henrizio
väärinkäyttäjä
- Liittynyt
- 21.4.2007
- Viestit
- 2216
Aeropinta-alaa lasketaan valokuvista.Näkeekö siitä myös aeroasetukset?
Aeropinta-alaa lasketaan valokuvista.Näkeekö siitä myös aeroasetukset?
moiNo morjens vaan,
Yritin vain selittää sinulle sen perustavanlaatuisen asian, että jos turboahdin ei ota lisää kierroksia eikä polttomoottorissa pyöri sylinterit nopeammin, niin auto ei myöskään voi kiihtyä. En ymmärrä yhtään, miksi horiset tuosta kierrosluvun rajoittamisesta. Jos moottori pyörii 15 000 r/m, niin silloin auton nopeus ei (ilman turboa) voi kasvaa vaan se pysyy vakiona. Kierrosrajoittimet vain tarkoittavat sitä, että moottorin toiminta-alue tulee säätää kapeammaksi vaihdelaatikon välitysten kautta.Niin, miten tämä sun tieteellinen päteminen nyt auttoi tässä asiassa? Mitä jää jäljelle, kun polttomoottorin teho muodostuu kierrosluvusta ja täytöksestä ja näistä kierrosluku on rajattu 15000rpm? Väittäisin myös suurimman ahtopaineen olevan rajattu. Ja jos sen mittauspaikkaa ei ole tarkoin määritelty, niin sillä voi yrittää hieman kikkailla.
Erinäisten muuttujien vakiointihan päin vastoin helpottaa tehoerojen laskemista, koska tallien ei tarvitse pähkäillä noiden "lukittujen" asioiden kanssa ollenkaan. Jos toisen kone ottaa enemmän kierroksia, niin käytännössä se "taikoo" jostain enemmän tehoa kuin oma moottori. Kaikki vakioidut asiat voidaan sulkea pois laskuista ja miettiä sitten, että miten niistä jäljelle jääneistä yksityiskohdista puristetaan enemmän suorituskykyä irti.Silti tämäkin on turhaa, koska suurin sallittu hetkellinen maksimi kulutus on rajoitettu ja se määrittelee käytännössä suurimman käytettävissä olevan polttomoottorin tehon ja silti moottoreissa on eroja.
Tietenkin voi.Voisiko Mersujen ylivoimaisuus tulla muualta kuin itse polttiksesta?
Se "sähkömoottori" on tässä tapauksessa turboahdin, koska akuista otettava energia ohjataan turboahtimen turbiinin pyörittämiseen. Turboahdin päästää sen surullisen kuuluisan "pölynimurin äänen", joten totta kai sen perusteella on myös mahdollista tehdä arvioita. Tällöin tosin polttomoottorin ja turboahtimen äänispektrien tulisi olla hyvin erilaiset, koska muutoin ne voivat häiritä toinen toisiaan ja se tekisi Boriksen mainitsemasta foneettisesta mittaamisesta mahdotonta. Minähän en itse tiedä, käytetäänkö tällaisia menetelmiä enää ja miten paljon; oletin vaan että @BJohnson kun sanoo jotain niin asia myös on silloin niin.Voiko sähkömoottorin tuottaman tehon mitata foneettisesti? Entä voimalaitoksen yhteistehon?
