Leffa-arvostelumme.

[Fagerholm]

Kävin katsomassa Avatarin kolmideenä. En ymmärrä miksi niin monet kritisoivat sitä. Minusta oli ihan parhautta. Parempi uudistus elokuvamaailmaan kuin teräväpiirrot ja surroundit, joista niistäkin olen ollut ihan täpinöissäni ainakin joskus.
Suurin parhaus ei suinkaan ollut silmille pomppivat örkit ja lurkit, vaan se, että kerrankin pystyi keskittymään kokonaisvaltaisesti elokuvaan itsessään. Ei nähnyt sivusilmällä mitä viereispenkillä tekevä katsoja tekee vaan pystyi uppoutumaan keskenään elokuvan maailmaan. Pistin merkille että niin uppoutuivat kaikki muutkin katsojat. Ikinä en ole ollut noin hiljaisessa loppuunmyydyssä elokuvateatterissa.

 

[Örfil]

Moniko on katsellut aikanaan ViewMaster kuvia? Tää oli alkuun vähän sama juttu eli naapurin reissukuvia esiteltiin tylsän dia-shown-sijaan 3d malliin.

Ja kun maisemat oli sellaisia että maapallolta ei löydy! Sitten kun siirryttiin lentokohtauksiin, niin mentiin jo toisiin svääreihin. Se oli sellaista Linnanmäen 3D jubaa mutta toimi hiton hyvin. Mulla nappas ihan mahasta välillä.

Leffa kokonaisuudessaan teknisessä mielessä oli hieno kokemus, kunhan hetken totutteli niihin kakkuloihin (ja lakkas ajattelemasta alun kuulutusta että niistä voi loppua patterit) .
Alussa ainakin päähuomion vei pelkät maisemat, kun päästiin sinne planeetalle. Tekninen toteutus on saman porukan kuin teki Sormusten Herran ja King Kongin efektit eli se Weta....jotain.

Mutta tarinakin oli hyvä. Tyypillinen esimerkki uuden kansan tai tässä tapauksessa rodun ryöstömeiningistä. Loppuratkaisua en spoilaa tässä.

Katsottiin tää mun poikain kanssa Tampereella Plevnassa isoimmassa salissa rivilla 7 ja me oltiin ainakin ihan tohkeissaan.

Tämän leffan vois katsoa jopa toistekin. Ihan jo sen takia että tässä oli perinteisen mätkinnän lisäksi hyvä, perinteinen rakkaustarina :ahem: ja toisella kertaa vois nähdä ehkä muita juttuja, kun nyt fokus oli siinä ruudun keskellä.

Itse asiassa on eka leffa kun mennään katsomaan tetteriin ja toisen kerran nyt viikon päästä!

 

[Juskanen]

Tuli katsottua se toinenkin viime vuonna julkaistu elokuva, josta Kate Winsletille on satanut palkintoja, mm. Oscar. Lukija on kertakaikkiaan hienosti tehty elokuva syyllisyyden leimaamasta elämästä. Henkilökohtaisena mielipiteenä voisin sanoa, että holokaustiaiheisista elokuvista tämä on kaikista koskettavin.

Toi oli ihan ok, tuli itsekin katsottua syssymmällä. Pisti ajattelemaan, ja taas kerran tajuamaan, että oikeita vastauksia ei vaan ole.

 

[Balthazar]

"Ihan ok" on minusta lievä understatementti, mutta ehkäpä myös "holokaustiaiheisista elokuvista kaikista koskettavin" on yläkanttiin, kun vähänkään tarkemmin miettii. Onhan aihetta käsitelty ennenkin hienosti ja epätavallisesta näkökulmasta, esim. Sofien valinnassa ja Yöportierissa.

 

[Fagerholm]

Leffa kokonaisuudessaan teknisessä mielessä oli hieno kokemus, kunhan 1.hetken totutteli niihin kakkuloihin (ja lakkas ajattelemasta alun kuulutusta että niistä voi loppua patterit) .
Alussa ainakin päähuomion vei pelkät maisemat, kun päästiin sinne planeetalle. Tekninen toteutus on saman porukan kuin teki Sormusten Herran ja King Kongin efektit eli se Weta....jotain.

