F1-kuljettajien palkkakehitys

[CCMK]

Amerikan puolella palkat eivät itsessään ole kovin suuria, mutta kisoista jaetaan palkintorahaa. Ennen kautta 1993 Indycarissa suurimmat palkat olivat olleet 18-24 miljoonan markan palkkoja. Bobby Rahal sai kaudella 1992 24 miljoonaa markkaa ja kaudella 91 Andretti 18 miljoonaa markkaa. Al Unser Jr. sai 12 miljoonaa markkaa kaudelta 90.

Nigel Mansell sai kaudelta 93 30 miljoonaa markkaa ja ilmeisesti menestysbonukset toivat hänelle myös palkintorahojen muodossa toisen mokoman eli 60 miljoonaa markkaa. Emerson Fittipaldi vaati myös palkankorotusta ja sai samanlaisia summia kuin Mansell. Kaudella 94 Mansell sai edelleen samoja summia kaudelta. Mansellin ja Fittipaldin kausirahat vastasivat keskitason Indycarin tiimibudjettia kausilla 1993 ja 1994.

Sittemmin palkat alkoivat nousta, mutta vielä kaudella 98 Andretti sai vain 30 miljoonaa markkaa kaudelta palkkana, mutta palkintorahojakin tuli varmasti erittäin paljon. Kauden 2000 jälkeen Andretti lensi pois Newman/Haasilta. Yksi syy oli palkan kaksinkertaistaminen 60 miljoonaan markkaan kaudelta.

 

[CCMK]

Ligierillä oli jo 80-luvun lopulla melkoinen budjetin kasvatusvimma. Tässä budjetteja kausilta 1987-1994 jotka olivat Ligierin suuruden vuosia ainakin budjeteissa:

1987: 90 miljoonaa markkaa oli budjetti joka oli isompi kuin Benettonilla. Samoilla budjetilla pyöri Brabham ja Lotuksella oli vain vähän isompi budjetti ja Arrowsilla myös oli vähän isompi budjetti. Sitten tulikin jo Williams, McLaren ja Ferrari.

1988: Budjetti nousi 126 miljoonaan markkaan mikä oli isompi kuin Benettonin, Arrowsin ja Lotuksen budjetit. Joidenkin lähteiden mukaan budjetti olisi suurimmillaan voinut olla jopa 150 miljoonaa markkaa, mutta luultavammin kyseessä on ranskalaistyylinen ylisuurentelu.

1989: Budjetti nousi 224 miljoonaan markkaan joka oli enemmän kuin Williamsilla, Benettonilla, Arrowsilla ja Lotuksella. Williamsilla budjetti nousi varsin maltillisesti.

1990: Budjetti nousi 252 miljoonaan markkaan. Benetton ja McLaren olivat edellä ja Ferrari. Williams jäi niukasti taakse noin 240 miljoonan markan budjetilla.

1991: Budjetti kohosi 270 miljoonaan markkaan. Footworkin ja Benettonin budjetit olivat suunnilleen samansuuruiset.

1992: Sama budjetti.

1993: Sama budjetti.

1994: Ranskan hallitus vähensi tukeaan ja budjetti tippui lähteestä riippuen jopa 150 miljoonaan markkaan. Luultavammin budjetti oli kuitenkin noin 210-240 miljoonaa markkaa kaudelta.

Kaiken kaikkiaan Ligier tuhlasi kosolti rahaa kalliisiin moottorisopimuksiin ja ajoihin saavuttamatta mitään suurempaa menestystä. Alfa Romeon diili maksoi 30 miljoonaa markkaa. Lamborghini maksoi 42 miljoonaa markkaa ja erityisen kalliita olivat Renaultin moottorit. Guy Ligier sai maksaa 72 miljoonaa markkaa Renaulteista yksinoikeudella. Lisäksi kuljettajien minimipalkkiot olivat erityisen kalliita. 24 miljoonaa markkaa kaudelta oli ainakin kausilla 1990-1993 ajajien minimipalkkiot.

 

[CCMK]

Parmalatin tuki oli Bernielle tärkeää. Tallilla oli itsessään varsin pieni budjetti kaudelle 1978. 24 miljoonaa markkaa. Parmalat joutui maksamaan valtavia tukisummia tiimiin Laudan 6 miljoonan markan palkan takia. Summa oli sama kuin Brabhamin budjetti. Ferrarilla oli 30 miljoonaa markkaa budjetti ja FIAT toi rahaa tiimiin 20 miljoonaa markkaa lisää. Parmalat maksoi saman hinnan myös kaudella 1979. Laudan lähdettyä Parmalat pienensi merkittävästi panostaan ja samalla muut kilpailijatiimit alkoivat korottaa budjettejaan jolloin Bernie joutui ikävään välikäteen. Kaudeksi 1980 budjetti oli vain 30 miljoonaan markkaa.

