F1-kuljettajien palkkakehitys
- Viestiketjun aloittaja CCMK
- Aloituspäivämäärä
CCMK
Well-known member
- Liittynyt
- 9.11.2009
- Viestit
- 14235
Rodriguezin veljeksistä Pedro eli pidempään ja sai myös rahaa jonkin verran. Tässä palkkoja:
1961: Sai vain 6000 markkaa kaudelta muista sarjoista.
1963: Ei saanut oikeastaan mitään palkkaa ajamisistaan. Koko kauden tulot olivat 6000 markkaa.
1964: Sama juttu vaikka 6000 markkaa tulikin muista sarjoista.
1965-1966: Palkka pysyi koko kaudelta 6000 markassa muista sarjoista.
1967: Cooper maksoi ruhtinaalliset 20 000 markkaa kauden ajoista.
1968: 20 571 markkaa tuli kaudelta ja loput 120 000 markkaa käsittäneestä summasta tulivat sponsorien kautta. Sponsorien summa oli siis 99 429 markkaa.
1969: Ferrari maksoi uskomattoman alhaisen 6000 markkaa kaudelta.
1970: Sai BRM:ltä huikean 1,15 miljoonaa markkaa josta 120 000 markkaa oli palkintorahoja ja 120 000 markkaa oli varsinainen palkka. Loppusumma tuli sponsorien kautta ja koko kauden ajan kestäneistä muiden luokkien ajoista. InterSeriesin ajoista hän sai 24 000 markkaa. Kyseinen summa vastasi sen ajan parhaiten ansainneen rallikuskin palkkaa.
1971: Ansaitsi ennen poismenoaan murheen alhosta 950 000 markkaa josta 120 000 oli kausirahaa ja 48 000 markkaa oli hänen InterSeriesin palkkansa.
Loppusummaksi urasta josta olisi voinut tulla vieläkin parempi kuin mitä oli niin tuli yhteensä 2,396 miljoonaa markkaa.
1961: Sai vain 6000 markkaa kaudelta muista sarjoista.
1963: Ei saanut oikeastaan mitään palkkaa ajamisistaan. Koko kauden tulot olivat 6000 markkaa.
1964: Sama juttu vaikka 6000 markkaa tulikin muista sarjoista.
1965-1966: Palkka pysyi koko kaudelta 6000 markassa muista sarjoista.
1967: Cooper maksoi ruhtinaalliset 20 000 markkaa kauden ajoista.
1968: 20 571 markkaa tuli kaudelta ja loput 120 000 markkaa käsittäneestä summasta tulivat sponsorien kautta. Sponsorien summa oli siis 99 429 markkaa.
1969: Ferrari maksoi uskomattoman alhaisen 6000 markkaa kaudelta.
1970: Sai BRM:ltä huikean 1,15 miljoonaa markkaa josta 120 000 markkaa oli palkintorahoja ja 120 000 markkaa oli varsinainen palkka. Loppusumma tuli sponsorien kautta ja koko kauden ajan kestäneistä muiden luokkien ajoista. InterSeriesin ajoista hän sai 24 000 markkaa. Kyseinen summa vastasi sen ajan parhaiten ansainneen rallikuskin palkkaa.
1971: Ansaitsi ennen poismenoaan murheen alhosta 950 000 markkaa josta 120 000 oli kausirahaa ja 48 000 markkaa oli hänen InterSeriesin palkkansa.
Loppusummaksi urasta josta olisi voinut tulla vieläkin parempi kuin mitä oli niin tuli yhteensä 2,396 miljoonaa markkaa.
CCMK
Well-known member
- Liittynyt
- 9.11.2009
- Viestit
- 14235
Vuonna 1965 tietyt tallit jakoivat erinäisiä bonuksia alaisilleen kaudelta. Tässä bonusrahoja:
Ferrari:
Tiimin bonukset olivat yhteensä 15 600 kauteen. Tästä kuljettajille meni 6000 markkaa. Loput menivät tiimin mekaanikoille. Päämekaanikko otti Ferrarin sääntöjen mukaan takuurahansa ja kymmenyksensä eli yhteen 1920 markkaa. Ajajien bonuksista 3300 markkaa meni Surteesille joka sai yhteensä kaudelta 23 871 markkaa. Lorenzo Bandini sai 2700 markkaa bonuksia. Yhteensä Bandini sai 11 271 markkaa kaudelta.
BRM:
Tiimin bonukset olivat 13 920 markkaa. Näistä 3600 markkaa menivät kuljettajille. Graham Hill sai kaudelta 2700 markkaa bonuksia. Yhteensä kaudelta tuli rahaa 171 855 markkaa. Jackie Stewart sai kaudelta 48 855 markkaa. Lisiä tuli 900 markkaa. Loppusumma oli 49 755 markkaa kaudelta.
Lotus:
Tiimin bonukset olivat 13 800 markkaa. Jim Clark sai 3000 markkaa bonuksia mikä tiesi kokonaistulojen summaksi 526 000 markkaa. Mike Spence sai 900 markkaa bonuksia mikä nosti tienestit 6900 markkaan. Chapman kulutti tuolla kaudella henkilökuntaansa peräti 21 000 markkaa.
Brabham:
Tiimin bonukset olivat 10 800 markkaa. Dan Gurney sai 2280 markkaa bonuksia. Se nosti tulot 88 851 markkaan. Hulmen koko palkka jäi vaatimattomaan 950 markkaan kaudelta. Jack sai 1320 markkaa. Se nosti palkan 31 320 markkaan kaudelta.
Cooper:
3660 markkaa olivat bonukset. Bruce McLaren sai kaudelta 1560 markkaa kaudelta eli yhteensä 7560 markkaa tuli kaudelta. Jochen Rindt sai kaudelta 12 900 markkaa.
Honda:
Bonukset olivat 2400 markkaa. Richie Ginther sai kaudelta 24 700 markkaa. Ronnie Bucknum sai 900 markkaa kaudelta.
Ferrari:
Tiimin bonukset olivat yhteensä 15 600 kauteen. Tästä kuljettajille meni 6000 markkaa. Loput menivät tiimin mekaanikoille. Päämekaanikko otti Ferrarin sääntöjen mukaan takuurahansa ja kymmenyksensä eli yhteen 1920 markkaa. Ajajien bonuksista 3300 markkaa meni Surteesille joka sai yhteensä kaudelta 23 871 markkaa. Lorenzo Bandini sai 2700 markkaa bonuksia. Yhteensä Bandini sai 11 271 markkaa kaudelta.
