Onnittelut Dompparin perheelle!
Piti olla (ja olikin) pari kuukautta eroa pikku-dompparin ja pikku-jacquelinen laskettujen aikojen välillä.. Elämä ei kuitenkaan ennustettavissa ja lauantaina klo 11:32 meille syntyi pieni tytär, pituus 39.5cm ja paino 1480g, rv 29+3 eli kymmenisen viikkoa ennen aikojaan.
Oltiin viime viikolla Mikkelin seudulla mökkireissulla kun klo 4 aamulla tuli lapsivedet ja piti hälyyttää ambulanssi. Mikkelin sairaalan kautta puolisoni Naistenklinikalle ja itse perässä. Piti vaan käydä välissä pakkaamassa koira, papukaija ja kaikki tavarat autoon ja sitten kohti Helsinkiä. Naistenklinkalla saatiin sitten viivästettyä synnytystä pari vuorokautta, minkä aikana vauva sai mm. kortisonia ja magnesiumia. pe-la yönä alkoi kovemmat supistukset ja synnytys alkoi klo 11 aikoihin. Alatiesynnytyksessä oli liian isot riskit, joten lääkärit päätyivät hätäsektioon. Onneksi leikkaus onnistui ja meillä on nyt tosiaan terve pieni tytär.
Alku on ollut henkisesti tosi raskasta, koska lapsi ei pääse kotiin vielä vähään aikaan. Parisen viikkoa teholla ja sen jälkeen lasten osastolle. Hoito on kyllä todella hyvää, mikä toki rauhoittaakin mieltä, kun lapsella on kaikki hyvin. Etenkin äidille tämä on tosi rankkaa hormonien ja leikkauksesta toipumisen takia, mutta en minäkään ole helpolla päässyt. Palasin töihin ja vapaa-ajalla autan avovaimoa arkiaskareissa. Lapsen luona ei päästä / jakseta käydä niin paljoa kuin haluttaisiin.
Itseäni lisäksi stressaa tietty rahahuolet. Vakuutusta ei ehditty hankkia, koska "eihän tällaista osannut edes odottaa tapahtuvan", ja nyt sellaista ei enää niin helposti saa. Vakuutusyhtiöä vaihtamalla se vielä onnistuu. Onneksi Kela korvaa näitä aika hyvin, koska omavastuuosuus on 691€ vuodelta. Kuitenkin luottovelkaa on jo valmiiksi ja nämä asiat täytyy pitää oman pään sisällä, ettei äiti stressaannu raha-asioista liikaa. Täytyy nyt itsekin ajatella, että kyllä tästä kaikesta selvitään.