 

[CCMK]

Martini toi myös valtavia tukisummia Brabhamille. Kaudella 1976 ja 1977 budjetti oli 18 miljoonaa markkaa ja Martini toi 18 miljoonaa markkaa myöskin tukea tiimille. Ferrarilla oli isompi budjetti, mutta FIAT ei vielä tuolloin tukenut tiimiä niin merkittävillä sponsorirahoilla. Toisaalta mestaruustiiminä ollessaan budjettia ei tarvinnut liikaa korottaa.

 

[CCMK]

Lotuksen budjetti kaudella 1976 oli 18 miljoonaa markkaa. Seuraavalla kaudella se oli 18-24 miljoonaa markkaa. Kaudella 1978 budjetti oli 24 miljoonaa markkaa. Kaudeksi 1979 Lotuksen budjetti oli 24 miljoonaa markkaa mutta JPS ja Andrettin sponsorit rahoittivat tiimiä yhteensä 36 miljoonalla markalla mikä teki siitä yhtä rikkaan kuin Ferrarista. Ferrarilla oli 42-48 miljoonan markan budjetti ja FIAT rahoitti tiimiä 12-18 miljoonan markan edestä. Kummallakin tiimillä oli 110 henkilöä mikä oli oman aikansa ennätys. Ferrarilla jo edeltävällä kaudella oli 100 henkeä kilpailutiimissä.

 

[CCMK]

Kaudeksi 1980 Lotuksen budjetti pieneni automyynnin ja talouden huonontumisen seurauksena. Henkilöstöä joutui myös vaihtamaan työpaikkaa toiseen sillä Lotuksella ei ollut varaa maksella työntekijöiden palkkavaatimuksia. Lisäksi Essex oli jonkin aikaa sponsorina ja se ei kyennyt samaan kuin JPS. Lisäksi Andretti vaati huikeita summia jatkostaan tiimissä. Chapmanilta meni rahaa myös erilaisiin inventaatioihin jotka jäivät varjoon sen takia kun FISA:lla ei ollut kovin innovaatiomyönteistä näkemystä asioista. Lotuksen budjetti oli vain 36 miljoonaa markkaa.

 

[CCMK]

Jordanin f1-vuodet olivat budjetin osalta melkoiset. Etenkin aloitusvuodet. Tässä Jordanin budjetteja kausilta 1991-1997:

1991: 60-90 miljoonaa markkaa oli budjetti. Äärimmillään noin 100 miljoonaa markkaa oli budjetti. Tiimillä oli huomattavasti vähemmän rahaa kauden alussa johtuen FujiFilmin ja 7UP:in sponsorien vähyydestä. Sen takia Andrea de Cesaris ja Bertrand Gachot joutuivat tuomaan 12-24 miljoonaa markkaa rahaa tiimiin. Lisäksi vierailevilta kuljettajilta perittiin 3 miljoonan maksu per kilpailu. Kauden lopussa Jordanilla ei silti ollut menestyksestään huolimatta varaa maksaa Fordin koneita ja näin Jordan joutui ottamaan eniten tarjoavia rahamiehiä tiimiinsä.

1992: 120 miljoonaa markkaa oli budjetti josta suurin osa tuli Sasolin rahoista. Mauricio Gugelmin toi 50 miljoonaa markkaa Jordanille.

1993: Huonosti sujuneen kauden jälkeen talous oli erittäin tiukoilla ja tiimin budjetti oli 96 miljoonaa markkaa. Kaikki kuljettajat joutuivat myös maksamaan 300 000 markkaa per kilpailu ajoistaan.

1994: 138 miljoonaa markkaa oli budjetti kaudeksi 94. Raha oli silti tiukilla. Enää ei kuitenkaan oltu keston äärirajoilla. Sasol vetäytyi rahoituksesta pääsääntöisesti kauden jälkeen. Sasolia ärsytti myös Eddien päätös olla ottamatta Etelä-Afrikasta kuskia tiimiin. Irvinen ollessa kilpailukiellossa Eddie kaupitteli toista paikkaa 2-6 miljoonan markan kisahintaan. Andrea de Cesaris ja Aguri Suzuki pääsivät ajamaan.

1995: Jordan sai Peugeotin koneet ja tuen mikä lopullisesti nosti budjetit Jordanillakin korkeaksi. 270 miljoonan markan budjetti oli melkein yhtä korkea kuin McLarenillakin. Moottorisopimus oli myös kalliimpi. Hartin koneista Jordan oli maksanut 18 miljoonaa markkaa. Peugeotin moottori maksoi 30 miljoonaa markkaa.