BRM:
Tiimin bonukset olivat 13 920 markkaa. Näistä 3600 markkaa menivät kuljettajille. Graham Hill sai kaudelta 2700 markkaa bonuksia. Yhteensä kaudelta tuli rahaa 171 855 markkaa. Jackie Stewart sai kaudelta 48 855 markkaa. Lisiä tuli 900 markkaa. Loppusumma oli 49 755 markkaa kaudelta.
Lotus:
Tiimin bonukset olivat 13 800 markkaa. Jim Clark sai 3000 markkaa bonuksia mikä tiesi kokonaistulojen summaksi 526 000 markkaa. Mike Spence sai 900 markkaa bonuksia mikä nosti tienestit 6900 markkaan. Chapman kulutti tuolla kaudella henkilökuntaansa peräti 21 000 markkaa.
Brabham:
Tiimin bonukset olivat 10 800 markkaa. Dan Gurney sai 2280 markkaa bonuksia. Se nosti tulot 88 851 markkaan. Hulmen koko palkka jäi vaatimattomaan 950 markkaan kaudelta. Jack sai 1320 markkaa. Se nosti palkan 31 320 markkaan kaudelta.
Cooper:
3660 markkaa olivat bonukset. Bruce McLaren sai kaudelta 1560 markkaa kaudelta eli yhteensä 7560 markkaa tuli kaudelta. Jochen Rindt sai kaudelta 12 900 markkaa.
Honda:
Bonukset olivat 2400 markkaa. Richie Ginther sai kaudelta 24 700 markkaa. Ronnie Bucknum sai 900 markkaa kaudelta.
CCMK
Well-known member
- Liittynyt
- 9.11.2009
- Viestit
- 14235
Tasman-sarjan parhaiten ansainnein kuljettaja oli Jim Clark kaudella 1967. Mestari ansaitsi 21 000 markkaa mestaruudesta. Toiseksi tullut Jackie Stewart ansaitsi 12 300 markkaa. Kolmanneksi tullut Jack Brabham sai 7650 markkaa. Frank Gardner sai 2550 markkaa.
Richard Atwood sai 900 markkaa kaudelta. Kevin Bartlett ansaitsi 600 markkaa kaudelta. Leo Geoghegan ansaitsi 750 markkaa kaudelta. Denny Hulme ansaitsi 900 markkaa kaudelta. Chris Irwin ansaitsi samat summat. Jim Palmer ansaitsi 300 markkaa. Graeme Lawrence ansaitsi vain 150 markkaa kauteen.
Richard Atwood sai 900 markkaa kaudelta. Kevin Bartlett ansaitsi 600 markkaa kaudelta. Leo Geoghegan ansaitsi 750 markkaa kaudelta. Denny Hulme ansaitsi 900 markkaa kaudelta. Chris Irwin ansaitsi samat summat. Jim Palmer ansaitsi 300 markkaa. Graeme Lawrence ansaitsi vain 150 markkaa kauteen.
CCMK
Well-known member
- Liittynyt
- 9.11.2009
- Viestit
- 14235
Emerson Fittpaldilla oli loistava ura f1:ssä. Palkallisesti alku ei ollut helppo mutta sittemmin rahaa tuli ja hän oli yksi lahjakkaimmista kuljettajista ajallaan. Fittipaldi olisi luultavammin voittanut 1-2 mestaruutta lisää ja ainakin toisen 24 voittoa mikäli olisi jäänyt McLarenille kaudelle 1976 ja siitä eteenpäin. Kuitenkin tässä ovat palkat:
1970: Ansaitsi koko kaudelta 420 000 markkaa joista 120 000 markkaa oli palkkio Lotukselta ja loppuosa tuli Watkins Glenin voitosta.
1971: Chapman nosti palkkaa mutta ilman erikoisvoittoja (Watkins Glen)
palkka olisi pieni. Näin olikin. Vain 160 000 markkaa tuli palkkaa kaudelta.
1972: Lotus otti ja voitti mestaruuden. Emmo löi nimensä mestarien joukkoon ja sai 1,3 miljoonaa markkaa kaudelta. Näistä 610 000 markkaa tuli normaalipalkkana ja loppu oli sponsoreilta.
1973: Emmo vaati palkankorotusta, mutta Chapman ei suostunut ja lopulta Chapman maksoi vain saman rahan kuin edeltävältä kaudelta. Sponsorit tulivat hätiin ja samalla muokkasivat Fittipaldin sopimusta McLarenille paremman rahan toivossa. Lopulta Emmo sai 3 miljoonaa markkaa kaudelta mutta suurimman osan maksoivat siitä sponsorit. Stewartin kanssa Fittipaldi ei rahasta taistellut sillä Tyrell-kuski ansaitsi 6 miljoonaa kaudelta.
1974: 3,105 miljoonaa markkaa kaudelta tuli ja toinen mestaruus kaupan päälle.
1975: McLaren maksoi 3 miljoonaa markkaa.
1976: Päätös jota Fittipaldin ei olisi pitänyt tehdä. Mennä hyvissä tarkoituksissa veljensä perustamaan kilpatiimiin. Päätös merkitsi rahallisesti vain 150 000 markkaa kaudelta.
1977: Tiimin rahoitus parantui ja Emmo ansaitsi 550 000 markkaa kaudelta.
1978: Paras kausi nimeään kantavassa tiimissä tuotti miljoona markkaa kauteen.
1979: Fittipaldin romahdus aiheutti myös rahahanojen ehtymisen. Lisäksi Fittipaldi joutui rahoittamaan omasta pussistaan tiimiä. Rahaa tuli kaudelta vain 50 000 markkaa.
1980: Viimeinen kausi toi rahaa 300 000 markkaa ja lisäksi tallin johtohenkilönä tienasi 250 000 markkaa lisää joten koko kaudelta rahaa tuli 550 000 markkaa.
Koko uraltaan Fittipaldi ansaitsi noin 13,285 miljoonaa markkaa.
1970: Ansaitsi koko kaudelta 420 000 markkaa joista 120 000 markkaa oli palkkio Lotukselta ja loppuosa tuli Watkins Glenin voitosta.
1971: Chapman nosti palkkaa mutta ilman erikoisvoittoja (Watkins Glen)
palkka olisi pieni. Näin olikin. Vain 160 000 markkaa tuli palkkaa kaudelta.1972: Lotus otti ja voitti mestaruuden. Emmo löi nimensä mestarien joukkoon ja sai 1,3 miljoonaa markkaa kaudelta. Näistä 610 000 markkaa tuli normaalipalkkana ja loppu oli sponsoreilta.
1973: Emmo vaati palkankorotusta, mutta Chapman ei suostunut ja lopulta Chapman maksoi vain saman rahan kuin edeltävältä kaudelta. Sponsorit tulivat hätiin ja samalla muokkasivat Fittipaldin sopimusta McLarenille paremman rahan toivossa. Lopulta Emmo sai 3 miljoonaa markkaa kaudelta mutta suurimman osan maksoivat siitä sponsorit. Stewartin kanssa Fittipaldi ei rahasta taistellut sillä Tyrell-kuski ansaitsi 6 miljoonaa kaudelta.
1974: 3,105 miljoonaa markkaa kaudelta tuli ja toinen mestaruus kaupan päälle.
1975: McLaren maksoi 3 miljoonaa markkaa.
1976: Päätös jota Fittipaldin ei olisi pitänyt tehdä. Mennä hyvissä tarkoituksissa veljensä perustamaan kilpatiimiin. Päätös merkitsi rahallisesti vain 150 000 markkaa kaudelta.
1977: Tiimin rahoitus parantui ja Emmo ansaitsi 550 000 markkaa kaudelta.
1978: Paras kausi nimeään kantavassa tiimissä tuotti miljoona markkaa kauteen.
1979: Fittipaldin romahdus aiheutti myös rahahanojen ehtymisen. Lisäksi Fittipaldi joutui rahoittamaan omasta pussistaan tiimiä. Rahaa tuli kaudelta vain 50 000 markkaa.
1980: Viimeinen kausi toi rahaa 300 000 markkaa ja lisäksi tallin johtohenkilönä tienasi 250 000 markkaa lisää joten koko kaudelta rahaa tuli 550 000 markkaa.
Koko uraltaan Fittipaldi ansaitsi noin 13,285 miljoonaa markkaa.
CCMK
Well-known member
- Liittynyt
- 9.11.2009
- Viestit
- 14235
Richie Ginther sai urallan rahaa melko vähän kaikkiaan verrattuna aikakauden suurtähtiin Jim Clarkiin ja Graham Hilliin. Ironisesti hän kuitenkin ansaitsi enemmän alkuaikoina kuin tulevaisuuden maailmanmestarikuskit. Tässä palkkoja Richieltä:
1960: 10 000 markkaa oli aloittelijaksi varsin hyvä summa.
1961: 20 571 markkaa tuli kaudelta.
1962: 14 571 markkaa tuli kaudelta.
1963: Uran paras kausi rahallisesti. Rahaa tuli kaudelta 89 142 markkaa.
1964: Rahaa tuli 20 000 markkaa.
1965: 20 000 markkaa.
1966: 3000 markkaa tuli kaudelta rahaa.
1967: Saman verran rahaa ja ura päättyi siihen.
Yhteensä Ginther sai urallaan 180 284 markkaa.
1960: 10 000 markkaa oli aloittelijaksi varsin hyvä summa.
1961: 20 571 markkaa tuli kaudelta.
1962: 14 571 markkaa tuli kaudelta.
1963: Uran paras kausi rahallisesti. Rahaa tuli kaudelta 89 142 markkaa.
1964: Rahaa tuli 20 000 markkaa.
1965: 20 000 markkaa.
1966: 3000 markkaa tuli kaudelta rahaa.
1967: Saman verran rahaa ja ura päättyi siihen.
Yhteensä Ginther sai urallaan 180 284 markkaa.
CCMK
Well-known member
- Liittynyt
- 9.11.2009
- Viestit
- 14235
John Surtees saavutti moottoripyöräilyssä ja f1:ssä maailmanmestaruuden. Palkallisesti hän nousi myös hyvin ansaitsevien joukkoon vaikka loppu-uran rahat alkoivatkin ehtyä. Tässä palkat:
1960: Sai aloittelevaksi kuskiksi 10 000 markkaa kaudelta. Maine moottoripyörien puolelta auttoi varmasti asiaa.
1961: Ei saanut Cooperin puolelta paljoa mitään palkkaa.
1962: Lola maksoi 20 000 markkaa kaudelta.
1963: Ferrari maksoi 31 713 markkaa kaudelta.
1964: Maailmanmestaruus toi kenties saman verran rahaa kuin hänen moottoripyörien uransa yhteensä. Kaudelta Surtees ansaitsi 120 000 markkaa.
1965: Hallitseva mestari tienasi 23 871 markkaa kaudelta.
1966: Can-Amin mestaruus toi Surteesille 420 000 markkaa. F1-ansiot Surteesilla olivat 82 851 markkaa joten loppusumma oli 508 851 markkaa.
1967: 23 142 markkaa kaudelta tuli rahaa.
1968: Sai 38 571 markkaa kaudelta.
1969: Sai 72 000 markkaa kaudelta.
1970: Perusti oman tallin ja sai 150 000 markkaa kaudelta.
1971: Sama juttu kuin edeltävällä kaudella.
1972: Uran päätös kausi ja tienasi saman verran kuin kahtena edeltävällä kaudella.
Uraltaan Surtees sai yhteensä noin 1,3 miljoonaa markkaa. Cooperin palkka oli noin 1850 markkaa.
1960: Sai aloittelevaksi kuskiksi 10 000 markkaa kaudelta. Maine moottoripyörien puolelta auttoi varmasti asiaa.
1961: Ei saanut Cooperin puolelta paljoa mitään palkkaa.
1962: Lola maksoi 20 000 markkaa kaudelta.
1963: Ferrari maksoi 31 713 markkaa kaudelta.
1964: Maailmanmestaruus toi kenties saman verran rahaa kuin hänen moottoripyörien uransa yhteensä. Kaudelta Surtees ansaitsi 120 000 markkaa.
1965: Hallitseva mestari tienasi 23 871 markkaa kaudelta.
1966: Can-Amin mestaruus toi Surteesille 420 000 markkaa. F1-ansiot Surteesilla olivat 82 851 markkaa joten loppusumma oli 508 851 markkaa.
1967: 23 142 markkaa kaudelta tuli rahaa.
1968: Sai 38 571 markkaa kaudelta.
1969: Sai 72 000 markkaa kaudelta.
1970: Perusti oman tallin ja sai 150 000 markkaa kaudelta.
1971: Sama juttu kuin edeltävällä kaudella.
1972: Uran päätös kausi ja tienasi saman verran kuin kahtena edeltävällä kaudella.
Uraltaan Surtees sai yhteensä noin 1,3 miljoonaa markkaa. Cooperin palkka oli noin 1850 markkaa.
CCMK
Well-known member
- Liittynyt
- 9.11.2009
- Viestit
- 14235
Jody Scheckterilla oli melkoinen ura rahallisesti. Alkuajat kuluivat McLarenin maksukuskina, mutta sittemmin palkkaa tuli varsin mukavasti. Tässä tulot:
1972: Ei saanut mitään palkkaa vaan maksoi 300 000 markkaa kisasta.
