Keularatkaisut kaudella 2012

[Black Leopard]

Nythän se tosiaan selvisi miksi tuo hyppyri tarvittiin ja haluttiin: numeron pitää näkyä :ahem:

Jotakin todella koomista tuossa kokonaisuudessa kyllä piilee.

 

[Miikhail]

MAXin "yhteenvetoa" päivän testeistä katselin sivusilmällä, Lareni näytti samalta kuin viime vuonnakin radalla. Mustakultainen Lotus kaunein, nokka menee harmillisesti piiloon värityksen "alle". Samoin Intian Voimassa, mutta Ferrarin nokka erottui joukosta pikaisella katsauksella, eikä kyllä positiivisesti. :dunno:

 

[80CC]

Mä arvelen, että kun autolla kaarteessa, ilman jomman kumman pään suurempaa sivuluistoa, takapyörät kulkevat hieman sisempänä kaarretta, eli sisäpuolen kylki edellä, yritetään ilmiötä hyödyntää tehostamaan pohjan toimintaa. Suuremmasta downforcesta kaarteen sisäpuolen akselilla saattaisi olla enemmän hyötyä, kuin kaarten ulkopuolella, minne painoa siirtyy keskipakovoiman seurauksena kumminkin.QUOTE]

Siis hä? Okei, näillä akseliväleillä tuo on hyvin pientä, mutta ei sitä nyt voi sanoa että kylki edellä mentäisi. Tuo ei onnistu muuten kuin, että takapyöriä pystyisi kääntämään, eli autossa pitäisi olla ns. nelipyöräohjaus, ja eikös tuo ole formuloissa kielletty?

 

[Jeeves]

Mä arvelen, että kun autolla kaarteessa, ilman jomman kumman pään suurempaa sivuluistoa, takapyörät kulkevat hieman sisempänä kaarretta, eli sisäpuolen kylki edellä, yritetään ilmiötä hyödyntää tehostamaan pohjan toimintaa. Suuremmasta downforcesta kaarteen sisäpuolen akselilla saattaisi olla enemmän hyötyä, kuin kaarten ulkopuolella, minne painoa siirtyy keskipakovoiman seurauksena kumminkin.

Siis hä? Okei, näillä akseliväleillä tuo on hyvin pientä, mutta ei sitä nyt voi sanoa että kylki edellä mentäisi. Tuo ei onnistu muuten kuin, että takapyöriä pystyisi kääntämään, eli autossa pitäisi olla ns. nelipyöräohjaus, ja eikös tuo ole formuloissa kielletty?

2Lman taisi viitata tähän ilmiöön:

Eli takarenkaat 'piirtävät' kaarretta hiukan sisempänä. Toki paljon pienemmässä mittakaavassa noissa vauhdeissa.

 

[Mangelo]

2Lman taisi viitata tähän ilmiöön:

Eli takarenkaat 'piirtävät' kaarretta hiukan sisempänä. Toki paljon pienemmässä mittakaavassa noissa vauhdeissa.

Ei taida päteä ihan tarkalleen kilpa-autoissa, joita ajetaan lievässä luistossa? Kuten Coulthardi joskus sanoi, auto aliohjaa jos etupyörä osuu ensin seinään, ja yliohjaa jos takapyörä. Ideaalitilanteessa menevät melkein samaa linjaa. Joku Monacon neulansilmä ehkä on asia erikseen.

 

[Bobakki]

Voi olla noinkin, mutta myös laittamalla sinne mahd. vähän ilmaa se paine laskee ja kun paine laskee niin virtausnopeutuu...

Jos näin olisi, niin miksei maaefektiautojen helma kiertänyt myös keulaa?

Pohjan toiminta perustuu kaasun johtamiseen ahtaasta tilasta laajempaan Bernoullin lain mukaisesti, ts. se vaatii ilmaa toimiakseen. Pohjan alle pitää siis saada oikea määrä riittävän puhdasta ilmaa. Maaefektin toimiessa keula toimii imurin tavoin ja vetää ilmaa auton alapinnalle.

On totta, että korkean keulan pääidea on ohjata ilmaa splitterille ja sitä kautta ponttoonien leikkauksista diffuusorin yli, eikä auton alle. Kohtauskulman kasvattamisen syy on kuitenkin ennen kaikkea saada etusiipi mahdollisimman lähelle rataa.

 

[Ghost_Glove]

Jos näin olisi, niin miksei maaefektiautojen helma kiertänyt myös keulaa?

