Pirelli, virallinen rengastoimittaja

[Ghost_Glove]

Nyt kyllä putosin...

 

[CCMK]

Missä niin?

 

[Bleu]

Tuliko aika-ajorenkaista oikeasti joku kielto vai jäivätkö ne muuten vain pois?


Michelin vetäytyi kauden 1984 jälkeen ja 1985 olivat mukana siis Goodyear ja Pirelli. Pirelli vetäytyi 1986 jälkeen, 1987-88 mentiin Goodyearin monopolilla, ennen kuin Pirelli palasi taas 1989, ja oli mukana kolme kautta, eli vuoden 1991 loppuun. Vuodesta 1992 eteenpäin Goodyear oli taas ainoa rengasvalmistaja.

Periaatteessa tuon takia aika-ajorenkaita ei enää tarvittu, kun rengasvalmistaja saa paalupaikan olivat renkaat minkälaisia hyvänsä.

Kun Bridgestone tuli mukaan 1997, niin silloin luotiin se sääntö, että on olemassa "kovat" ja "pehmeät" renkaat ja niistä jompi kumpi pitää valita ennen aika-ajoa käyttöön sekä aika-ajoa että kilpailua varten. Tuo sääntö oli jossain määrin voimassa aina kauden 2006 loppuun asti, jonka jälkeen tuli tämä Bridgestonen ehdotuksesta kahden eri seoksen käyttöpakko, mikä on myös jatkunut Pirelleillä ajettaessa.

 

[CCMK]

Mielestäni kielto kyllä tuli sillä muuten olisi varmasti enemmänkin asiasta puhuttu. Kaudella 1992 kielto tuli voimaan kun sen pelättiin vievän aika-ajosta liikaa mielenkiintoa pois. Autot säästivät kisarenkaita. Nimenomaan huipputallin autot tekivät usein niin ja ne joita yleisö varmasti eniten halusi nähdä.

Ja mitä tulee Michelinin ja Pirellin ensimmäiseen vetäytymiseen kausiksi 1987-1988 niin Goodyear kyllä piti aika-ajorenkaat lajissa. Kaudella 1984 kummatkin valmistajat pitivät ne lajissa Michelinin vetäydyttyä. Lisäksi joillain radoilla aika-ajon erikoisrenkaat olivat hirvittävän heikkoja kuten Magny-Coursilla.

Siellä ne eivät kestäneet edes ulostulokierrosta jos niillä ajoi kovempaa kuin tavallisesti ennen kierroksen alkua. Toki joidenkin tallien autot kestivät paremmin. Ligierin autot esimerkiksi kestivät ajaa D-seoksella jopa 17 kierrosta Magny-Coursin radalla. Ligierin auto säästi jostain syystä renkaita enemmän kuin monen muun tallin autot, mutta kilpailuissa sitä ei valitettavasti kyetty hyödyntämään oikein.

Samankaltainen vika oli Dallarassa kaudella 1992 vaikka se toki tuhlasi renkaita enemmän kuin Ligier. Syyt olivat muualla kuin renkaissa sillä se ei kuitenkaan loppupelissä vaikeuttanut ajoa niin usein. Se oli äärimmäisen luotettava, mutta ei vain kyennyt pääsemään pisteille.

Monzan kaltaisilla radoilla erikoisrenkaat kestivät hieman paremmin. Ongelma oli myös tallien epätasaisuudessa. Jotkut tiimit tuhlasivat D-seoksia ja jopa C-seoksia aika-ajoon koska niiden erikoisrenkaat olivat huvenneet esikarsintaan. Niillä renkailla ei ollut mitään jakoa aika-ajorenkaiden vauhtiin. Epätasa-arvon ja useiden vuosien vihoittelun ja aika-ajon aliarvostamisen jälkeen FISA kielsi aika-ajon erikoisrenkaat lajissa.