1996: 300 miljoonaa markkaa oli kauden budjetti Eddien tiimillä ja se oli mukiinmenevä budjetti.

1997: Jordan ei paljoakaan nostanut budjettiaan ja se pysyi 300 miljoonassa markassa.

 

[CCMK]

Jordanin kuljettajille kaudella 1991 maksettiin myös 36 000 markkaa pisteeltä palkkaa. Schumin kohdalla palkannousu oli välitön vaikka myöhemmin muistelmissaan Jordan sanoi, että Schumin lahjat tietäen hän olisi suostunut korottamaan pistepalkan samaan mitä Flavio maksoi pisteeltä eli 150 000 markkaa pisteeltä.

 

[maradona]

F1 Racingin arvioita kuljettajien palkoista kaudella 2009. Yksikkö Iso-Britannian punta, M=miljoona.

Räikkönen 27M
Hamilton 11M
Alonso 9M
Rosberg 5M
Trulli 3,9M
Vettel 3,6M
Webber 3,3M
Button 3M
Kubica 2,7M
Kovalainen 2M
Heideld 1,6M
Bourdais 1,5M
Glock 1,2M
Piquet 1M
Buemi 0,9M
Fisichella 0,9M
Barricello 0,6M
Alguersuari 0,3M

 

[CCMK]

Stirling Mossia yritettiin aikanaan saada Ferrarille ja saada pyörtämään lopettamispäätöksensä. Se olisi tiennyt 162 000 markan palkkiota kauteen.

 

[CCMK]

Jochen Rindtin ura oli rahallisesti melko heikko uran alussa mutta lyhyen uransa aikana hän ennätti saada melkoisen suuriakin palkankorotuksia. Tässä palkkoja:

1964: Ei ansainnut yhden kisan ajosta mitään.

1965: Cooper maksoi 12 000 markkaa kaudelta.

1966: Tienasi 74 571 markkaa kaudelta ja Cooper maksoi lisäksi 24 000 markkaa MM-sarjan kolmannesta tilasta. Yhteensä rahaa tuli 98 571 markkaa.

1967: Tienasi 48 000 markkaa kaudelta.

1968: Brabhamille paluu tiesi 12 000 markkaa kaudelta ja Brabham maksoi 63 426 markkaa yhteensä muiden sponsorien kautta. Loppusummaksi tuli 75 426 markkaa kaudelta.

1969: Tienasi yhteensä 600 000 markkaa kaudelta. Summa koostui 300 000 markan palkintorahoista, 134 571 markan kausirahasta ja sponsorien loppusummasta. Lisäksi Rindt tienasi muista sarjoista 600 000 markkaa kaudelta. Yhteensä summa meni 1,2 miljoonaan markkaan.

1970: Kuolema vei Rindtin Monzassa. Siitä huolimatta hänestä tuli mestari postuumina. Palkkaa kaudelta tuli yhteensä huikeat 3 miljoonaa markkaa joista suurin osa oli palkintorahoja.

Rindtin aikakausi oli erittäin merkittävä f1:den historiassa. Rahamäärät moninkertaistuivat kun öljynjakelijat eivät enää rahoittaneet koko sarjaa vaan mukaan tuli myös tupakkatehtaita. MM-sarjan arvo oli kuudesta kymmeneenkertaistunut sarjan alkuvuosiin nähden kaudella 1967. Rindt tienasi yhteensä urallaan 4421997 markkaa.

 

[CCMK]

Jim Clark oli aikansa rahamiehiä yhdessä Graham Hillin kanssa. Seuraavaksi Clarkin palkat:

1960: Uran debyyttikausi toi 6000 markkaa tilille.

1961: Seuraava kausi toi 12 000 markkaa käteen.

1962: Kausi jolloin Clark löi itsensä läpi ja sai kaudelta 154 284 markkaa palkkaa. Palkka oli tuon ajan F1:n kovin.

1963: Kaudelta rahaa tuli 158 565 markkaa. Ennätys meni uusiksi rahan suhteen.

1964: Kaudelta tuli rahaa vain 51 426 markkaa rahaa.

1965: 103 000 markkaa tuli F1:den puolelta rahaa. Indyn voitto toi kuitenkin 420 000 markkaa lisää tilille joten loppusumma oli 523 000 markkaa.

1966: 126 000 markkaa tuli kaudelta mikä oli kovapalkkaisin summa kaudelta kuljettajalle.

1967: Ennätys meni uusiksi kun Clark tienasi kaudelta 177 426 markkaa kaudelta.