Pohjan toiminta perustuu kaasun johtamiseen ahtaasta tilasta laajempaan Bernoullin lain mukaisesti, ts. se vaatii ilmaa toimiakseen. Pohjan alle pitää siis saada oikea määrä riittävän puhdasta ilmaa. Maaefektin toimiessa keula toimii imurin tavoin ja vetää ilmaa auton alapinnalle.

On totta, että korkean keulan pääidea on ohjata ilmaa splitterille ja sitä kautta ponttoonien leikkauksista diffuusorin yli, eikä auton alle. Kohtauskulman kasvattamisen syy on kuitenkin ennen kaikkea saada etusiipi mahdollisimman lähelle rataa.

No tottakai sinne nyt ilmaa halutaan. Vaikka toisaalta, jos sinne jotenkin sais tyhjiön imastua, niin vois sekin tiehen liimata aika kivasti...

Ilmaa sinne auton alle menee kuitenkin joka tapauksessa etusiiven alitse. Etusiipihän toimii samoin kuin pohja eli senkin alapinnalle halutaan alipaine ja samoin sen alla virtaus on nopeampi. Etusiiven jälkeen virtaukset jatkaa kohti auton pohjaa ja muita osia.

Mitä lähempänä etusiipi on rataa, niin sitä voimakkaammaksi etusiiven vaikutus tulee ja sitä enemmän se vaikuttaa myös auton ja keulan alaisiin virtauksiin...

 

[Bobakki]

No tottakai sinne nyt ilmaa halutaan. Vaikka toisaalta, jos sinne jotenkin sais tyhjiön imastua, niin vois sekin tiehen liimata aika kivasti...

Chaparral 2J:ssähän oli kaksi isoa tuuletinta auton takaosassa, vaan siinäkään ei etupäätä tiivistetty toisin kuin kaikki muut reunat.

 

[Rentta]

Eikös nappi eilen valitellut , että mäkin keulassa on tekemistä ( ei tunnu lainkaan hyvältä) ? Jostain luin sellaista.

 

[Ghost_Glove]

Vähemmän mairitteleva kuvakulma RB:n keulasta...

 

[Latyrx]

On kyllä ruma. Aikaisemmissa kuvissa näytti ihan siedettävältä.

 

[Ilu]

Chaparral 2J:ssähän oli kaksi isoa tuuletinta auton takaosassa, vaan siinäkään ei etupäätä tiivistetty toisin kuin kaikki muut reunat.

Näinpä juuri. Tuo imuri vain tehosti virtausta auton alla. Voisi kuvitella että ainakin alhaisemmissa nopeuksissa (tai jopa auton ollessa paikallaan) auttoi huomattavasti kun ilmavirtauksen nopeus olisi muuten ollut alhaisempi (kuin kovassa vauhdissa).

 

[speedman]

Jos näin olisi, niin miksei maaefektiautojen helma kiertänyt myös keulaa?

Pohjan toiminta perustuu kaasun johtamiseen ahtaasta tilasta laajempaan Bernoullin lain mukaisesti, ts. se vaatii ilmaa toimiakseen. Pohjan alle pitää siis saada oikea määrä riittävän puhdasta ilmaa. Maaefektin toimiessa keula toimii imurin tavoin ja vetää ilmaa auton alapinnalle.

On totta, että korkean keulan pääidea on ohjata ilmaa splitterille ja sitä kautta ponttoonien leikkauksista diffuusorin yli, eikä auton alle. Kohtauskulman kasvattamisen syy on kuitenkin ennen kaikkea saada etusiipi mahdollisimman lähelle rataa.

Lisäksi pitää muistaa, että mikäs se on nyky-ykkösten "pohja"? Jep, siellähän on itse asiassa kolme pohjaa, joista ainoastaan keskimmäinen toimii maaefektin kannalta optimaalisesti = lähellä rataa. Ne reunat (step plane 5 cm) toimivat tuossa mielessä paljon huonommin. Olisi hauska tietää käyttävätkö jotenkin pohjan korkeammalla olevaa osaa reuna"tiivisteenä" tuohon keskiosaan.

Sitten tuosta etupään tukkimisesta: pitää muistaa, että ajokorkeus pohjan etureunassa on todella pieni. Ainakin 90-2000 luvun F3:ssa se on alle 2 cm, tuskin enempää näissä. Siihen ei paljon mitään helmaa enää tarvitse. Ja takaosaa kohti maavarahan nousee.

Joissain vaiheessahan, olisiko ollut Ferrarilla, meni ponttoonien alareunassa joku Venturi-hahlo tms, joka ilmeisesti aiheutti jonkinlaisen pyörreseinän, jotta auton alle ei menisi ilmaa reunoista. Sekin kiellettiin myöhemmin. Kun katsoo tarkkaan noita sivuponttooneita, samaa idaa jotenkin niissä edelleen yritetään käyttää.