 

[WebSlave]

Mielestäni kielto kyllä tuli sillä muuten olisi varmasti enemmänkin asiasta puhuttu. Kaudella 1992 kielto tuli voimaan kun sen pelättiin vievän aika-ajosta liikaa mielenkiintoa pois. Autot säästivät kisarenkaita. Nimenomaan huipputallin autot tekivät usein niin ja ne joita yleisö varmasti eniten halusi nähdä.

Muistuttakaas taas, että milloinkas se 12 kierroksen maksimisääntö tulikaan. Se kun sotii tuota "autoja pitäisi nähdä enemmän"-ajatusta vastaan. Perjantain aika-ajot katosivat myös muistaakseni 90-luvun alkupuoliskolla.

Joka tapauksessa huipputallit eivät kyllä aina vaivautuneet edes sitä 12 kierrosta ajamaan. Mitä turhia, kun kaksi yritystä session lopulla riitti.

 

[Pahkasika]

Muistuttakaas taas, että milloinkas se 12 kierroksen maksimisääntö tulikaan. Se kun sotii tuota "autoja pitäisi nähdä enemmän"-ajatusta vastaan. Perjantain aika-ajot katosivat myös muistaakseni 90-luvun alkupuoliskolla.

Joka tapauksessa huipputallit eivät kyllä aina vaivautuneet edes sitä 12 kierrosta ajamaan. Mitä turhia, kun kaksi yritystä session lopulla riitti.

1996 vasta muuttui aika-ajo yksipäiväiseksi ja yksituntiseksi.

12 kierroksen rajan tuloa en muista tarkalleen, mutta 90-luvun alussa eivät kärkikuljettajat kovin montaa kierrosta ajaneet koskaan. Tosin satuin katsomaan juuri parit sessiot 92-kaudelta, ja silloin ainakaan tätä kierrosrajoitusta ei vielä ollut, kun kommentaattorit spekuloivat, että joku voisi olla testaamassa kymmenisen kierroksen verran kisasäätöjä aika-ajossa.

 

[Nzap]

Turhaakin turhempi postaus.
(mulla siis)

 

[Bobakki]

1996 vasta muuttui aika-ajo yksipäiväiseksi ja yksituntiseksi.

12 kierroksen rajan tuloa en muista tarkalleen, mutta 90-luvun alussa eivät kärkikuljettajat kovin montaa kierrosta ajaneet koskaan. Tosin satuin katsomaan juuri parit sessiot 92-kaudelta, ja silloin ainakaan tätä kierrosrajoitusta ei vielä ollut, kun kommentaattorit spekuloivat, että joku voisi olla testaamassa kymmenisen kierroksen verran kisasäätöjä aika-ajossa.

Kierrosrajoitukset tulivat 1993 ja ne koskivat paitsi aika-ajoa, myös harjoituksia. En nyt näin ulkoa muista, mikä oli sallittu kierrosmäärä harjoituksissa (24 kenties?), mutta rajoitukset olivat yksi Andrettin marinan aiheista.

 

[CCMK]

Kaudella 1989 aika-ajon tultua yleensä voimaan nykyisessä muodossa siihen tuli jo rajoitukset 12 kierroksesta, mutta niillä ei ollut paljon virkaa koska ajettiin aika-ajon renkailla ja kärkitallit eivät juuri ajaneet renkaitaan maksimiin koska renkaat riittivät yhteen tai kahteen nopeaan kierrokseen ja se usein jo riitti.

Kierrosmaksimin ja sen ylikin saattoivat joskus yrittää kisarenkailla ajavat Colonit ja muut häntäpään yrittäjät.
Aika-ajo korvasi vanhan määritelmän Viralliset Harjoitukset joissa sai ajaa rajoituksetta poislukien aika-ajorenkaat.

Kaudella 1991 sai 4 satsia aika-ajossa erikoisrenkaita ja 4-7 satsia kirjainrenkaita ja saman verran sadekelin renkaita kisasta riippuen.

Kaudella 1992 tuli rajoituksia enemmän kun vapaissa harjoituksissa kierroksia rajattiin 30:n ja aika-ajoissa 12 kierrokseen niinkuin oli totuttu. Samalla kaudella rengasmääriä toimitettiin radalle keskimäärin 2000-2500 rengasta plus sadekelin renkaat. Kaudella 1993 nuo rajoitukset tulivat enemmän voimaan.

Aika-ajoissa ajettiin yleensä kahdella seoksella tuo 12 kierrosta. Kaudella 1994 rajoitukset pysyivät ja renkaita vähennettiin. 7 satsia renkaita ja sadekelin renkaat päälle sai viikonloppuun ja renkaita tuotiin keskimäärin 1500-2000 ja saderenkaat päälle.

Vain Magny-Coursiin ja Monzaan tuotiin ylimääräiset satsit renkaita. Kaudella 1996 nuo rajoitukset muuttuivat harjoitusten suhteen hieman armeliaammaksi kun kierrosmääriä nostettiin hieman.

 

[Ghost_Glove]

Missä niin?

Siinä että puhuit aika-ajoN renkaasta siten, että se on se spesiaali liimakumi, mutta silti tämä liimakumi kestää pidempään kuin mainitsemasi normaalikumi, joka on vain leimattu AA-kumiksi.

Tuo Aika-ajon rengas on tarkoitettu erotukseksi niin sanotuista aika-ajorenkaista jotka ovat oikeasti vain kisarenkaita joita vain imagosyistä kutsutaan aika-ajorenkaiksi.

Nämä renkaat menettävät pitonsa myöhemmin kun aika-ajorenkaat menettivät ne viimeistään 4 kierroksen kuluttua.

Itse miellän siis spesiaalit aika-ajorenkaat sellaisiksi, jotka kestävät sen yhden vedon, mutta pito on uskomaton.


Sinänsä muuten en itse ole liimakumien kannalla. Miksi aika-ajoissa pitäisi olla erilaiset kumit kuin muuten? Aika-ajoa varten voidaan kyllä merkitä tietty määrä settejä, jotta vältytään tyhmiltä renkaiden säästelyiltä, mutta minusta siihen ei tarvita mitään liimakumeja ellei sitten kisakin vedetä samoilla liimoilla...

 

[CCMK]

Vanhan ajan aika-ajorenkaan tai Liimarenkaan kestävyys vaihteli radoittain. Kaudella 1991 rengas kesti sen 1-4 kierrosta radasta riippuen. Magny-Cours ja Monza olivat ääriesimerkkejä. Magny-Coursilla Liimarenkaat eivät kestäneet välttämättä edes ulostulokierrosta jos niillä ajoi liian kovaa. Kyseisellä radalla ne kestivät sen yhden ainoan kierroksen ja aina eivät sitäkään vaikka ulostulokierroksella niitä olisi säästetty.

Liimarenkaista usein kuitenkin otettiin kaikki ilo irti radalla ja ne eivät olleet useiden kierrosten ajantekemiseen hyvät koska ajat huononivat vaikka renkaat olisivat vielä kestäneet ajaa. Monzassa Liimarenkaat taas kestivät 4 ja jopa 5 kierrosta oikein hyvin renkaita säästävien autojen ja kuljettajien käsissä.

Thierry Boutsen taisi Ligierillä tehdä tuon Liimarenkaan säästöennätyksen vaikka sijoitus aika-ajoissa oli 21:nen. Nämä kisakumit jotka ovat muutettu aika-ajon renkaiksi ovat laadultaan erilaisia ja kestävämpiä itsessään. Goodyearin aikoina ne olivat D-seoksia ja myöhemmin sitten pehmeitä renkaita Bridgestonen aikoina. Autojen säädöt toki ovat muuttuneet ja renkaan kulutus on myös erilaista.

 

[Calvin]

Ei olisi ollenkaan huono idea. Ihan hölmöä että aika-ajot ovat menneet bensakikkailusta rengassäästelyksi, kun tarkoitus pitäisi olla parhaasta lähtöruudusta taistelu. Aika-ajossa ei pitäisi joutua miettimään mikä on kisan kannalta parasta vaan ajaa täysillä.

