Nopeahuoli
Pomo Hetteri
Mut hei jos se hyökkäys olikin jo rangaistus sinällään, ni eihän siit voi hei rangaistusta antaa...
No asian voi tietysti nähdä myös noin.Nopeahuoli sanoi:Mut hei jos se hyökkäys olikin jo rangaistus sinällään, ni eihän siit voi hei rangaistusta antaa...
YK ei vastaa enää USA:n etuja
tulosta juttu
lähetä linkki
Jos YK ei ota osaa terrorisminvastaiseen sotaan, Yhdysvaltojen ei pitäisi kuulua järjestöön, kirjoittavat David Frum ja Richard Perle.
Yhdistyneet kansakunnat on Yhdysvaltain politiikan hammaskeiju: vain harvat aikuiset uskovat siihen. Sitä pidetään yleisesti harmittomana tarinana, jolla aikuiset voivat viihdyttää lapsiaan.
Syyskuun 11. päivän terrori-iskujen jälkeen YK ei kuitenkaan ole enää ollut harmiton. Demokraattipuolueen presidenttiehdokkaiksi pyrkivien into puhua siitä ei enää huvita ketään.
YK on parhaimmillaan vailla merkitystä terrorisminvastaisessa sodassa. Pahimmillaan se on este voitollemme. Järjestöä on uudistettava, ja jos se ei ole mahdollista, niin Yhdysvaltojen olisi vakavasti harkittava siitä eroamista.
YK:sta on tullut USA:n kansallisen turvallisuuden este, koska se yrittää asettaa oikeudellisia rajoja Yhdysvaltain kyvylle puolustaa itseään. Jos näissä rajoissa on joskus ollutkin jotain järkeä, niin nyt niissä sitä ei ole.
Silti puolustamalla sääntöjään YK on ajanut presidentit ja poliitikot kauheaan pulmaan: jos noudatamme niitä, vaarannamme kansallisen turvallisuutemme, jos emme, meitä voidaan syyttää tekopyhyydestä tai laittomuudesta.
YK:n peruskirjan artiklan 51 mukaan jokaisella jäsenmaalla on "luonnollinen" oikeus puolustaa itseään aseellista hyökkäystä vastaan. Kaikissa muissa tapauksissa, joissa kansakunta tuntee itsensä uhatuksi, sen kuuluu pyytää turvallisuusneuvostolta oikeutusta ennen kuin se käyttää asevoimaa – silloinkin, kun se haluaa estää hyökkäyksen.
Ongelmana on, että YK käyttää vanhentunutta aggression määritelmää. Sen mukaan "aggressio" tarkoittaa rajat ylittävää hyökkäystä. Toisin sanoen, jos Yhdysvallat olisi lähettänyt joukkojaan Afganistaniin sulkemaan terroristileirit ennen syyskuun iskuja, meitä olisi hyvinkin voitu kutsua hyökkääjäksi.
Mutta olisimmeko voineet odottaa ranskalaisten, venäläisten ja kiinalaisten hyväksyvän aikeemme, jos olisimme pyytäneet turvallisuusneuvostolta lupaa tuhota al-Qaidan terroristitukikohdat ennen iskuja?
Syyskuun 11. päivän jälkeenkin maailmassa oli edelleen yllin kyllin ihmisiä, jotka olivat valmiita väittämään, että riippumatta siitä, kuinka paljon he paheksuvatkaan al-Qaidan tekoja, Afganistan – suvereeni valtio ja YK:n jäsen – ei ollut artiklan 51 tarkoittama "hyökkääjä".
YK:n sääntöjen mukaan Yhdysvaltojen on toisin sanoen annettava terroristien iskeä ensin ennen kuin se voi ryhtyä vastatoimenpiteisiin – ja saattaa olla, ettei se saa edes iskeä takaisin. YK:n säännöt ovat selvästi vanhentuneita aikana, jolloin hämäräperäiset radikaaliliikkeet ympäri maailmaa havittelevat aseita tappaakseen satojatuhansia ihmisiä.
Tarvitsemme uusia sääntöjä, jotka tunnustavat, että terroristien suojelu on aivan yhtä lailla hyökkäysteko kuin maahyökkäyskin ja että terroristien kohteeksi joutuneilla on luonnollinen oikeus puolustautua – tarpeen mukaan myös ennalta ehkäisevästi.
Ei tule tietenkään olemaan helppoa taivutella YK:ta omaksumaan näitä muutoksia. Monet jäsenvaltiot – myös jotkin perinteiset liittolaisemme – näyttävät olevan paljon kiinnostuneempia rajoittamaan Yhdysvaltain toimivaltaa kuin voittamaan terrorismin.
YK:n jäsenvaltiot tietävät, että Yhdysvallat tekee lopulta sen, mikä sen on pakko, sanoipa YK mitä tahansa. Mutta ne tietävät myös, että Yhdysvallat joutuu maksamaan, jos se sivuuttaa YK:n.
Etenkin ranskalaiset hyötyvät siitä, että ajavat Yhdysvallat rikkomaan YK:n sääntöjä. Presidentti Jacques Chiracin johdolla he yrittävät luoda Euroopasta vastapainoa Yhdysvalloille.
Runsaassa kymmenessä vuodessa maailmamme on muuttunut: ensin Neuvostoliitto hajosi, ja sitten terroristit iskivät Yhdysvaltoihin. Kaikki on muuttunut – paitsi YK. Järjestö on kadonneen ajan luomus, joka on suunniteltu ratkomaan kadonneita ongelmia.
