessä.

 

[CCMK]

Vanhempina aikoina erilaisia aikarajoja F1:ssä oli käytössä, mutta onneksi useimmiten niitä ei aina niin hirveästi pakottamalla pakottaen noudatettu.

Muutoin olisi ollut hyvinkin väljää jo silloin tällöin lajin historiassa hieman toki tilanteesta riippuen lähtöruudukon perusteella.

Kymmenen vuotta sitten vertailin erinäisiä kisaan mukaan pääseviä kuljettajia kautta linjan eri aikarajoilla, mutta enimmäkseen vuosina 1983-1995 käytössä olleen 110 % aikarajasäännön ja sitten myös tuoreemman eli vuodesta 1996 lähtien käytössä olleen 107 % aikarajasäännön perusteella.

Välillä erot olivat huomattavia tiettyjen kisojen kesken yhtä tietyllä tavalla.

Vanhan toikin juttuja voinee kaivella joskus lisäesimerkiksi, mutta siinä missä esimerkiksi 110 % sääntöä noudatettaessa periaatteessa vuoden 1992 Silverstonessa olisi voinut olla kaikki kuljettajat tai enintään 27 kuljettajaa kisaan sunnuntaille lähtöruudukossa niin 107 % sääntöä noudattaessa muuhun vuoden 1992 kisojen eri lähtöruudukoihin nähden vain 12 kuljettajaa olisi hyväksytysti päässyt lähtemään koko kisaan yleensäkään!

Toki muissa vuoden 1992 kisoissa ei edes 107 % säännöllä muutoin olisi noin paljon ollut kisaan kelpaamattomia kuljettajia sieltä ulkona aikasäännön perusteella.