Mutta tarinakin oli hyvä. Tyypillinen esimerkki uuden kansan tai tässä tapauksessa rodun ryöstömeiningistä. Loppuratkaisua en spoilaa tässä.

2.Katsottiin tää mun poikain kanssa Tampereella Plevnassa isoimmassa salissa rivilla 7 ja me oltiin ainakin ihan tohkeissaan.

Tämän leffan vois katsoa jopa toistekin. Ihan jo sen takia että tässä oli perinteisen mätkinnän lisäksi hyvä, 3.perinteinen rakkaustarina :ahem: ja toisella kertaa vois nähdä ehkä muita juttuja, kun nyt fokus oli siinä ruudun keskellä.

1.Alkuun kyllä vaivasi ihan kamalasti se ajatus että hitto, kohta näistä loppuu patterit. Itsellä meni hyvä tovi myös totutellessa lukemaan tekstit. Alkuun totesin että parempi vain keskittyä elokuvaan ja antaa tekstien olla. Vaan pakko oli opetella niitäkin lukemaan kun rupesivat omaa kieltään lurkit puhumaan.

2.Minä kävin samaisen salin kolmosrivillä, vähän oltiin liian matalalla. Pari riviä ylemmäksi pitää ensi kerralla mennä ehdottomasti.

3.Miks hitossa joka elokuvaan pitää sotkea se rakkaustarina? Varsinkin noin läpinäkyvä. Johan se rakkaushomma oli taputeltu pakettiin hahmojen ensimmäisessä yhteisessä kohtauksessa.

 

[Dominic]

En arvostele - vielä, mutta laitoin lataukseen Tulitikkutehtaan tytön ja Katsastuksen. Katsastuksesta oon nähnyt ennen vain osan ja Kaurismäet ei ole ennen menneet kaaliin. Ehkä nyt vähän vanhempana vois tajutakin niistä jotain, KATTELLAAN!

 

[toleranssisiipi]

En arvostele - vielä, mutta laitoin lataukseen Tulitikkutehtaan tytön ja Katsastuksen. Katsastuksesta oon nähnyt ennen vain osan ja Kaurismäet ei ole ennen menneet kaaliin. Ehkä nyt vähän vanhempana vois tajutakin niistä jotain, KATTELLAAN!

WARETTAJA!!! ROSVO!!! RYÖKÄLE!!! EPATTO!!!

 

[JPP]

Dominicin lempileffa?
Näytä liitetiedosto 10990

 

[kouvotsvoni]

Väärentäjä (Die Fälscher) tuli katsottua. Yleensä noista Oscarin saavista leffoista katsottavin on ulkomaisen leffan pystin saaja, ainakin jos minulta kysytään. Oli hyvä kyllä. Saksalaiset osaavat tehdä noita II maailmansotaan pohjautuvia leffoja:thumbup: Juutalaisista kootaan keskitysleiriin rahanväärennösporukka, ja rahaa sitten tehdään..eipäs kerrota enämpi jottei spoilata.

 

[Mosse]

Tuli katsottua Punainen Paroni. Mielestäni leffa oli hyvä. Ei mikään patrioottinen tai paronia jumalaksi nostava teos. Lähinnä 'huvitti' se ihmismäisyys, mitä lentäjien keskuudessa vielä tuolloin oli. Mihin se on hävinnyt? Lentokoneella ajellaan päin tornitaloja tappaakseen siviilejä.

Annan 8 1/2 kymmenestä pisteestä.

Juoni: Ensimmäisen maailmansodan syttyessä Manfred von Richthofen (Matthias Schweighöfer) kuuluu joukkoon nuoria ja huimapäisiä taistelulentäjiä. Hänen menetelmänsä ovat epätavallisia ja saksalaisen esikunnan karsastamia, mutta hänen suurenmoisista taidoistaan lentäjänä ei ole pienintäkään epäilystä. Von Richthofenista kasvaakin eräs sotahistorian legendoista: Punainen paroni.

Hyvää: Saksalaisen Nikolai Müllerschönin elokuva Der Rote Baron historian ehkä maineikkaimman, 80 konetta ensimmäisessä maailmansodassa pudottaneen taistelulentäjän Punaisen paronin, Manfred von Richthofenin, lyhyestä ja intensiivisestä elämästä saattaa maistua rutiininomaiselta, mutta on silti poikkeuksellisen kiehtova sukellus liian kauan sitten kadonneeseen maailmaan. Punainen paroni oli kuin muinainen ritari; lentäjä-ässä, joka kunnioitti vastustajaansa ja näki taistelun taivaalla ennemminkin rehtinä urheiluna kuin verenmakuisena himona tappaa vihollinen. Valitettavasti Müllerschön joutui rakentamaan suurelokuvan suolarahoilla; hän kertoo huikean tositarinan vasta 25-vuotiaana kuolleesta von Richthofenista arkipäiväisen koruttomasti ja juuri siksi Punainen paroni ei kasva yhtään keskivertoa merkittävämmäksi teokseksi. Mutta keskellä tämän päivän hallitsematonta kaaosta se muistuttaa, että joskus silloin - vajaa 100 vuotta sitten - arvot olivat vielä kohdallaan ja usko ihmiskunnan parempaan huomiseen yhä elossa. Matthias Schweighöfer on erinomainen "kuolemattoman jumalan" viitasta kieltäytyvän ja Saksan ylimmän sodanjohdon päätökset toistuvasti kyseenalaistavan von Richthofenin roolissa.

Huonoa: Maistuu asialliselta, mutta yhtä aikaa väistämättä hieman hengettömältä elämäkerralta. Ilmataistelukohtaukset ovat suhteellisen vaisuja, mutta epäilemättä ainoastaan taloudellisista syistä. Alle 20 miljoonan taalan budjetilla ei taivaalla tehdä ihmeitä. Ohjaaja Nikolai Müllerschönillä oli loistava tilaisuus lopettaa elokuvansa vaikuttavaan kasvokuvaan Manfred von Richthofenista - mutta sen sijaan hän jatkoi tarinaa vielä muutaman turhan minuutin.

Erikoista: Rahoitus elokuvaan kerättiin yksin Baden-Württembergin alueella asuvilta varakkailta saksalaisilta. Ohjaaja Nikolai Müllerschön on kotoisin samalta alueelta, Stuttgartista.

Menestys teatterissa: Surkea. Budjetti 18 miljoonaa dollaria ja lipputulot olemattomat. Useimmissa maissa suoraan dvd-levitykseen.

Bonusmateriaalit: Ei mitään. Valitettavasti. Esimerkiksi dokumentti ensimmäisen maailmansodan maineikkaimmista taistelulentäjistä olisi kruunannut elokuvan.

Yllä Ilta-Lehden arvio.

 

[OoPee]

Oli hyvä kyllä. Saksalaiset osaavat tehdä noita II maailmansotaan pohjautuvia leffoja:thumbup

...olkootkin, että kyseessä on itävaltalainen elokuva

Penelope Cruz kuulutti "And the Oscar goes to Austria" -lausahduksen saattelemana elokuvan ohjaajan ja käsikirjoittajan Stefan Ruzowitzkyn noutamaan Oscaria.

En muuten ole vieläkään kerinnyt tuota leffaa katsomaan vaikka se himasta DVD:nä löytyykin

 

[Mosse]

Mullakin pölyttyi KiliPilit varmaan 2 vuotta ennenkuin katsoin ne.

Ostin jostakin alesta, kun sain halvalla.

 

[Mosse]

Tuli katsottua Kunniattomat Paskiaisetkin.

Olipa huono. Tai siis se Präd Pitin ympärille tehty moska. Jos juoni olisi seurannut pelkästään sen juutalaistytön tarinaa, niin olisi päässyt sentään tyydyttävälle tasolle.

Suorastaan hävetti ja nauratti se murre, joka oli ympätty Prädille.

Annan 5/10 pistettä. Lähinnä säälistä.

 

[Pietari]

Tuli katsottua Kunniattomat Paskiaisetkin.

Olipa huono. Tai siis se Präd Pitin ympärille tehty moska. Jos juoni olisi seurannut pelkästään sen juutalaistytön tarinaa, niin olisi päässyt sentään tyydyttävälle tasolle.

Suorastaan hävetti ja nauratti se murre, joka oli ympätty Prädille.

Annan 5/10 pistettä. Lähinnä säälistä.

Heitänkö suoraan roskakoriin? :eek!:

 

[Dominic]

WARETTAJA!!! ROSVO!!! RYÖKÄLE!!! EPATTO!!!

