Puhutko itseksesi?

[sooda]

Tämän otoksen perusteella n. 4 miljoonaa suomalaista puhuu itsekseen. Ei paha. Ja vielä sanotaan että suomalaiset ei muka puhu.

 

[sooda]

Hyräilen/lauleskelen hyvällä tuulella ollessani. Tätä olen pyytänyt lähistöllä olevilta anteeksi. Töissä mutisen joskus ääneen selvitellessäni asioita itselleni. Mutta tavallisesti en kyllä puhu itsekseni. Paitsi silloin, kun olen jostain syystä tolaltani.

Eli KYLLÄ, puhun itsekseni!

Jos meillä esimies alkaa hyräilemään on piru merrassa. Ei tiedä hyvää se.

 

[Mehe Rienarsuo]

Tämän otoksen perusteella n. 4 miljoonaa suomalaista puhuu itsekseen. Ei paha. Ja vielä sanotaan että suomalaiset ei muka puhu.

4 miljoonaa ei puhu enää ittekseen. Yhdessä joukolla höpisevät. Hirveetä muminaa kuuluu.

 

[sooda]

4 miljoonaa ei puhu enää ittekseen. Yhdessä joukolla höpisevät. Hirveetä muminaa kuuluu.

Ja kukaan ei kuuntele mitä toinen sanoo. Tämähän on kuin USA:ssa

 

[geiloord]

Välillä tulee höpöteltyä ilman kuulijoita. Usein tämä tapahtuu ollessani hyvin hyvin väsynyt.

 

[Matxi]

Enpä kyllä miellä hyräilemistä tai kiroamista itsekseen puhumiseksi. Tai koirille puhumista. Kaikkihan sitä tekee.

Vastasin en kysymykseen koska en porise itsekseni. Saatan kyllä kirota jos joku menee päin vittua vaikkei muita olisikaan kuulolla. Tai naureskella jos jotain hauskaa tulee mieleen tai lukee tms. Mutta en porise itsekseni esim että "onpas kaunis ilma, menisinköhän ulos? voi kun kukatkin siellä kivasti jo kukkii" joka mielestäni on sitä itsekseen puhumista.

 

[Mehe Rienarsuo]

Ja kukaan ei kuuntele mitä toinen sanoo. Tämähän on kuin USA:ssa

Joo. Kymmene vuotta jo harrastanu.

 

[Knoukka]

Harvemmin puhun itsekseni, joskus asiakaskäyntejä tai palavereita valmistellessa tai jotain ongelmaa selvitellessä selittää sen itselleen ääneen, usein auttaa sen ratkaisussa.

Lyijykynä ja aanelonen on ihan ehdoton ongelmanratkaisussa. Kirjoittaa ja piirtää. Jos ei ajatus siitä kirkastu ja ongelma selviä niin ei millään. Paitti kännillä ehkä.

 

[Juskanen]

Lyijykynä ja aanelonen on ihan ehdoton ongelmanratkaisussa. Kirjoittaa ja piirtää. Jos ei ajatus siitä kirkastu ja ongelma selviä niin ei millään. Paitti kännillä ehkä.

Minä piirrän aina kuvan, kun en meinaa tajuta. Eli aika usein siis. Tässä eräänä lomayönä piirtelin kuvaa jossa oli Maslow'n tarvehierarkia ja onnellisuuden derivaatta samassa käppyrässä :ahem:

 

[jps]

Lyijykynä ja aanelonen on ihan ehdoton ongelmanratkaisussa. Kirjoittaa ja piirtää. Jos ei ajatus siitä kirkastu ja ongelma selviä niin ei millään. Paitti kännillä ehkä.

Toi pitää paikkansa, mä tosin käytän kuulakärkikynää.

Useinhan ongelman ratkaisuun auttaa jo pelkästään se, että kertoo toiselle pulman, kerrottaessa itse oivaltaa, miten toi juttu pitää tehdä. Jos toista ihmistä ei ole paikalla, koirakin käy, jos ei sitäkään niin selittää seinille.

 

[Pobeda]

Kyllä puhelen paljon itsekseni. Tai oikeastaan puhun jollekin ihmiselle joka ei vaan silloin ole paikalla. Puhun myös kiville kun taputtelen niitä ja puille niitä halaillessani. Erikoisen paljon juttelen autolle. Kun Scumilla kesti auto joskus hyvin niin taidettiin tietää sen johtuvan siitä että hän jutteli sille. Vilkas mielikuvitus ja huumorin näkeminen kaikessa panee myös naureskelemaan.
Yritän kyllä katsoa etten höpötä missä sattuu, mutta joskus joku sattuu kuulemaan. Ennen aina hiukan nolotti, mutta nyt ei enää viitsi vaivaantua.

 

[Juskanen]

Useinhan ongelman ratkaisuun auttaa jo pelkästään se, että kertoo toiselle pulman, kerrottaessa itse oivaltaa, miten toi juttu pitää tehdä. Jos toista ihmistä ei ole paikalla, koirakin käy, jos ei sitäkään niin selittää seinille.

Töissä ongelmanratkaisussa auttaa usein kotiinlähtö. Pitää vaan varata paperia ja kynä mukaan, että voi sitten kotimatkalla mieleen tulleen ratkaisun kirjoittaa paperille. Muuten kun se unohtuu aamuun mennessä.

 

[Melinda]

Lyijykynä ja aanelonen on ihan ehdoton ongelmanratkaisussa. Kirjoittaa ja piirtää. Jos ei ajatus siitä kirkastu ja ongelma selviä niin ei millään. Paitti kännillä ehkä.

Riippunee siitä miten kenenkin muisti toimii. Itsellä auttaa juuri ääneen selittäminen, mielellään kuulijoille, mutta ilmankin menee. Kuultu jää usein muutenkin päähän luettua paremmin.

 

[Joni]

Kyllä sillon kun olen yksin paljon ja mähänhän olen. :frown:

 

[OoPee]

En puhu.

 

[OoPee]

En puhu.

Samixii!

 

[Mangelo]

Enpä hirveästi lörpöttele ajatuksiani ääneen. Joskus saatan vähän jupista kun oikein ärsyttää. Biisien toistoa en laske itsekseen puhumiseksi.

 

[Estate]

En pahemmin puhu itsekseni.
Eräs samassa konttorissa työskentelevä kyllä välillä puhuu, ja joudun välillä arvailemaan, puhuuko se nyt itsekseen, mulle vaiko puhelimessa (en siis oman pöytäni äärestä näe häntä). Sitten kun se vielä puhuu ruotsia... :dunno:

 

[Knoukka]

En puhu.

Kyllä puhut, et vaan tiedä sitä ite.

 

[Pietari]

Kyllä puhut, et vaan tiedä sitä ite.

Mistäs sen tiedät? :eek!: