Otetaan alkuun vielä pari juttua tuolta toisesta ketjusta:
Mitkä ruoat ovat terveellisiä? Lyhyesti sanottuna ne ruoat, joita ihmiselimistö on tottunut käyttämään. Sellaiset ruoka-aineet, joita ihmiset ovat syöneet tuhansia vuosia sitten. Ja sellaisessa muodossa kuin niitä on syöty tuhansia vuosia sitten.
Ihmiset ovat käyttäneet viljatuotteita vasta noin 10000 vuotta, joillakin alueilla paljon vähemmän aikaa.
Hmmm... Monet suositeltavat terveellisinä pidetyt vihannekset (esimerkiksi vaikka porkkana) ovat jalostettu nykyiseen muotoonsa huomattavan myöhäisessä vaiheessa, ja ne ovat kuuluneet ihmisen ruokavalioon vasta satoja vuosia, eli sinänsä en kauheasti itse kiinnitä huomiota argumenttiin "viljoja on käytetty vasta 10000 vuotta". Eivät ne vuodet yksin ole se asia, mitä kannattaa tarkastella, vaan kokeilla itse, mikä toimii ja mikä taas ei. Tuntuu siltä, että tiettyjä ruoka-aineita tarkastellaan usein huomattavasti innokkaammin juuri tuosta evoluutionäkökulmasta.
Itse olen tullut melko varovaiseksi vehnän suhteen, eli vehnäjalosteita en käytä lainkaan. Silloin tällöin idätän ja versotan vehnää, ja näissä muodoissa kyseessä onkin ominaisuuksiltaan jo aivan toisenlainen tapaus. Ei vehnä minulle mitään näkyviä oireita aiheuttanut, mutta luetut jutut liittyen vehnän huonoihin vaikutuksiin esimerkiksi aivoissa ovat saaneet pohtimaan hyötyjä ja haittoja uudelleen. Johtopäätöksenä vehnäkielto noita aiemmin mainittuja lukuun ottamatta.
Leipää menee suhteellisen vähän nykyään. Sekin on sitten nokkosruisleipää. Omasta mielestäni kaikkien viljojen niputtaminen samaan joukkoon on myös melko turhaa toimintaa. Pidän melko hassuna sellaista, että esimerkiksi vehnä, riisi, amarantti ja tattari laitetaan "kiellettyjen" listalle samoilla perusteilla, vaikka niiden koostumukset poikkeavat paljon toisistaan, sekä ravinteiden että haitta-aineidenkin osalta. Jotkut jopa sullovat erittäin terveellisen kvinoan samaan joukkoon, vaikka se ei oikeastaan ole edes viljakasvi. Yleisesti olen kuitenkin sitä mieltä, että melko monelle tekisi hyvää vähentää viljatuotteiden käyttöä paljonkin. Erityisesti vehnästä kannattaisi aloittaa, koska luettujen juttujen perusteella se on melko selvä voittaja, mitä tulee ongelmien (ylipaino, diabetes...) aiheuttamiseen.
Oma ruokavalio on mielestäni perusterveellinen vegaaniruokavalio, eli kaikenlaiset eläinkunnan tuotteet on karsittu pois. Syyt osittain eettiset, osittain terveydelliset. En juuri osta valmisruokia, vaan pyrin valmistamaan ruoat itse mahdollisimman vähän käsitellyistä raaka-aineista. Ruoat yritän pitää myös melko yksinkertaisina, eli en kauheasti yhdistele kerralla. Yrttejä ja mausteita käytän kyllä reippaasti.
Erilaisia palkokasveja menee reippaasti. Hommaa ei kuitenkaan kannata päästää pelkän jalostetun soijan syömiseksi, vaan vaihtelua paljon, eikä kannata hylätä kotimaista hernettä tai härkäpapua, vaikka ne eivät aminohappoprofiileiltaan esimerkiksi soijalle pärjääkään. Tietysti linssit kuuluvat joukkoon myös. Palkokasveja kannattaa tietysti vähintään liottaa ennen keittämistä. Idättäminen on monessa tapauksessa suositeltavaa. Vitamiinit ja mineraalit moninkertaistuvat, ja samaan aikaan haitta-aineiden määrät laskevat, eli muuttuvat huomattavasti vatsaystävällisemmiksi.
Myös siemeniä tulee syötyä paljon. Esimerkkeinä vaikka hampunsiemenet, kvinoa, seesaminsiemenet, auringonkukansiemenet, kurpitsansiemenet ja pellavansiemenet. Muita sitten hieman harvemmin. Erityisesti hamppu ja pellava ovat tärkeässä asemassa, koska ne ovat hyviä omega 3 -rasvahappojen lähteitä. Tosin pellavan suhteen pitää mainita, että suositeltu päiväannos on noin 40 grammaa, jota ei kannata kovin paljoa ylittää. Pellavansiemenet pitää saada rikottua, jotta niistä olisi varsinaista ravitsemuksellista hyötyä. Kokonaisina ne eivät sula elimistössä. Hampunsiemeniä yritän syödä päivittäin desilitran tai kaksi. Siinä on yksi ravintoarvoiltaan loistava kasvi, johon kannattaa kyllä tutustua.
Nuo mainitut hamppu ja pellava korjaavat jossakin määrin monella nykyihmisellä pahasti vääristynyttä omega 3 ja 6 -rasvahappojen suhdetta parempaan suuntaan. Pellavaa otan öljynä jo senkin takia. Moni kasvissyöjä tuntuu omien havaintojen perusteella suhtautuvan kovin kevyesti tähän asiaan. "Syön vähän pähkinöitä, niin eiköhän se riitä..." Jos kala on ulkona yhtälöstä, niin kyllä asiaan kannattaa mielestäni laittaa jonkin verran harkintaa. Jälleen tulee vastaan se, että seuraukset esimerkiksi aivoille eivät ole välttämättä niitä kaikista mukavimpia, jos jättää omega 3 -rasvahapot vähälle huomiolle, ja syö vielä lisäksi paljon omega 6 -rasvahappoja ja tyydyttynyttä rasvaa, transrasvoista puhumattakaan.
Vihanneksia yritän syödä mahdollisimman paljon. Usein ne tulee syötyä raakoina, vähän kasvista riippuen. Monet kaalit ovat ainakin kasvissyöjille tärkeitä proteiinin ja vaikka kalsiuminkin lähteenä, joten niitäkään ei kannata hyljeksiä. Lehtikaali ja parsakaali ovat tietääkseni ravintoarvoiltaan parhaita kaalien joukossa.
Perunaa en juurikaan enää syö, vaan "perustärkkelyksen" paikan on ottanut riisi. No, se ei ole ekologisessa mielessä järkevin vaihtoehto. Pyrin sitten vastapainoksi syömään paljon kotimaisia lähialueilla tuotettuja kasviksia.
Lisäystä: Paino pysyy hallinnassa, vaikka en kaloreita laskekaan. Ihannepainossa ollaan, melko tarkalleen yhtä lähellä ali- kuin ylipainoakin. Muutaman kilon voisi kyllä pudottaakin, mutta enpä ole varsinaisesti yrittänyt. Tällä hetkellä syön kuitenkin ehkä hieman turhan paljon liikkumiseen nähden, mutta ei tuo vielä ole vaa'alla näkynyt. Pientä kalorien rajoittamista olisi ehkä kuitenkin ihan fiksua harrastaa, koska on esitetty, että se olisi yksi tärkeimmistä tekijöistä okinawalaisten pitkäikäisyydessä.
