Kimin kannalta onni, ettei aja tallissasi. Bahrainissa oli mahdollista ohittaa, ja Lotus oli myös säädetty suoranopeutta silmälläpitäen. Kahdeksaa sekuntia ja kymmeniä lisäsekunteja ei vissiin hävitä muutenkaan parissa kierroksessa.
Pitää erottaa aika-ajotaktiikka ja kisataktiikka. Toinen veto Q2:ssa ei ollut järkevä, jollei kolmososiossa olisi käytetty vielä yhtä settiä. Täten vaihtoehdot olivat 11. lähtöruutu tai hyvän lähtöpaikan tavoittelu ja 16 sekunnin menetys kilpailussa. Kun Kimi oli ensimmäisen stinttinsä jälkeen 11 sekuntia perässä Massa-ongelmineenkin, taisi kisan suosiminen aika-ajojen kustannuksella kuitenkin osua oikeaan. Tätä mieltä olivat myös Kimi ja insinöörinsä, mutta eihän ne mitään tiedä.
Ei se analyysi pääty ekaan stinttiin, hyvä mies. Tuossa sekuntien laskemisessa on järkeä jos ajatellaan että kisa ajettaisiin tyhjällä radalla, mutta kun ei ajeta. Taaempaa lähtiessä on suurempi kolaririski lähdössä ja ohitellessa, eikä ohitukset välttämättä onnistu kuten suunnittellaan, renkaat eivät kulu samalla tavalla toisten takana ajettaessa kuin tyhjällä radalla, jne.
Ei se mene niin, että kun minä nyt onnistuin valitsemaan tuurilla 7 oikein lotossa johtuu se mun fiksuudesta. Pitää käyttää todennäköisyyslaskentaa. Mikä oli todennäköisyys sille että Kimin kisa päättyy ekan kierroksen kolariin koska lähdetään keskijoukosta? Entä jumiutuminen hitaampien taakse? Jne. Vettel osoitti hyvin kärjessä ajaessaan, kuluneilla renkailla, että sijoitus radalla on arvokkaampi kuin teoreettiset kierrosvauhdit vanhoilla renkailla vs. uusilla renkailla.
Edelleen väitän että Kimi olisi ollut lähempänä voittoa jos olisi ajanut aika-ajot pyrkien parhaaseen mahdolliseen lähtöruutuun. Huomaa myös että Vettel tuli samaan aikaan varikolle 1. stintiltä kuin Kimi, vaikka Vettel ajoi aika-ajoissa käytetyillä softeilla Kimin uusia softeja vastaan.