1973: Maksoi kauden kisoistaan 1,7 miljoonaa markkaa. Palkkaa ei tullut ollenkaan.
1974: Meni Tyrellille ja sponsorit innostuivat maksamaan suurimman osan hulppeasta 2,25 miljoonan markan kokonaissummasta sillä Tyrelillä siihen ei ollut varaa.
1975: Sai kaudeltaan miljoona markkaa.
1976: Tyrell maksoi vain 202 000 markkaa, mutta sponsorit maksoivat Jodylle vajaan 2 miljoonan markan edestä joten yhteensä Scheckterille tulot oli noin 2,45 miljoonaa markkaa kaudelta.
1977: Walter Wolf pestasi Jodyn ajamaan ja yllättäen auto toimi ja Jody ajoi mestaruudesta saaden lopulta kakkossijan. Kaudelta palkkaa tuli 2,75 miljoonaa markkaa.
1978: Wolfilla budjetti pieneni ja se näkyi myös palkassa. Kaudelta tuli rahaa vain 1,2 miljoonaa markkaa.
1979: Maailmanmestari tienasi 3 miljoonaa markkaa.
1980: Synkkä kausi sai Jodyn lopettamaan uran ja tienasi silti 3 miljoonaa markkaa kaudelta.
Yhteensä Scheckter sai uraltaan 15,65 miljoonaa markkaa.
1972: Ei saanut mitään palkkaa vaan maksoi 300 000 markkaa kisasta.
1973: Maksoi kauden kisoistaan 1,7 miljoonaa markkaa. Palkkaa ei tullut ollenkaan.
1974: Meni Tyrellille ja sponsorit innostuivat maksamaan suurimman osan hulppeasta 2,25 miljoonan markan kokonaissummasta sillä Tyrelillä siihen ei ollut varaa.
1975: Sai kaudeltaan miljoona markkaa.
1976: Tyrell maksoi vain 202 000 markkaa, mutta sponsorit maksoivat Jodylle vajaan 2 miljoonan markan edestä joten yhteensä Scheckterille tulot oli noin 2,45 miljoonaa markkaa kaudelta.
1977: Walter Wolf pestasi Jodyn ajamaan ja yllättäen auto toimi ja Jody ajoi mestaruudesta saaden lopulta kakkossijan. Kaudelta palkkaa tuli 2,75 miljoonaa markkaa.
1978: Wolfilla budjetti pieneni ja se näkyi myös palkassa. Kaudelta tuli rahaa vain 1,2 miljoonaa markkaa.
1979: Maailmanmestari tienasi 3 miljoonaa markkaa.
1980: Synkkä kausi sai Jodyn lopettamaan uran ja tienasi silti 3 miljoonaa markkaa kaudelta.
Yhteensä Scheckter sai uraltaan 15,65 miljoonaa markkaa.
CCMK
Well-known member
- Liittynyt
- 9.11.2009
- Viestit
- 14235
Alan Jonesilla oli myös mielenkiintoinen ura ja Williamsilla ajettu mestaruus nosti arvoa. Palkallisesti Jones oli vasta uransa lopulla erittäin kovassa kastissa. Tässä palkkatietoja:
1975: Sai kaudeltaan 100 000 markkaa.
1976: Surtees maksoi sponsorien avustuksella 350 000 markkaa.
1977: Shadowilla ansaitsi kaudelta yhteensä 1,1 miljoonaa markkaa. Summa koostui lähinnä maksukuskien rahoista ja 100 000 markkaa oli varsinaista palkkaa.
1978: 500 000 markkaa tuli kilpailukykyisesti nousevan Williamsin ratissa kaudelta.
1979: 750 000 markkaa tuli kaudelta rahaa.
1980: Maailmanmestaruus toi 1,25 miljoonaa markkaa kaudelta. Summa oli melkein kymmenen kertaa vähemmän kuin Mario Andrettilla... Palkkaa siitä oli 300 000 markkaa ja mestaruusbonukset ja sponsorien maksut muodostivat lopun summasta.
1981: Seuraavaksi kaudeksi Jones vaati tuntuvaa palkankorotusta ja lopulta Frank suostui. 6 miljoonaa markkaa tuli kaudelta ja 400 000 markkaa tuli sponsorien kautta. 6,4 miljoonaa markkaa tuli kaudelta taskuun. Mestaruuden hävittyään Jones päätti lopettaa uransa.
Jones jatkoi leikittelyä Frankin kanssa, mutta Frankin toistuvista pyynnöistä huolimatta Jones ei lämmennyt ajatukselle jatkaa kaudella 1982. Frank ei luovuttanut ennen kuin vasta Long Beachin jälkeen. Kaudella 1983 Frank edelleen halusi Jonesin tulevan ajamaan Williamsille.
Jones kieltäytyi kaikilla kerroilla. Palkallisesti ajo olisi tiennyt aluksi samaa summaa kuin kaudella 1981 ja neuvottelujen edetessä Frank tarjosi myös 6 miljoonan markan mestaruusbonuksiakin, mutta lopulta Frank lupasi sen ajan f1-piirien suurimman palkkion ajoista tallissaan: Mahtavat 15,3 miljoonaa markkaa ja sponsorirahat päälle mikä olisi tiennyt yhteensä 24 miljoonaa markkaa. Sen verran Niki Lauda ansaitsi McLarenilla. Jones kiitti ja kieltäytyi tarjouksista. Kaudelle 1983 Jones löysi silti ajopaikan... Arrowsilta.
1983: Yhden kisan ajoi Arrowsille ja sai ajoistaan 300 000 markkaa per ajo. Koko loppukauden ajot olisivat olleet samanhintaisia, mutta Arrows ei halunnut maksaa sellaisia summia mestarin ajoista.
1985: Välivuoden jälkeen Team Haas toi tiiminsä F1:siin ja Jones sai 6 miljoonaa markkaa palkkaa kaudelta.
1986: Saman verran rahaa tuli kuin edeltävällä kaudella.
Yhteensä Jones ansaitsi urallaan 22,75 miljoonaa markkaa. Mikäli Jones olisi suostunut tarjoukseen niin ensimmäisellä tarjouksella suomalainen f1-historia saattaisi tänä päivänä näyttää toiselta kuin mitä on. Tai ainakin Kekellä olisi ollut vaikeampi kausi kun olisi pitänyt olla odottamassa paikkaa kisoista. Vaihtoehtoja oli monia. Keken kannalta kauden 83 Jonesin tulo tiimiin ei olisi vaikuttanut mitenkään sillä Laffite olisi saanut lähteä. Tietysti mahdollinen suosiminen Jonesin eduksi olisi ollut huonompi tilanne.