Katsastus oli VHS-tasoista kuvanlaatua. Ihan katsottava pätkä. Ei mitään kauhean erikoista kuitenkaan. Liekö tuo "kulttimaine" tullut vain ja ainoastaan noista autoista sitten ja tommosesta pikkukylämeiningistä.

Tulitikkutytön vilkuilin/hypin minuutissa ensialkuun läpi, ja oomma ton joskus kattonu. Palaillaan.

 

[PeeVee79]

Tuli katsottua Kunniattomat Paskiaisetkin.

Olipa huono. Tai siis se Präd Pitin ympärille tehty moska. Jos juoni olisi seurannut pelkästään sen juutalaistytön tarinaa, niin olisi päässyt sentään tyydyttävälle tasolle.

Suorastaan hävetti ja nauratti se murre, joka oli ympätty Prädille.

Annan 5/10 pistettä. Lähinnä säälistä.

En tykännyt minäkään. Ei missään nimessä kaiken hehkutuksen arvoinen, eikä lähimainkaan parasta Tarantinoa.
Kuvittelin, että leffa kertoo natseja lahtaavasta Paskiais-ryhmästä, mutta koko poppoo oli täysin statisteja. Liian vähän toimintaa ja järjettömän pitkiä dialogeja.
Pittin aksentti vielä meni, mutta suomentajan kehittämä käännös oli kamalaa luettavaa.
Itte annoin Dvdplazalla 2/5.

 

[PeeVee79]

Tuli katsottua Punainen Paroni. Mielestäni leffa oli hyvä. Ei mikään patrioottinen tai paronia jumalaksi nostava teos. Lähinnä 'huvitti' se ihmismäisyys, mitä lentäjien keskuudessa vielä tuolloin oli. Mihin se on hävinnyt? Lentokoneella ajellaan päin tornitaloja tappaakseen siviilejä.

Annan 8 1/2 kymmenestä pisteestä.

Ei uponnut tämäkään.

Kuva oli Blu-Rayllä nättiä ja tehosteetkin näytti ihan onnistuneilta. Mutta toisaalta rapiat parikymmentä vuotta sitten Top Gunissa lentokohtaukset oli jumalattoman paljon hienompia.
Paikoin sekava ja enimmäkseen pitkäveteinen leffa ei onnistunut pitämään mielenkiintoa kokoaikaa yllä. Yhtään taistelukohtausta ei viety loppuun, paronin loukkaantumisesta ei kerrottu mitään, saati sitten kuolemasta.

 

[Fagerholm]

Tänään katsastin rainan nimeltään Planet Terror.
Jo elokuvan alussa hämmästelin että kuinka joku on kehdannut tehdä näin Tarantinomaisen elokuvan ja kyllähän se miehen nimi siellä alkuteksissä sitten vilahtikin, eli syy selvisi.
Aivot kannattaa jättää narikkaan kun tätä katsoo. Viihdettä tarjosi koko rahalla ja sanoisinpa että paras raina omassa genressään.
Pisteitä nostattamassa oli myös superhottis Fergie.

 

[Il Tempo Gigante]

Haa

Joku kirjoitti tänne taannoin lukevansa Herbertin Dyyni-sarjaa tai kirjaa.

Mää taas katsoin viime viikolla SciFi-kanavalta elokuvan Dyyni. Tai ainakin filmin lopun. Hieman erilainen tieteiselokuva, jossa on synkkä ja 'tuhruinen' tunnelma.

En sen kummemmin ala filmiä arvostelemaan. Hyvähän se. Ja erilainen.

Yllätyksiä koin kyllä katsellessani. Kävin nimittäin kakarana katsomassa Dyynin elokuvissa. En silloin tiennyt mitään herroista Kyle MacLachlan ja Patrick Stewart. Nytpä heidät bongasin.

Kaikkea sitä.

 

[JPP]

Yllätyksiä koin kyllä katsellessani. Kävin nimittäin kakarana katsomassa Dyynin elokuvissa. En silloin tiennyt mitään herroista Kyle MacLachlan ja Patrick Stewart. Nytpä heidät bongasin.

Kyle MacLachlan on aika monessa muussakin Lynchin ohjauksessa ollut mukana.