Kalevan kierroksen luistelu 2011
Liukuiltiin tuossa viime viikonloppuna. Itsellä eivät odotukset olleet korkealla, kunhan läpi selviäsi. Näin, koska takana lähes puolen vuoden treenikatko, eikä myöskään luistelua ehtinyt montaa kertaa harjoitella.
Ostin toiselta kisaajalta wanhanaikaiset pikaluistimet, kun halvalla sain. Näissä on kiinteä terä, kun nykyään käytetään etuosastaan nivelöityjä ja jousella palauttavia klapseja. Klapsit antavat tekniikkamokia anteeksi. Katsoin kuitenkin, että kiinteäteräiset ovat sentään paremmat kuin retkiluistimet.
Ja pyhäaamuna tylysti Oulunkylän tekojääradalle starttiin. Ensin luistellaan warm up läp, ja lähtö tapahtuu lennosta. Siinähän räpiköitiin. Löysin paikkani jonossa, mutta en oikein löytänyt sopivia peesattavia. Rataluistelu perustuu peesaukseen, pääsee todella paljon helpommalla kuin yksin edeten. Tuuli toisinaan navakasti, jolloin etusuoralla ei meinannut oikein edetä. Yritin pysyä yhdessä letkassa, mutta ajauduin päälle vastatuulessa, kun taas muilla osuuksilla jäin. Etenin siis yksin, tai taisin toimia letkan vetäjänä.
Sinällään jaksoin hyvin, mutta en pystynyt kiihdyttämään vauhtia. Pelkäsin, että hyydyn, mutta enämpi tahtoi olla niin, että kun vauhtia yritti lisätä, alkoi tulla horjumista ja huojumista vain. Kaarreluistelu meni auttavasti. Luistinmyyjä ja toinen mies selittivät tekniikkaa. Edetään koko kaarre luistinten sisäkaarteen puoleisella kantilla, ja oikea jalka palautetaan vasemman eteen, ei yli. Jotenkuten sisäistinkin. Implementointi on toinen asia. Pääsin silti tilanteeseen, ettei vauhti pahasti hyytynyt kaarteissa. Oikeasti vauhdin pitäisi suorastaan kiihtyä.
Löystyi vielä vasemman kengän narut, mikä vaikeutti kisaamista. En silti malttanut pysähtyä kiristelemäänkään. Olenkohan nyt valittanut tarpeeksi!
Maaliin tulin. Aika oli 6 min heikompi kuin viime vuonna. Tästä osa menee kovan tuulen piikkiin, mutta suurempi osa huonon kunnon viaksi. Mieluummin luistelisin luonnonjäällä pitkää lenkkiä, missä ei olisi tavan takaa kaarretta. Luonnonjääkisoissa ei myöskään saa peesata, minkä näkisin lajin luonteen mukaiseksi. Toisaalta luonnonjää tahtoo olla epätasainen, joka taas vaikeuttaa etenemistä.
Nyt leuka rintaan, sukset alle ja kohti Pirkanhiihtoa!