1975: Sai kaudeltaan 100 000 markkaa.
1976: Surtees maksoi sponsorien avustuksella 350 000 markkaa.
1977: Shadowilla ansaitsi kaudelta yhteensä 1,1 miljoonaa markkaa. Summa koostui lähinnä maksukuskien rahoista ja 100 000 markkaa oli varsinaista palkkaa.
1978: 500 000 markkaa tuli kilpailukykyisesti nousevan Williamsin ratissa kaudelta.
1979: 750 000 markkaa tuli kaudelta rahaa.
1980: Maailmanmestaruus toi 1,25 miljoonaa markkaa kaudelta. Summa oli melkein kymmenen kertaa vähemmän kuin Mario Andrettilla...
Palkkaa siitä oli 300 000 markkaa ja mestaruusbonukset ja sponsorien maksut muodostivat lopun summasta.1981: Seuraavaksi kaudeksi Jones vaati tuntuvaa palkankorotusta ja lopulta Frank suostui. 6 miljoonaa markkaa tuli kaudelta ja 400 000 markkaa tuli sponsorien kautta. 6,4 miljoonaa markkaa tuli kaudelta taskuun. Mestaruuden hävittyään Jones päätti lopettaa uransa.
Jones jatkoi leikittelyä Frankin kanssa, mutta Frankin toistuvista pyynnöistä huolimatta Jones ei lämmennyt ajatukselle jatkaa kaudella 1982. Frank ei luovuttanut ennen kuin vasta Long Beachin jälkeen. Kaudella 1983 Frank edelleen halusi Jonesin tulevan ajamaan Williamsille.
Jones kieltäytyi kaikilla kerroilla. Palkallisesti ajo olisi tiennyt aluksi samaa summaa kuin kaudella 1981 ja neuvottelujen edetessä Frank tarjosi myös 6 miljoonan markan mestaruusbonuksiakin, mutta lopulta Frank lupasi sen ajan f1-piirien suurimman palkkion ajoista tallissaan: Mahtavat 15,3 miljoonaa markkaa ja sponsorirahat päälle mikä olisi tiennyt yhteensä 24 miljoonaa markkaa. Sen verran Niki Lauda ansaitsi McLarenilla. Jones kiitti ja kieltäytyi tarjouksista. Kaudelle 1983 Jones löysi silti ajopaikan... Arrowsilta.
1983: Yhden kisan ajoi Arrowsille ja sai ajoistaan 300 000 markkaa per ajo. Koko loppukauden ajot olisivat olleet samanhintaisia, mutta Arrows ei halunnut maksaa sellaisia summia mestarin ajoista.
1985: Välivuoden jälkeen Team Haas toi tiiminsä F1:siin ja Jones sai 6 miljoonaa markkaa palkkaa kaudelta.
1986: Saman verran rahaa tuli kuin edeltävällä kaudella.
Yhteensä Jones ansaitsi urallaan 22,75 miljoonaa markkaa. Mikäli Jones olisi suostunut tarjoukseen niin ensimmäisellä tarjouksella suomalainen f1-historia saattaisi tänä päivänä näyttää toiselta kuin mitä on. Tai ainakin Kekellä olisi ollut vaikeampi kausi kun olisi pitänyt olla odottamassa paikkaa kisoista. Vaihtoehtoja oli monia. Keken kannalta kauden 83 Jonesin tulo tiimiin ei olisi vaikuttanut mitenkään sillä Laffite olisi saanut lähteä. Tietysti mahdollinen suosiminen Jonesin eduksi olisi ollut huonompi tilanne.
CCMK
Well-known member
- Liittynyt
- 9.11.2009
- Viestit
- 14235
Pedro Diniz oli melkoinen rahamies ykkösissä aikoinaan. Joidenkin mukaan Diniz oli kaikkien aikojen maksukuski myös kilpailullisesti. Tässä palkkatiedot ja rahanviennit:
1995: Vei 96 miljoonaa markkaa Fortille saaden 60 000 markkaa palkkaa kaudelta. Fortille rahat merkitsivät paljon ja ne muodostivat ison osan koko budjetista. Dinizin isukin rahojen takia Fortilla oli parempi budjetti kuin Minardilla, Pacificilla ja Simtekillä.
1996: Vei Ligierille 81,6 miljonaa markkaa ja sai 18 miljoonaa markkaa minimipalkkiona ja 2 miljoonaa markkaa maksoivat sponsorit. Yhteensä Diniz sai 20 miljoonaa markkaa kaudelta.
1997: Vei Arrowsille 48 miljoonaa markkaa saaden vain 2 miljoonaa markkaa palkkaa. Dinizin rahalla maksettiin Damon Hillin koko palkka...
1998: Arrows vaati 54 miljoonaa markkaa kaudelta ja Diniz sai 3 miljoonaa markkaa kaudelta. Mika Salo sai 10 miljoonaa markkaa kaudelta.
1999: Arrowsin jatkosopimuksen esti 60 miljoonan markan tuonti tiimiin. Diniz meni Sauberille jossa joutui kuitenkin maksamaan kyseisen summan ajoistaan. Kaudelta Diniz sai 3 miljoonaa markkaa.
2000: Viimeinen kausi F1:ssä meni 60 miljoonan markan viennissä Sauberille. Sai kuitenkin 3 miljoonan markan palkkionsa. Dinizillä oli myös uskomaton pisteraha: 4,8 miljoonaa markkaa per piste. Onneksi Diniz ei saanut pisteitä.
Vielä kausille 2001 ja 2002 Diniz olisi voinut rahojensa avulla päästä ajamaan mm. Jordanille, Minardille tai Prostille. Prostilla Diniz oli Alainin kumppanina kunnes tuli välirikko. Koko urallaan Diniz sai 31 miljoonaa markkaa ja 60 000 markkaa päälle ja vei eri tiimeihin yhteensä lähes 400 miljoonaa markkaa. Summa on edelleen suurimpia F1:sten maksukuskien summia.
1995: Vei 96 miljoonaa markkaa Fortille saaden 60 000 markkaa palkkaa kaudelta. Fortille rahat merkitsivät paljon ja ne muodostivat ison osan koko budjetista. Dinizin isukin rahojen takia Fortilla oli parempi budjetti kuin Minardilla, Pacificilla ja Simtekillä.
1996: Vei Ligierille 81,6 miljonaa markkaa ja sai 18 miljoonaa markkaa minimipalkkiona ja 2 miljoonaa markkaa maksoivat sponsorit. Yhteensä Diniz sai 20 miljoonaa markkaa kaudelta.