 

[Joni]

Hieno kuvakulma lotuksesta

 

[E. Tuhero]

Vähemmän mairitteleva kuvakulma RB:n keulasta...

kieltämättä.. tulee mieleen joku piirroshahmo-korppikotka, en vaan saa päähäni mikä. Yhtä kaikki, tuon kuten ferrarinkin täytyy olla todellla nopea ollakseen kaunis. Mutta epäilemättä se siksi muuttuu mikäli on joukon nopein.

 

[IWE]

Hieno kuvakulma lotuksesta

Korostaa "kauniisti" nykyaikaisten siivekkeiden ja keulan rumuutta, auton muuten varsin upeat muodot kun sattuvat olemaan hyvin nähtävillä. :thumbfh:

 

[European_Minardi]

Korostaa "kauniisti" nykyaikaisten siivekkeiden ja keulan rumuutta, auton muuten varsin upeat muodot kun sattuvat olemaan hyvin nähtävillä. :thumbfh:

Kyllähän noihin keuloihin silmä tottuu aika nopeesti. 2009-talvitestien alussa olin jo työntämässä nuppineuloja silmään, kuten moni muukin foorumilainen. Mutta onhan noihin lumiauroihin jo tottunu kohtuu kiitettävästi. Ferrarin keularatkasu on kyllä ruma ku perkele, siitä ei pääse kukaan koskaan yli!!!! Mutta lukuunottamatta Ferkun nokkaa, niin kyllä muiden etupäät on ihan siedettäviä. Force Indian, Lotuksen ja STR:n nokkia pidän ihan nätteinä itseasiassa jo.

Ajat muuttuvat ja samoin sen mukana F1-autojen suunnittelu ja muotoilu. Se on hyvinkin mahdollista, että ikinä ei enään nähdä niin kauniita autoja mitä oli kausien 1996-2008 välissä. Mutta meidän on vaan sopeuduttava siihen mitä on tarjolla

 

[Loko]

Se on hyvinkin mahdollista, että ikinä ei enään nähdä niin kauniita autoja mitä oli kausien 1996-2008 välissä.

Kyllä kauneimmat F1-autot on ajalta ennen etusiiven keksimistä. Takasiipi vielä menee, jos se ei näytä lisäpalikalta vaan näyttää oikeasti kuuluvan autoon. Eli, minun elinaikanani ja paljon ennen sitäkin on tehty pelkästään rumia F1-autoja... Tässä syy, miksi en paljon viitsi ottaa tähän missikisakeskusteluun osaa. Kaikki ne ovat rumia ja ovat olleet jo 40 vuotta :-(

 

[WebSlave]

Kyllä kauneimmat F1-autot on ajalta ennen etusiiven keksimistä. Takasiipi vielä menee, jos se ei näytä lisäpalikalta vaan näyttää oikeasti kuuluvan autoon. Eli, minun elinaikanani ja paljon ennen sitäkin on tehty pelkästään rumia F1-autoja... Tässä syy, miksi en paljon viitsi ottaa tähän missikisakeskusteluun osaa. Kaikki ne ovat rumia ja ovat olleet jo 40 vuotta :-(

Etu- ja takasiivet taisivat tulla yht'aikaa. Ainakin Lotus 49 sai 49B-versiossa siivet molempiin päihin. Ja ihan alkuaikoina nimenomaan etusiivet (jotka olivat vielä aika tyngät) olivat osa autoa, mutta takasiivet olivat korkealle nostettuja pyykkitelineitä, jotka nimenomaan näyttivät autoon kuulumattomilta lisäkkeiltä.

 

[naukkis]

Jos näin olisi, niin miksei maaefektiautojen helma kiertänyt myös keulaa?

Ihan perus aerodynamiikkaa, eli jos pohjalevy olisi kiinni maassa sen taakse syntyvä liian suuri alipaine imisi ilmaa takaapäin, eli pohjalevyn etuosassa olisi suuri alipaine mutta kohti perää siirryttäessä alipaine katoaisi kokonaan. Tarjoamalla pohjan alle tasaisen ilmavirtauksen alipaine saadaan jakaantumaan tasaisesti koko pohjalevyn alalle mikä tarjoaa suurimman mahdollisen alipaineen. Vertaa lentokoneen siipi, sekään ei ole pystysuora eleementti vaan ilma ohjataan tasaiseen kiihtyvyyteen siiven alalle jolloin saavutetaan paras noste/aerodynaaminen vastus suhde.