1968: Olisi ansainnut 200 000-600 000 markkaa kaudelta, mutta kuoli traagisesti Hockenheimissa.

Urallaan Clark tienasi yhteensä 788 701 markkaa ajamalla F1:siä. Summasta puuttuvat Indyn voitto ja Indyn muut sijat mitkä tulivat ajamalla ja myöskin kauden 1968 palkka jota ei varmaan maksettu kun Clark kuoli...:frown:. Indyn voitto mukaan laskettuna palkat olisivat vähintään 1,2 miljoonaa markkaa ja kauden 1968 mahdollinen palkka mukaanlaskettuna summa olisi ollut lähempänä 2 miljoonaa markkaa.

 

[CCMK]

Graham Hill oli toinen kuljettaja joka aikakaudellaan oli rahamies ja sittemmin myös tiimin omistaja. Tässä palkkoja:

1958: Aloituskausi meni palkatta.

1959: Sama juttu ilman palkkaa Lotuksella.

1960: BRM maksoi Hillin uran ensimmäiset rahat. Palkkaa tuli 6000 markkaa kaudelta.

1961: Sama summa tuli rahaa kaudelta.

1962: Hill otti ja voitti maailmanmestaruuden. Se tiesi 137 139 markkaa kaudelta.

1963: 155 142 markkaa kaudelta tienasi Hill.

1964: Uransa ensimmäistä kertaa 162 855 markkaa tienannut britti löi nimensä ennätysten kirjaan kovapalkkaisimpana kuljettajana.

1965: 168 855 markkaa oli kovin palkka F1:ssä kyseisellä kaudella. Clarkin voittaessa Indyn Hillkin kiinnostui yrityksestä voittaa autourheilun pyhätössä.

1966: 20 571 markkaa kaudelta tienasi Hill F1:ssä mutta Indyn voitto tiesi 450 000 markkaa joten se nosti tulot 470 571 markkaan kaudelta.

1967: 68 568 markkaa tuli palkkaa Hillille.

1968: 128 568 markkaa tuli maailmanmestarille kaudelta rahaa minimipalkkiona ja koko kauden tulot olivat 300 000 markkaa palkintorahat mukaan laskettuna.

1969: 500 000 markkaa tuli koko kaudelta rahaa palkankorotuksen seurauksena.

1970: Rob Walkerin Lotuksen ajoista Hill sai palkkaa vain 350 000 markkaa kaudelta.

1971: Brabhamin siirto ei ollut kovin hyvä veto sillä tiimi oli muuttumassa ja rahat olivat tiukilla. Budjetti oli pieni ja Hill vei siitä 100 000 markkaa.

1972: Bernien ensimmäisenä tiimivuonna Hill sai 200 000 markkaa palkkaa. Kuitenkin Hill oli onneton tiimissä.

1973: Hill perusti oman tiimin jonka ajajana hän toimi. 900 000 markkaa tuli Imperialilta sponsorirahaa ja Hill käytti omia voittorahojaan Shadowilta auton ostoon. Kausi oli rahallisesti heikko. 50 000 markkaa tuli kaudelta palkkaa.

1974: Sai oman tiimin autolla 50 000 markkaa palkkaa. Tiimi osti runkonsa Lolalta. Imperial tuki tiimiä samoilla rahoilla kuin edeltävälläkin kaudella.

1975: Viimeinen kausi täysin omilla rungoilla ja tiimillä oli heikko ja hän lopetti kesken kauden. Tiimin omistajana hänellä ei mennyt paljoakaan paremmin. Viikatemiehellä oli toiset ajatukset mielessä ja siksi jää ikuiseksi arvaukseksi ,että olisiko Hill menestynyt tiiminsä kanssa vai ei. Palkallsesti viimeinen kausi toi 50 000 markkaa rahaa kaudelta.

Kaikkiaan Hillin ura oli pisimpiä F1:dessä ja hän oli myös ns. Pitkän uran ajaneita kuskeja niinkuin Patrese tai Rubens. Rahallisesti Hillin ura sijoittui F1:den murrosvaiheeseen kuten Clarkillakin. Esson, BP:n ja Shellin rahoittamasta sarjasta tuli lopulta tupakkayhtiöiden rahakenttä. Kaikkiaan Hill ansaitsi urallaan 2325130 markkaa ja Indyn voitto toi 450 000 markkaa lisää joten loppusumma oli 2775130 markkaa.

 

[CCMK]

Indyn kakkossija tuotti Jim Clarkille vuonna 1963 mahtavat 337 428 markkaa joka yhdistettynä F1:n 158 565 markan palkkaan tiesi yhteissummaksi 495 993 markkaa.