1997: Vei Arrowsille 48 miljoonaa markkaa saaden vain 2 miljoonaa markkaa palkkaa. Dinizin rahalla maksettiin Damon Hillin koko palkka...
1998: Arrows vaati 54 miljoonaa markkaa kaudelta ja Diniz sai 3 miljoonaa markkaa kaudelta. Mika Salo sai 10 miljoonaa markkaa kaudelta.
1999: Arrowsin jatkosopimuksen esti 60 miljoonan markan tuonti tiimiin. Diniz meni Sauberille jossa joutui kuitenkin maksamaan kyseisen summan ajoistaan. Kaudelta Diniz sai 3 miljoonaa markkaa.
2000: Viimeinen kausi F1:ssä meni 60 miljoonan markan viennissä Sauberille. Sai kuitenkin 3 miljoonan markan palkkionsa. Dinizillä oli myös uskomaton pisteraha: 4,8 miljoonaa markkaa per piste. Onneksi Diniz ei saanut pisteitä.
Vielä kausille 2001 ja 2002 Diniz olisi voinut rahojensa avulla päästä ajamaan mm. Jordanille, Minardille tai Prostille. Prostilla Diniz oli Alainin kumppanina kunnes tuli välirikko. Koko urallaan Diniz sai 31 miljoonaa markkaa ja 60 000 markkaa päälle ja vei eri tiimeihin yhteensä lähes 400 miljoonaa markkaa. Summa on edelleen suurimpia F1:sten maksukuskien summia.
CCMK
Well-known member
- Liittynyt
- 9.11.2009
- Viestit
- 14235
Alex Yoong vei rahaa Minardille kaudella 2001 30 miljoonaa markkaa kolmesta viimeisen kisan ajoja varten. Kaudelle 2002 Yoong teki ilmeisesti edelleen voimassa olevan maksukuskien yhden kauden hintaennätyksen.
Yoong maksoi lähteistä riippuen 120-150 miljoonaa markkaa yhden kauden ajoista. Koko urallaan joka jäi kahden kauden mittaiseksi niin Yoong maksoi 150-180 miljoonaa markkaa lähteestä riippuen.
Yoong maksoi lähteistä riippuen 120-150 miljoonaa markkaa yhden kauden ajoista. Koko urallaan joka jäi kahden kauden mittaiseksi niin Yoong maksoi 150-180 miljoonaa markkaa lähteestä riippuen.
CCMK
Well-known member
- Liittynyt
- 9.11.2009
- Viestit
- 14235
Dan Gurneyllä oli melkoinen ura f1:ssä. Palkallisesti rahaa tuli hyvin oman aikakauden aikana. Tässä palkkoja:
1959: Ansaitsi 15 000 markkaa kaudelta.
1960: Ei ansainnut paljoa mitään kaudelta.
1961: 77 142 markkaa tuli kaudelta rahaa.
1962: 23 142 markkaa tuli kaudelta rahaa.
1963: Saman verran tuli rahaa kuin edelliseltä kaudelta. Talli vaihtui Brabhamiin.
1964: 34 284 markkaa tuli kaudelta rahaa.
1965: 86 571 markkaa kaudelta tienasi Gurney. Bonukset nostivat palkan 88 851 markkaan.
1966: Gurney perusti oman tiimin ja se oli Ferrarin ohella aikansa megatiimi mitä tulee tiimien budjetteihin. 6 miljoonaa markkaa oli tiimin budjetti. Palkkaa oman tiimin autolla tuli 60 000 markkaa josta ylivoimainen osa tuli Indystä. Siitä palkka koostui 58 836 markkaa ja loppu tuli f1:n puolelta.
1967: Gurney ansaitsi 24 000 markkaa kaudelta f1:stä. Indystä rahaa tuli 67 488 markkaa joten tulot nousivat 91 488 markkaan kaudelta.
1968: Gurney sai kaudelta 24 000 markkaa f1:den puolelta ja Indyn kakkossijasta rahaa tuli 390 570 markkaa eli yhteensä 414 570 markkaa kaudelta tuli taskuun.
1970: Välivuosi f1:stä edeltävällä kaudella ei tehnyt hyvää ja Gurney lopetti uransa kesken kauden. Rahaa f1:stä tuli 50 000 markkaa. Indyn kolmossija tiesi 353 862 markkaa joten rahaa tuli kaudelta 403 862 markkaa.
Uraltaan Gurney sai yhteensä 1,2 miljoonaa markkaa josta suurin osa tuli Indyistä. F1:den puolelta Gurney sai vain 326 425 markkaa.
1959: Ansaitsi 15 000 markkaa kaudelta.
1960: Ei ansainnut paljoa mitään kaudelta.
1961: 77 142 markkaa tuli kaudelta rahaa.
1962: 23 142 markkaa tuli kaudelta rahaa.
1963: Saman verran tuli rahaa kuin edelliseltä kaudelta. Talli vaihtui Brabhamiin.
1964: 34 284 markkaa tuli kaudelta rahaa.
1965: 86 571 markkaa kaudelta tienasi Gurney. Bonukset nostivat palkan 88 851 markkaan.
1966: Gurney perusti oman tiimin ja se oli Ferrarin ohella aikansa megatiimi mitä tulee tiimien budjetteihin. 6 miljoonaa markkaa oli tiimin budjetti. Palkkaa oman tiimin autolla tuli 60 000 markkaa josta ylivoimainen osa tuli Indystä. Siitä palkka koostui 58 836 markkaa ja loppu tuli f1:n puolelta.
1967: Gurney ansaitsi 24 000 markkaa kaudelta f1:stä. Indystä rahaa tuli 67 488 markkaa joten tulot nousivat 91 488 markkaan kaudelta.
1968: Gurney sai kaudelta 24 000 markkaa f1:den puolelta ja Indyn kakkossijasta rahaa tuli 390 570 markkaa eli yhteensä 414 570 markkaa kaudelta tuli taskuun.
1970: Välivuosi f1:stä edeltävällä kaudella ei tehnyt hyvää ja Gurney lopetti uransa kesken kauden. Rahaa f1:stä tuli 50 000 markkaa. Indyn kolmossija tiesi 353 862 markkaa joten rahaa tuli kaudelta 403 862 markkaa.
Uraltaan Gurney sai yhteensä 1,2 miljoonaa markkaa josta suurin osa tuli Indyistä. F1:den puolelta Gurney sai vain 326 425 markkaa.
CCMK
Well-known member
- Liittynyt
- 9.11.2009
- Viestit
- 14235
Heinz-Harald Frentzenillä oli kiinnostava ura f1:ssä palkallisesti. Tässä palkkoja:
1994: Debyytti Sauberilla toi 7 miljoonaa markkaa taskuun.