Mielipideasia. Ymmärrän toki pointtisi ja varmasti moni on samaa mieltä. Itse olen kuitenkin sitä mieltä, että nimenomaan aika-ajo on hyvä olla kytköksissä itse kisaan muutenkin kuin vain lähtöruudun kautta. On hyvä, että kuskit ja tallit joutuvat miettimään valmistautumista kisaan jo aika-ajoissa ja että tässä tulee taktiset kuviot mukaan. Mun mielestä se vaan vaatii kuskeilta ja talleilta enemmän kuin aivoton "aina täysii" -meininki. Sama juttu kisoissa: renkaiden yms. laitteiden pitäisi olla sellaisia että kuskit ja tallit joutuvat käyttämään vähän päätänsäkin eikä vain mennä "aina täysii" -meiningillä. Tyhmyydestä pitääkin rangaista, niin aika-ajoissa kuin kisoissakin. Jos säännöt ja laitteet ovat sellaisia että aivot voi jättää narikkaan, on laji mielestäni huonompi.

 

[Ghost_Glove]

Puolensa ja puolensa. Nään itse molemmissa hyvät puolensa. Enemmän ehkä kallistuisin kuitenkin aika-ajoissa puhtaan nopeuden kannalle. Toisaalta menneinä vuosina ollaan nähty mielenkiintoisia kisoja, kun se nopein auto ei aina olekaan ollut kärjessä tai sen tuntumassa. Tai kaikki nopeimmat autot ainakaan. (RB:hän sielä on tupannut olemaan nyt pari vuotta jatkuvasti)

 

[oldez]

Puolensa ja puolensa. Nään itse molemmissa hyvät puolensa. Enemmän ehkä kallistuisin kuitenkin aika-ajoissa puhtaan nopeuden kannalle. Toisaalta menneinä vuosina ollaan nähty mielenkiintoisia kisoja, kun se nopein auto ei aina olekaan ollut kärjessä tai sen tuntumassa. Tai kaikki nopeimmat autot ainakaan. (RB:hän sielä on tupannut olemaan nyt pari vuotta jatkuvasti)

Minun mielestäni yhden tallin ylivoimaa ei tulisi yrittää rajoittaa rengas-, aika-ajo- tai pistesäännöillä vaan tekniikkasäännöillä. Aika-ajoissa on kuitenkin perinteisesti ollut kyse siitä että kuka ajaa nopeimman kierroksen, eikä siitä että kuka säästää parhaiten renkaansa kilpailua varten.

 

[Ghost_Glove]

Minun mielestäni yhden tallin ylivoimaa ei tulisi yrittää rajoittaa rengas-, aika-ajo- tai pistesäännöillä vaan tekniikkasäännöillä. Aika-ajoissa on kuitenkin perinteisesti ollut kyse siitä että kuka ajaa nopeimman kierroksen, eikä siitä että kuka säästää parhaiten renkaansa kilpailua varten.

Eli olit samaa mieltä kanssani? Varmistan tässä vain, kun en ole varma...

Enemmän siis itsekin tykkään, että aika-ajossa katotaan se raakanopeus tasaisista lähtökohdista. Eli, että renkaat on samat/vapaasti valittavissa ja polttoaineen määrä on sama/vapaasti minimi.

Se kolikon kääntöpuoli oli se, että onnistuneesti sotkettu lähtöjärjestys, esim. sade aika-ajot välillä, tekee kuivankin kelin kisoista usein monipuolisempia... Mutta se on ihan toinen tarina jo taas...

 

[oldez]

Eli olit samaa mieltä kanssani? Varmistan tässä vain, kun en ole varma...

Enemmän siis itsekin tykkään, että aika-ajossa katotaan se raakanopeus tasaisista lähtökohdista. Eli, että renkaat on samat/vapaasti valittavissa ja polttoaineen määrä on sama/vapaasti minimi.