Sen on kehityttävä, tai se menettää merkityksensä ja ajautuu sitten unohduksiin. Jos YK ei ota osaa terrorisminvastaiseen sotaan, Yhdysvaltojen ei pitäisi kuulua järjestöön.
David Frum
Richard Perle
Kirjoittajat ovat American
Enterprise Instituten tutkijoita.
Tämähän on hauskaa! Eikös USA:n presidentti valita edustamaan USA:n kansaa ja ajamaan heidän etujaan?patriot sanoi:Minä olen kiinnostunut USA:n vaaleista pelkästää muun maailman näkökulmasta. USA:n on aika saada presidentti, joka ottaa muunkin maailman mielipiteet huomioon ja saa maan talouden nousuun, jotta Euroopan Suomi mukaanlukien vienti alkaisi elpyä suuressa mittakaavassa.
Kerroppa samalla monta Arabien hyökkäystoimet tuomitsevaa päätöstä YK on tehnyt?holvius sanoi:
Kannatan ehdottomasti. Sanoista tekoihin ja lainrikkoja Yhdysvallat hemmettiin koko järjestöstä. Sen jälkeen ei tarvitsi enää kuunnella aneluja vaaliavuista ja ynm. muista ja jopa pari Israelille negattivista päätöstä voisi mennä sen jälkeen läpi.
holvius sanoi:"Jos YK ei ota osaa terrorisminvastaiseen sotaan, Yhdysvaltojen ei pitäisi kuulua järjestöön."
Kannatan ehdottomasti. Sanoista tekoihin ja lainrikkoja Yhdysvallat hemmettiin koko järjestöstä. Sen jälkeen ei tarvitsi enää kuunnella aneluja vaaliavuista ja ynm. muista ja jopa pari Israelille negattivista päätöstä voisi mennä sen jälkeen läpi.
Tuo on kyllä totta. Tosin kumpikaan noista ei ole enää kommareita. Mutta jos noista pitäisi valita niin totta kai Yhdysvaltojen linja on lähempänä meitä. Paras oli luonnolisesti se, että kukaan ei yksin pyörittäisi tätä maailmaa.patriot sanoi:Huonomminkin vois Holvius mennä! Esim jos kommarit (Kiina/Neuvostoliitto) pyörittäisivät maailmaa!
Se on aina syytä muistaa!
Israelin ja Palestiinalaisten konflikti on todella monimutkainen. En haluaisi siinä puolia valita, mutta käytänössä kaikki valtit ovat Israelilla. Ei sinne mitään rauhaa saada ilman Israelin myötävaikutusta ja nyt ei heillä paljon siihen näytä liikenevän mielenkiintoa.jaska sanoi:Kerroppa samalla monta Arabien hyökkäystoimet tuomitsevaa päätöstä YK on tehnyt?
Tosin on ihan kiva, että myönnät puolesi avoimesti ja vaadit vain Israelin tuomitsemista....
Ett silleen!!!!!!!!1
Väärin! Tuo konflikti ei lopu, ennen kun kaikki - myöntää, että vikaa on molemmissa osapuolissa ja paljon. Kummatkaan ei osaa joustaa ja nähä mitään toisen näkökulmasta.holvius sanoi:Israelin ja Palestiinalaisten konflikti on todella monimutkainen. En haluaisi siinä puolia valita, mutta käytänössä kaikki valtit ovat Israelilla. Ei sinne mitään rauhaa saada ilman Israelin myötävaikutusta ja nyt ei heillä paljon siihen näytä liikenevän mielenkiintoa.
Minulle on aivan yksi ja sama kuinka paljon Yhdysvallat maksaa. Tilanne on nyt niin, että koko YK ja sen vaikutusvalta on aivan nolla. Aivan niin kuin Perle tuossa sanoo. Yhdysvallat varaa itselleen oikeuden tehdä YK:stä välittämättä mitä haluaa. Eivät heitä näytä kiinnostavan tuon taivaallista YK tai sen puitteissa tehdyt sopimukset. Jos ne sattuvat Neoconnien suunnitelmien eteen niin ne voidaan ohittaa, tuosta noin vain. Jos taaseen YK:stä on Yhdysvalloille hyötyä, niin asia on täysin eri. Sen avulla on hyvä pitää esim. pakoteet pystyssä ja muut uunot seuraavat vierässä nyrkkiä pudistellen. Nomille voisi tarkentaa, että uunoilla tässä yhteydessä tarkoitetaan muita maita. Samoin nyt Yk:n vaalitarkkailijat seilaavat Irakissa ja auttavat laittomaa miehittäjää samaan jonkinnäköistä nukkehallitusta pystyyn.AMS82 sanoi:Kannattaa tässä yhteydessä kuitenkin pitää mielessä että USA maksaa 40 % YK:n hallinto ja muista ei yksittäisiin ohjelmiin liittyvistä kustannuksista (lisäksi yksittäisistä ohjelmistakin sangen ison siivun). Jos 25 % maailman BKT:stä tuottava valtio jättäytyisi toiminnan ulkopuolelle ja vetäisi YK:lta myös taloudellisen tukensa muutamia yksittäisiä ohjelmia lukuunottamatta oltaisiin siinä tilanteessa, että lähinnä EU:n pitäisi löytää jostain monta kertaa omaa vuosibudjettiaan suurempi summa vajeen täyttämiseksi.
En usko että tuollainen olisi mahdollista ja YK tulisi luhistumaan muutamassa vuodessa. Erittäin todennäköistä olisi myös se, että USA:n vetäytyminen saisi myös lukuisia muita maita jättämään järjestön. Tultaisiin tätäkin kautta hyvin lähelle sitä tilannetta, joka edelsi Kansainliiton lopun alkua.