1995: 5,1 miljoonaa markkaa tuli minimipalkkiona ja sponsorit maksoivat 15 miljoonaa markkaa. Yhteensä rahaa tuli 20,1 miljoonaa markkaa.
1996: 12 miljoonaa markkaa tuli Sauberilta minimipalkkiona ja sponsorit maksoivat 7 miljoonaa markkaa. Yhteensä palkka oli 19 miljoonaa markkaa.
1997: Frentzenille maksettiin mahtavat 250 miljoonaa Belgian Frangia eli 42 miljoonaa markkaa kaudelta.
1998: Frentzenin tulokset eivät vastanneet odotuksia joten edessä oli palkanalennus. Kaudelta rahaa tuli vain 17 miljoonaa markkaa.
1999: Frentzenin palkka oli 24 miljoonaa markkaa kaudelta.
2000: Palkka korottui 30 miljoonaan markkaan.
2001: 36 miljoonaa markkaa tuli kaudelta rahaa.
2002: Sai Arrowsilta 6 miljoonaa markkaa kaudelta.
2003: Sai Sauberilta 13 miljoonaa markkaa kaudelta rahaa.
Frentzenin uran rahoihin liittyy myös hieman kiistoja kausien 2001-2002 Jordanin palkan oikeussotkun takia. Mikäli Jordan maksoi täyden palkan kaudelta 2002 oikeusjutun voitosta niin siinä tapauksessa Frentzen tienasi 48 miljoonaa markkaa kaudelta. Muutoin vain 6 miljoonaa markkaa.
Koko urallaan rahaa Frentzen tienasi 214,1 miljoonaa markkaa vähintään. Kokonaisuudessaan oikeusjutun mahdollinen voitto mukaan laskettuna Frentzen tienasi lähteistä riippuen 256,1-262,1 miljoonaa markkaa.
1994: Debyytti Sauberilla toi 7 miljoonaa markkaa taskuun.
1995: 5,1 miljoonaa markkaa tuli minimipalkkiona ja sponsorit maksoivat 15 miljoonaa markkaa. Yhteensä rahaa tuli 20,1 miljoonaa markkaa.
1996: 12 miljoonaa markkaa tuli Sauberilta minimipalkkiona ja sponsorit maksoivat 7 miljoonaa markkaa. Yhteensä palkka oli 19 miljoonaa markkaa.
1997: Frentzenille maksettiin mahtavat 250 miljoonaa Belgian Frangia eli 42 miljoonaa markkaa kaudelta.
1998: Frentzenin tulokset eivät vastanneet odotuksia joten edessä oli palkanalennus. Kaudelta rahaa tuli vain 17 miljoonaa markkaa.
1999: Frentzenin palkka oli 24 miljoonaa markkaa kaudelta.
2000: Palkka korottui 30 miljoonaan markkaan.
2001: 36 miljoonaa markkaa tuli kaudelta rahaa.
2002: Sai Arrowsilta 6 miljoonaa markkaa kaudelta.
2003: Sai Sauberilta 13 miljoonaa markkaa kaudelta rahaa.
Frentzenin uran rahoihin liittyy myös hieman kiistoja kausien 2001-2002 Jordanin palkan oikeussotkun takia. Mikäli Jordan maksoi täyden palkan kaudelta 2002 oikeusjutun voitosta niin siinä tapauksessa Frentzen tienasi 48 miljoonaa markkaa kaudelta. Muutoin vain 6 miljoonaa markkaa.
Koko urallaan rahaa Frentzen tienasi 214,1 miljoonaa markkaa vähintään. Kokonaisuudessaan oikeusjutun mahdollinen voitto mukaan laskettuna Frentzen tienasi lähteistä riippuen 256,1-262,1 miljoonaa markkaa.
CCMK
Well-known member
- Liittynyt
- 9.11.2009
- Viestit
- 14235
Karl Wendlingerillä rahaa tuli f1-uran aikana varsin vähän. Monacon vaarallinen ulosajo pilasi JJ Lehdon tavoin hänen uransa. Tässä kuitenkin palkkoja:
1991: Maksoi kahdesta kisasta Leyton Houselle 2 miljoonaa markkaa.
1992: Maksoi 16 miljoonaa markkaa saaden 3 miljoonaa markkaa palkkaa. Tiimin nimi muuttui Marchiksi.
1993: Wendlinger meni Sauberille ja sai siellä 13 miljoonaa markkaa josta 7 miljoonaa tuli sponsoreilta ja minimipalkka oli 6 miljoonaa markkaa.
1994: Wendlinger sai 4 miljoonaa markkaa kaudelta vaikka viruikin suurimman osan kaudesta sairaalassa ja kuntoutumiseen meni myös aikaa. Minimipalkkio oli 2,4 miljoonaa markkaa. Yhteissumma oli 6,4 miljoonaa markkaa.
1995: Kunto ei riittänyt ja ura oli ohitse. Sai kuitenkin 2,4 miljoonaa markkaa minimipalkkiona. Edelliskaudella sama raha tuli minimipalkkiona ja loppusumma tuli sponsoreilta.
Uran tienestit jäivät 24,8 miljoonaan markkaan.
1991: Maksoi kahdesta kisasta Leyton Houselle 2 miljoonaa markkaa.
1992: Maksoi 16 miljoonaa markkaa saaden 3 miljoonaa markkaa palkkaa. Tiimin nimi muuttui Marchiksi.
1993: Wendlinger meni Sauberille ja sai siellä 13 miljoonaa markkaa josta 7 miljoonaa tuli sponsoreilta ja minimipalkka oli 6 miljoonaa markkaa.
1994: Wendlinger sai 4 miljoonaa markkaa kaudelta vaikka viruikin suurimman osan kaudesta sairaalassa ja kuntoutumiseen meni myös aikaa. Minimipalkkio oli 2,4 miljoonaa markkaa. Yhteissumma oli 6,4 miljoonaa markkaa.
1995: Kunto ei riittänyt ja ura oli ohitse. Sai kuitenkin 2,4 miljoonaa markkaa minimipalkkiona. Edelliskaudella sama raha tuli minimipalkkiona ja loppusumma tuli sponsoreilta.
Uran tienestit jäivät 24,8 miljoonaan markkaan.