Se kolikon kääntöpuoli oli se, että onnistuneesti sotkettu lähtöjärjestys, esim. sade aika-ajot välillä, tekee kuivankin kelin kisoista usein monipuolisempia... Mutta se on ihan toinen tarina jo taas...

Joo eiköhän me olla samaa mieltä. Toisaalta väliäkö sillä.

 

[CCMK]

Kilpailussa pehmeän renkaan kuluminen muistutti kyllä Goodyearin D-seosta aikoinaan samalla radalla. Kilpailussa ei kukaan niitä renkaita käyttänyt sillä ne eivät kestäneet kuin 4 kierrosta yleensä ennen heikkenemistä.

Goodyearia ja Pirelliä verrattaessa Pirellin rengas kulutti renkaat kulmista rakoille kun Goodyearilla oli 1-2 kierrosta renkaan lämmettyä aikaa saada niistä ilo irti. Sen jälkeen renkaista lähti paksuja mustia settejä irti ja renkaat menivät käytännössä täysin pilalle.

Sama juttu oli aikoinaan Goodyearin suhteen myös Hockenheimissa. Hockella ne tosin kestivät hyvällä tuurilla 5 kierrostakin ennen niiden menemistä. Aika-ajorenkaiden poistuttua aika-ajot Hockenheimissa hoidettiinkin Span tapaan D-seoksella mikä tuotti parhaat mahdolliset ajat ja suoritukset.

Nykyisillä Pirellin renkailla ei tätä sentään tapahtunut vaikka kierrosajat heikkenivät oleellisesti ja keskikovilla renkailla ajaminen oli ratkaisu myöhemmin kilpailussa.

 

[CCMK]

Mielenkiintoista on nähdä se, että tuleeko Monzan kilpailussa paljon varikkokäyntejä nyt kun on vähän rengasta kuluttava rata? Vähemmän pysähdyksiä on odotettavissa, mutta viime vuoden kaltaista kilpailua pysähdysten suhteen tuskin tulee.

 

[Ghost_Glove]

Mielenkiintoista on nähdä se, että tuleeko Monzan kilpailussa paljon varikkokäyntejä nyt kun on vähän rengasta kuluttava rata? Vähemmän pysähdyksiä on odotettavissa, mutta viime vuoden kaltaista kilpailua pysähdysten suhteen tuskin tulee.

Eikös jossain uumoiltu (muistaakseni Pirellin henkilökunnan suusta), että tallit käyttäisivät Monzassa enemmän kovempia renkaita kuin pehmeitä, koska pehmeät eivät kestäne kovin kauaa...
Jos näin, niin voi olla joko vähän tai paljon stoppeja...

 

[CCMK]

Pirelli saattaa autosportin mukaan vapauttaa mahdollisesti rengassäännön kaudelle 2013 jolloin rengasseoksia saisi kuljettajat jälleen vapaasti valita kilpailussa. Lisäksi mahdollisesti jo ensi kaudelle, mutta luultavammin vasta kaudelle 2013-2014 tulee muutoksia pehmeisiin renkaisiin joiden pitäisi olla 1,2 sekuntia nopeampia kuin tämän vuoden vastaavat ja kovien renkaiden pitäisi olla 0,6-0,8 sekuntia nopeampia kuin tämän kauden vastaavat renkaat.

Lisäksi Pirelli suunnittelee enemmän vettä poistavaa sadekelin rengasta kaudelle 2013. Se ainakin toisi sadekelin kisoihin jännitystä vaikka tuskin sentään legendaarista Goodyearin Q-seoksen kaltaista rengasta sateelle tuskin Pirelli tuo radoille.

Nykyään sadekisoissa ajot eivät ole kyllä aina renkaistakaan kiinni kun ajellaan vain turva-auton perässä tai pysäytetään kilpailu. Lisäksi kun usein ajellaan vain välikelin renkailla niin täysiä saderenkaita harvoin käytetään.