 

[CCMK]

1966 Indyn kakkosija Clarkille tiesi 350 000 markkaa joten kausirahaksi tuli 476 000 markkaa. F1:den puolelta rahaa tuli 126 000 markkaa.

 

[ToXiCiTy]

F1 Racingin arvioita kuljettajien palkoista kaudella 2009. Yksikkö Iso-Britannian punta, M=miljoona.

Räikkönen 27M
Hamilton 11M
Alonso 9M
Rosberg 5M
Trulli 3,9M
Vettel 3,6M
Webber 3,3M
Button 3M
Kubica 2,7M
Kovalainen 2M
Heideld 1,6M
Bourdais 1,5M
Glock 1,2M
Piquet 1M
Buemi 0,9M
Fisichella 0,9M
Barricello 0,6M
Alguersuari 0,3M

Missä Massa?

 

[Fagerholm]

Missä Massa?

Se oli vaan talkoohommissa.

Komean käppyrähelvetin saisi kun kaikki tämän toikin lukemat löisi samaan taulukkoon.

 

[CCMK]

Vuonna 1964 F2-sarjassa maksettiin myös palkintorahaa, mutta vain kuudelle parhaalle kuskille. Voitosta maksettiin 6000 markkaa, kakkossijasta sai 3000 markkaa, kolmossijasta 1800 markkaa, nelossijasta sai 1200 markkaa, viitossijasta 900 markkaa ja kuudennesta sijasta sai 600 markkaa. Paalupaikoista ja kilpailun nopeimmasta kierroksesta sai 600 markkaa. Mestaruudesta sai 600 markan sekin.

 

[CCMK]

Carlos Reutemannilla oli melkoinen ura rahan suhteen. Tässä palkkoja Lolen uralta:

1972: 150 000 markkaa oli varsin hyvä summa aloittelevalle kuljettajalle.

1973: 1050000 markkaa tuli kaudelta rahaa. Hintaan sisältyy 120 000 markan Watkins Glenin kolmossija.

1974: 1,6 miljoonaa markkaa tuli kaudelta ja hintaan sisältyy 300 000 markan voitto Watkins Glenista.

1975: 1,85 miljoonaa markkaa tuli kaudelta rahaa.

1976: Bernien kanssa oli palkan suhteen kiistoja. Ferrari käänsi huomion ostamalla Lolen Laudan loukkaannuttua Nyrrellä. 350 000 markkaa kisalta Ferrari maksoi. Reutemann ansaitsi kuitenkin kaikkiaan kaudelta 1,8 miljoonaa markkaa. Bernien niuhoitus tiesi vain 150 000 markan summaa tiimin pussista ja 1,3 miljoonaa markkaa tuli sponsoreilta.

1977: 2,1 miljoonaa markkaa tienasi Reutemann kaudelta 1977.

1978: 2,4 miljoonaa markkaa Reutemann sai Laudan lähdettyä Brabhamille. 480 000 markkaa tuli Watkins Glenin voitosta.

1979: 1,5 miljoonaa markkaa tuli Lotukselta rahaa kauteen.

1980: Williamsille siirto tiesi valtavaa summaa. 2,5 miljoonaa markkaa tuli kaudelta rahaa. 420 000 markkaa tuli Watkins Glenin kakkossijasta.

1981: 6,3 miljoonaa markkaa kaudelta tuli rahaa.

1982: 6 miljoonaa markkaa tuli kaudelta rahaa ja mestaruus olisi tiennyt 6 miljoonaa markkaa myöskin.

Reutemannin uran rahan kokonaismäärän summaksi tuli yhteensä 27,25 miljoonaa markkaa. Rion kisan jälkeen kaudella 1982 Reutemann lähti tiimistä. Mahdollinen mestaruus olisi muuttanut loppusumman 33,25 miljoonaan markkaan.

 

[WebSlave]

1982: 6 miljoonaa markkaa tuli kaudelta rahaa ja mestaruus olisi tiennyt 6 miljoonaa markkaa myöskin.

Reutemannin uran rahan kokonaismäärän summaksi tuli yhteensä 27,25 miljoonaa markkaa. Rion kisan jälkeen kaudella 1982 Reutemann lähti tiimistä. Mahdollinen mestaruus olisi muuttanut loppusumman 33,25 miljoonaan markkaan.

No tuskin Reutemannille täyttä palkkaa voi laskea kaudelta 1982, kun ajoi vain kaksi kisaa ja ymmärtääkseni itse rikkoi tehdyn sopimuksen (eli lopetuspäätös oli hänen, ei tallin).