CCMK
Well-known member
- Liittynyt
- 9.11.2009
- Viestit
- 14235
Minardin budjetti kaudeksi 1997 oli 670 miljoonaa Belgian Frangia eli vuoden 97 Suomen Markan kurssilla 111,6 miljoonaa markkaa. Budjetti oli 39,6 miljoonaa markkaa parempi kuin kahtena edellisenä vuotena jolloin Minardin budjetti oli 72 miljoonaa markkaa. Ukyo Katayama toi 90 miljoonaa markkaa tiimiin ja Trulli toi pienen summan myös käteistä. Alunperin Trullin piti toimittaa 18 miljoonaa markkaa mutta Katayaman tuomisten ansiosta Trullin ei tarvinnut maksaa itseään kipeäksi paikasta F1:ssä.
Laatikkokauha
Well-known member
- Liittynyt
- 7.8.2008
- Viestit
- 1187
Olisi kiva tietää de la Rosan palkkaa, joutuiko alussa makselemaan ja paljonko tienasi McLaren testikuskina : )
CCMK
Well-known member
- Liittynyt
- 9.11.2009
- Viestit
- 14235
Brabhamilla oli 81 miljoonan markan budjetti kaudeksi 1989. Seuraavaksi kaudeksi budjetti puolittui 40,5 miljoonaan markkaan. Kaudella 1991 budjetti oli enää vain 42 miljoonaa markkaa. Kaudella 1992 tiimin romahtaessa budjetti oli vain 36 miljoonaa markkaa ja maksumiehet olivat yleisiä.
Kaikilla kausilla paitsi viimeisellä kaudella kuskit kykenivät saamaan palkkaa. Vararikko olisi voinut tulla jo vuotta aikaisemmin, mutta tuolloin Brabham sai ilmaiset Yamahan koneet joten siten vararikkoa ei tullut.
Tosin kuljettajat (Blundell ja Brundle) olisivat muussa tapauksessa joutuneet maksamaan ajoistaan. Juddin koneet maksoivat yleisesti melkein koko budjetin verran ja ainoastaan kaudella 1989 tiimi ei joutunut velkoihin moottorimaksujen takia.
Kaikilla kausilla paitsi viimeisellä kaudella kuskit kykenivät saamaan palkkaa. Vararikko olisi voinut tulla jo vuotta aikaisemmin, mutta tuolloin Brabham sai ilmaiset Yamahan koneet joten siten vararikkoa ei tullut.
Tosin kuljettajat (Blundell ja Brundle) olisivat muussa tapauksessa joutuneet maksamaan ajoistaan. Juddin koneet maksoivat yleisesti melkein koko budjetin verran ja ainoastaan kaudella 1989 tiimi ei joutunut velkoihin moottorimaksujen takia.
CCMK
Well-known member
- Liittynyt
- 9.11.2009
- Viestit
- 14235
Pedrolla ura tosin voi vielä kenties jatkua... yleensä olen näissä palkkakehityksissä ottanut vain lopettaneiden kuskien palkat mutta pitää tehdä poikkeus ja tehdä hieman selkoa Pedron uran palkoista. Tässä tietoja:
1999: Tuli F1:siin Repsolin rahoilla joita joutui maksamaan 40 miljoonan markan edestä. Sai miljoona markkaa kaudelta.
2000: Sai 2 miljoonaa markkaa kaudelta ja maksoi saman 40 miljoonaa markkaa kaudelta.
2001: Sai 3 miljoonaa markkaa kaudelta Jaguarilla.
2002: Sai 9 miljoonaa markkaa eli 1,5 miljoonaa euroa.
Tästä eteenpäin palkat euroissa:
2003-2009: McLarenin testikuljettajana tienasi suurimman osan uransa tähän mennessä kerätyistä rahoista. Kausilla 2003-2004 ansaitsi miljoona euroa kauteen testikuskina. Kausilla 2005-2006 tienasi testikuskina 2 miljoonaa euroa kauteen.
Kauden 2005 kokonaistulot olivat 2,5 miljoonaa euroa josta 0,5 miljoonaa tuli yhden kisan ajosta ja loput testikuskina olosta. Kaudella 2006 palkka oli 3,2 miljoonaa euroa kokonaisuudessaan josta 1,7 miljoonaa tuli kisoista ja 1,5 miljoonaa testikuljettajana olostaan. Kaudella 2007 sai 2,5 miljoonaa euroa testikuskina ja kausilla 2008-2009 sai 3 miljoonaa euroa testikuskina ollessaan.
2010: Sai 500 000 euroa kauteen.
F1:ssä toistaiseksi katkolla olevalla urallaan Pedro on ansainnut yhteensä 5,2 miljoonaa euroa kisakuskina ja testikuskina 18 miljoonaa euroa. Se tekee yhteensä 23,2 miljoonaa euroa. Joidenkin lähteiden mukaan Pedron maksusummat eri tiimeille ovat yhteensä vähän yli 17 miljoonan euron luokkaa sillä de la Rosa toi myös Sauberille käteistä kuluneella kaudella.
1999: Tuli F1:siin Repsolin rahoilla joita joutui maksamaan 40 miljoonan markan edestä. Sai miljoona markkaa kaudelta.
2000: Sai 2 miljoonaa markkaa kaudelta ja maksoi saman 40 miljoonaa markkaa kaudelta.
2001: Sai 3 miljoonaa markkaa kaudelta Jaguarilla.
2002: Sai 9 miljoonaa markkaa eli 1,5 miljoonaa euroa.
Tästä eteenpäin palkat euroissa:
2003-2009: McLarenin testikuljettajana tienasi suurimman osan uransa tähän mennessä kerätyistä rahoista. Kausilla 2003-2004 ansaitsi miljoona euroa kauteen testikuskina. Kausilla 2005-2006 tienasi testikuskina 2 miljoonaa euroa kauteen.
Kauden 2005 kokonaistulot olivat 2,5 miljoonaa euroa josta 0,5 miljoonaa tuli yhden kisan ajosta ja loput testikuskina olosta. Kaudella 2006 palkka oli 3,2 miljoonaa euroa kokonaisuudessaan josta 1,7 miljoonaa tuli kisoista ja 1,5 miljoonaa testikuljettajana olostaan. Kaudella 2007 sai 2,5 miljoonaa euroa testikuskina ja kausilla 2008-2009 sai 3 miljoonaa euroa testikuskina ollessaan.
2010: Sai 500 000 euroa kauteen.
F1:ssä toistaiseksi katkolla olevalla urallaan Pedro on ansainnut yhteensä 5,2 miljoonaa euroa kisakuskina ja testikuskina 18 miljoonaa euroa. Se tekee yhteensä 23,2 miljoonaa euroa. Joidenkin lähteiden mukaan Pedron maksusummat eri tiimeille ovat yhteensä vähän yli 17 miljoonan euron luokkaa sillä de la Rosa toi myös Sauberille käteistä kuluneella kaudella.