Ensinnäkin formulassa sylinterit eivät pyöri vaan kampiakseli. Toisekseen turbon pyörintänopeus on myös rajoitettu eikä sen nopeudella ole suoranaisesti vaikutusta auton nopeuteen. Sähkömoottori turbossa auttaa pitämään painetta yllä jarrutustilanteessa, siis silloin kun kaasua ei paineta. Muutoin polttomoottori huolehtii turbiinin pyörityksestä. Oikeastaan paine ei ole tässä tärkeä tekijä, koska se muodostuu ilmäärästä jonka kompressori maksimi kierrosluvullaan tuottaa sekä siitä kuinka paljon moottori kykenee ilmaa käyttämään. Eli jos moottori hengittää paremmin, niin ahtopaine on pienempi samalla ilmamäärällä kuin huonommin hengittävissä moottorissa. Turbon pyörintää hillitään hukkaportilla, mutta näissä enemmänkin tekemällä sähköä turboon kiinnitetyllä sähkömoottorilla, joka siis toimii nyt laturin. Juu, turboagrekaat. Onko se nyt sitten mgu-h. Toinen sähkömoottori pyörittää kampiakselia tai siis avustaa sen kiihtymistä. Suurin apu saadaan nimenomaan pienillä kierroksilla, silloin sähkömoottorin vääntö on suurimmillaan. Täytyy myös huomata, ettei polttomoottorin suurinta sallittua kierrosnopeutta voida ylittää edes sähkömoottorin avustuksella.Yritin vain selittää sinulle sen perustavanlaatuisen asian, että jos turboahdin ei ota lisää kierroksia eikä polttomoottorissa pyöri sylinterit nopeammin, niin auto ei myöskään voi kiihtyä. En ymmärrä yhtään, miksi horiset tuosta kierrosluvun rajoittamisesta. Jos moottori pyörii 15 000 r/m, niin silloin auton nopeus ei (ilman turboa) voi kasvaa vaan se pysyy vakiona. Kierrosrajoittimet vain tarkoittavat sitä, että moottorin toiminta-alue tulee säätää kapeammaksi vaihdelaatikon välitysten kautta.
Erinäisten muuttujien vakiointihan päin vastoin helpottaa tehoerojen laskemista, koska tallien ei tarvitse pähkäillä noiden "lukittujen" asioiden kanssa ollenkaan. Jos toisen kone ottaa enemmän kierroksia, niin käytännössä se "taikoo" jostain enemmän tehoa kuin oma moottori. Kaikki vakioidut asiat voidaan sulkea pois laskuista ja miettiä sitten, että miten niistä jäljelle jääneistä yksityiskohdista puristetaan enemmän suorituskykyä irti.
Tietenkin voi.
Se "sähkömoottori" on tässä tapauksessa turboahdin, koska akuista otettava energia ohjataan turboahtimen turbiinin pyörittämiseen. Turboahdin päästää sen surullisen kuuluisan "pölynimurin äänen", joten totta kai sen perusteella on myös mahdollista tehdä arvioita. Tällöin tosin polttomoottorin ja turboahtimen äänispektrien tulisi olla hyvin erilaiset, koska muutoin ne voivat häiritä toinen toisiaan ja se tekisi Boriksen mainitsemasta foneettisesta mittaamisesta mahdotonta. Minähän en itse tiedä, käytetäänkö tällaisia menetelmiä enää ja miten paljon; oletin vaan että @BJohnson kun sanoo jotain niin asia myös on silloin niin.
Miten tämän nyt tulkita... Mutta minulla on sellainen mielikuva, että johtuen polttoaineen virtaaman rajoituksesta, huipputeho ei suinkaan tule siellä suurimmanJaa miksikö jankkaan kierrosrajoittimesta. No juuri aiemminhan vallitsi konsensus polttomoottorin muodostamasta tehosta johon kierrosluku liittyy olennaisesti.
Onhan se nyt surkeaa moottorin rakennusta, jos se tehdään tuottamaan suurin tehonsa jossain muualla kuin suurimman kierrosluvun tuntumassa.
Joo voi olla niinkin. Kyllähän ne koneet tehdään niin laihalla käyviksi kuin vain osataan ja siinä tulee se tehoero. Kuka saa puristettua parhaiten irti energian bensapisarasta, se myös voittaa tehokilvan. Vääntöhuippu nostetaan toki niin ylös kuin se on mahdollista polttoaineen virtausrajojen puitteissa.Miten tämän nyt tulkita... Mutta minulla on sellainen mielikuva, että johtuen polttoaineen virtaaman rajoituksesta, huipputeho ei suinkaan tule siellä suurimman
sallitun kierrosluvun tuntumassa. Tämän on voinut huomata grafiikoistakin, ei niitä moottoreita kierrätetä lähellekään 15000rpm.
