Digi-tv nöyryyttää kansan
Enää on pari viikkoa tietotekniikkakirjailija Petteri Järvisen jouluun. Valtioneuvoston päätöksellä Suomessa siirrytään kokonaan digitaalisiin tv-lähetyksiin 31. elokuuta. Käytännössä analoginen verkko suljetaan aamuyöllä 1.9. kello neljä.
On siis turha itkeä enää sitä, että Suomi siirtyy digiaikaan. Suomi siirtyy ja sillä hyvä.
Jos Järvisen ja kustantaja Docendon:n suunnitelmat menevät nappiin, aika moni ostaa huomenna iltapäivällä Petteri Järvisen tänään julkistetun uutuusopuksen Kodin digitekniikka - Kuva, ääni, laitteet & mahdollisuudet ja maksaa siitä neljäkymmentä euroa.
Viimeksi Järvistä nauratti näin hyvin silloin, kun kansa hankki ensimmäisiä tietokoneita.
Petteri Järvisen perusteelliset, kansantajuiset ja asiantuntevat teokset kuluivat hiirenkorville, kun suomalaiset opettelivat käyttämään Microsoftin käyttöjärjestelmiä ja ohjelmistoja. Järvisen kirjoja on myyty yli 250 000 kappaletta.
Järvisen kirja tulee tarpeeseen, sillä se opastaa lähes kädestä pitäen, kuinka kodin uusi tekniikka toimii. Enää kun ei aina riitä, että painaa nappia vain yhden kerran.
Televisiokuvan näkymistä vartenkin pitää avata sekä televisio että digiboksi, jos ei sitten halua tuhlata sähköä ja pitää digiboksia päällä koko ajan.
Digi-tv tulee vielä nöyryyttämään kansaa.
Monen on myös pakko tarttua ohjekirjaan, joko Järvisen tai laitteen omaan, ja alkaa päntätä perustietoa.
Apua löytyy toki internetistäkin, mutta esimerkiksi valtakunnan virallisella neuvontasivustolla
www.digitv.fi/ jaetaan vanhentunutta tietoa laitteiden asennuksesta.
Sivustojen ohjeiden mukaan esimerkiksi videonauhuri tulee yhdistää televisioon sekä scart-kaapelin että antennijohdon avulla. Ei tarvitse, pelkkä scart-kaapeli riittää.
Tämä on vain yksi niistä tiedoista, joka helpottaa digimaailmassa elämistä.
Lisätietoja joutuvat hankkimaan lähes kaikki, sillä uusi tekniikka ei vanhoilla tiedoilla toimi.
Ylen kallista lystiä
Eilen Yleisradion järjestämässä Digi-illassa viestintäministeri Suvi Lindén ja toimitusjohtaja Mikael Jungner joutuivat selittelemään, miksi Suomi siirtyy ensimmäisten maiden joukossa digi-tv -tekniikkaan.
Perusteluiden mukaan tämä johtuu siitä, että Suomi haluaa pitää yllä brändiään ja olla teknologisessa eturintamassa mukana. Tällaista se sitten on. Täällä ollaan eikä perääntyä voida, ja se maksaa.
Järvinen esitteli kirjansa julkistamistilaisuudessa mykistäviä lukuja. Hän oli laskenut, että digisovittimet kuluttavat sähköä vuodessa saman verran kuin noin 19 000 sähkölämmitteistä pientaloa. Rahassa tämä tarkoittaa 40-60 miljoonan euron lisäkuluja kuluttajille.
Summa on valtava, jos sitä vertaa siihen, että kahden lähetysverkon ylläpito maksaisi Järvisen mukaan vuodessa noin 30 miljoonaa euroa.
Digisovitinten hankintakin maksaa. Järvisen arvion mukaan suomalaiset maksavat ja ovat maksaneet digisovittimistaan yhteensä 652 miljoonaa euroa. Eikä tässä vielä kaikki.
"Tv-maksu nousee seitsemän euroa, vaikka sen piti laskea", Järvinen muistuttaa.
Järvisen kirjasta saatetaan ottaa vielä useita painoksia. Vielä eilen 27 prosentilla suomalaisista ei edes ollut digiboksia.
Syyskuun alussa televisioiden ääressä on monta hämmästynyttä suomalaista. Osa hämmästelee kadonnutta kuvaa ja loput koko lystin loppuhintaa.