Niin, se vakioitu testisykli ei edes pyri kuvaamaan kulutusta keskinkertaisissa olosuhteissa, keskinkertaisella ajotavalla jne. Eikä sitä pidä tulkita sellaiseksi.
Se on menetelmä, jolla ajoneuvojen kulutusominaisuudet saadaan vertailukelpoisena selville laboratorio-olosuhteissa vakioidulla testimenettelyllä. Sen tarkoitus ei ole kuvata kuluttajalle tarkasti kuinka paljon auto vie juuri kyseisen kuluttajan käskyttämänä.
Testitilanteessa esim. kytketään kaikki sellaiset auton sähkölaitteet pois toiminnasta, jotka eivät ole pakollisia auton liikuttamiseksi. Päälle jätetään vain moottorinohjauksen tietokone, sytystysjärjestelmä ja mahdollinen sähköinen polttoainepumppu. Ei muuta. Energiaa syövä laturi ei siis välttämättä pyörähdä kertaakaan lyhyen testisyklin aikana. Autossa kuormana on pelkkä kuljettaja. Ei mitään muuta, ei edes rekisteriotetta jne, jne...
Turun yliopiston tekemien selvitysten perusteella auton normaalikäyttö kesäpäivänä sähkölaitteiden osalta lisää kulutusta n. 0,5 litraa/100km EU-testisyklin menetelmään verrattuna. Ilman että esim. ilmastointi tai radio on vielä edes päällä. Ajovalot, ilmanvaihdon puhallin jne. normijutut vain.
Itse testisyklissäkin olisi "vähän" viilaamista, jotta se vastaisi edes lähelle oikeata käytännön tilannetta, esim. maantieajokulutusta määritettäessä testissä ajetaan alle seisemääkymppiä 24 kertaa pidempi aika kuin moottoritievauhtia (120 kmh). Motaria mennään huikeat 10 sekuntia.
Satastakin ajetaan vain 1/8 aika siitä ajasta, mitä auto liikkuu 70 km/h tai alle. Liekö siis mikään ihme, että esim. mantiekulutus saadaan matalaksi testissä - maantieajosta kun ylivoimaisesti suurin osa tapahtuu mahdollisimman matalan kulutuksen nopeuksilla. Ei kukaan käytännössä aja alle 70 km/h maantieksi käsitettävässä ympäristössä pitkiä matkoja.
Tietysti testiä voisi / olisi hyvä viedä enemmän kohti kuluttajan kokemaa todellisuutta, nyt se ei ole sitä ollut, eikä ole edes pyrkinyt siihen.
Moni kuluttaja on toki näin virheellisesti olettanut.