Jankkausta ihmettelin siksi, kun emme me keskustelleet näistä asioista vaan moottorin tehon määrittämisestä moottoriäänien perusteella.Jaa miksikö jankkaan kierrosrajoittimesta. No juuri aiemminhan vallitsi konsensus polttomoottorin muodostamasta tehosta johon kierrosluku liittyy olennaisesti. Onhan se nyt surkeaa moottorin rakennusta, jos se tehdään tuottamaan suurin tehonsa jossain muualla kuin suurimman kierrosluvun tuntumassa.
Kyllä mielestäni tuossa aiemmin on aika pitkäänkin keskusteltu juuri noista moottoreihin liittyvistä asioista eli väitteesi on epätosi.Hei! Tässä ketjussa keskustellaan Siipimies-Valtterista, ei moottorien tehoista tai mittaustavoista.
Kyllä Valtteri riittävän hyvin ajanut tähän asti. Että jatkoa aina Mersulta aina tullut. Josko 2021 olisi Valtterin kausi ja MM titteli tulisi.No mitä mieltä olette onko Bottas teidän mielestä ollut hyvä kakkoskuski?
Mielestäni Bottas on ollut todella hyvä siipimies Hamiltonille ja auttanut esim pahimpia vastustajia vastaan,etenkin Vetteliä vastaan oli todella hyvä pitämään takana esim Sochi 2017 ja itävälta 2017 ja monessa muussakin. Ja tuonut tallille myös paljon pisteitä ja ajannut varmasti maalin.
Oikeastaan ainoa Bottaksen virheeltä vaikuttanut tapahtuma tuossa Bahrainin kakkoskisassa oli startti, jossa Russell pääsi Bottaksen ohi kisan kärkeen. Bottas sanoi kuitenkin jossain haastattelussa kisan jälkeen tehneensä startissa kaiken täsmälleen niin kuin pitikin, mutta moottorista tuli (kuskin tekemisistä riippumaton) virtapiikki, mikä aiheutti renkaiden sutimisen."If he [Bottas] would have led the way in Bahrain 2 [Sakhir GP] and won the race, nobody would have criticized Valtteri. And that was down to a good or less good start. He was also catching up in the race before our unfortunate pitstop incident."
No ei ollut vaikeuksia seurata. Ero oli ekalla stintillä 3s luokassa, joka on sitä tasoa, ettei renkaat tuhoonnu. Ekalla pysähdyksellä ei olisi päässyt ohi, joten kaikki paukut latasi viimeiseen stinttiin.Bottasilla oli vaikeuksia seurata Russellia. Ero ei meinannut kaventua yhtään minnekään vaan hän sai sitä kiinni satunnaisen kymmenyksen jollain kierroksella ja sitten taas ero pysyi samana. Russell ajoi vierasta autoa ja kaiken lisäksi ohjaamo oli pitkälle miehelle liian pieni, joten Bottasille ei missää nimessä olisi riittänyt nitkuteltu voitto eikä ainakaan hopeasija. Kisa ei ollut virheetön, koska Bottas muni sen startin ja oli todella vaisu itse kisassa. Russellilta kyllä ohittaminen tuntui onnistuvan vaikka olikin pehmeämmät renkaat muistaakseni. Lähtötilanteessa epäonnistumisesta on helppo syyttää autoa mutta Bottasille on sattunut noita huonoja startteja niin paljon ja tekosyyt vaihtuvat joka kerta, että vaikea niitä on ottaa tosissaan enää.
Ei pitäisi liikaa verrata eri kisoja keskenään, mutta melkoisen vaikeaa on Bottaksella ollut hitaampienkin autojen ohittaminen viime vuosina.Niin Bottaksen toki olisi pitänyt ohittaa samanlainen auto, kun taas Russel ohitteli hitaampia.
Ero nimenomaan kaventui melko tasaisesti useita kierroksia peräjälkeen stoppien jälkeen.Bottasilla oli vaikeuksia seurata Russellia. Ero ei meinannut kaventua yhtään minnekään vaan hän sai sitä kiinni satunnaisen kymmenyksen jollain kierroksella ja sitten taas ero pysyi samana.
Näköjään aika kultaa muistot. Kääntelet sä tätä miten vaan niin Russel oli parempi sinä viikonloppuna. Vaikka heitä vertaisi vakituisina Mersukuskeina niin Russell oli parempi, mutta kun asiaa katotaan vielä siltä kantilta että Russell tuli kylmiltään vieraaseen autoon ja oli parempi, niin Russell suorastaan tuhosi Bottaksen kisassa. Se että Bottas latasi paukkuja kisan loppuvaiheeseen on jossittelua olisiko edes päässyt ohi.Toto Wolff puolustaa Bottaksen esityksiä Autosportin haastattelussa:
Oikeastaan ainoa Bottaksen virheeltä vaikuttanut tapahtuma tuossa Bahrainin kakkoskisassa oli startti, jossa Russell pääsi Bottaksen ohi kisan kärkeen. Bottas sanoi kuitenkin jossain haastattelussa kisan jälkeen tehneensä startissa kaiken täsmälleen niin kuin pitikin, mutta moottorista tuli (kuskin tekemisistä riippumaton) virtapiikki, mikä aiheutti renkaiden sutimisen.
Bottas siis oli Bahrainin kakkoskisassa aika-ajojen nopein ja ajoi virheettömän kisan, mihin nähden kuraa satoi Bottaksen niskaan kohtuuttoman paljon. Autosport hieroi vielä suolaa haavoihin toistamalla useissa artikkeleissa (virheellistä) väitettä, että Bottaksella oli kisassa vaikeuksia seurata Russellia, vaikka suurin osa ensimmäisen varikkokäynnin jälkeisestä 8 sekunnin erosta syntyi niiden neljän kierroksen aikana, kun Russell ajoi uusilla renkailla ja Bottas vanhoilla. Kuten Wolff toteaa, ero alkoi kaventua heti kun Bottaskin sai uudet renkaat alleen - mikä oli ennakoitavissa, sillä rengasetu oli tässä vaiheessa Bottaksen puolella.
Tallin tiedotteessa kyseisen kisan jälkeen hehkutettiin Russellin erinomaista suoritusta, ihan aiheellisesti, mutta Bottaksen suoritusta ei komentoitu lainkaan. Russellin sankaritarina varasti mediassa kaiken huomion ja tallikin halusi luonnollisesti osallistua tähän huumaan, mutta Bottaksen ajosuorituksen kommentoimatta jättäminen tuntui oman tallin suunnalta tulleelta piilokritiikiltä. Siihen nähden on mukavaa huomata, että Wolff sentään ymmärtää jakaa kuskilleen hieman tukea ja tunnustusta näin jälkikäteen.
Juu, kyllä Russell taisi olla nopeampi kisassa kuin Bottas. Mutta täytyy muistaa että kyseessä vain yksi kisa. Sekä varsin erikoisella radalla F1 autoille.Näköjään aika kultaa muistot. Kääntelet sä tätä miten vaan niin Russel oli parempi sinä viikonloppuna. Vaikka heitä vertaisi vakituisina Mersukuskeina niin Russell oli parempi, mutta kun asiaa katotaan vielä siltä kantilta että Russell tuli kylmiltään vieraaseen autoon ja oli parempi, niin Russell suorastaan tuhosi Bottaksen kisassa. Se että Bottas latasi paukkuja kisan loppuvaiheeseen on jossittelua olisiko edes päässyt ohi.