Tuohon tankkaukseen, kuten moneen muuhunkin urheilutieteeseen liittyvään asiaan liittyy yhä edelleen yleisesti ottaen monia väärinkäsityksiä, ja vanhaa tietoa.
Esimerkiksi ajatus, että urheilijan pitää ensin tyhjentää hiilihydraattivarastot noin viikkoa ennen kisaa (syöden samalla vain rasvaa ja proteiinia), ja sitten eräänlaisen “superkompensaation” avulla täyttää varastot pasta-annosten avulla ennen kisaa - perustuu jo vanhentuneisiin, 60-luvulla Skandinaviassa tehtyihin tutkimuksiin.
Nuo tutkimukset olivat huonoja, koska niissä testattiin vain treenaamattomia henkilöitä. Myöhemmin on osoitettu, etteivät urheilijat hyödy tuollaisesta käytännöstä mitään, koska heillä hiilihydraattivarastot tyhjenevät jo päivittäisten treenien aikana, eikä ym. “tyhjentämisestä” siten ole hyötyä, toisin kuin on tilanne sohvaperunoilla.
Eräässä uudemmassa Australialaisessa tutkimuksessa (2002), osoitettiin että hiilarivarastot voi täyttää yhden päivän aikana, syömällä niitä 10g painokiloa kohti (kunhan ei samalla treenaa kovasti). Tankkauksen pidentäminen kolmeen päivään, ei tuon samaisen tutkimuksen mukaan tuonut lisähyötyä.
Tuo 10 grammaa on muuten ihan pirusti; 70-kiloisella adoniksella se tarkoittaa noin kymmentä lautasellista pastaa.
Tutkimusten mukaan suurin osa urheilijoista ei onnistukaan täyttämään hiilarivarastojaan täysin.
Lisäksi tankkauksen suhteen on syytä huomioida nämä asiat:
- Täysi hiilarivarasto tarkoittaa sitä, että vauhtiaan pitäisi pystyä pitämään yllä jonkun verran kauemmin, kuin ilman tankkausta (ennen kuin nk. “seinä tulee vastaan”).
- Täysi hiilarivarasto ei tarkoita sitä, että nopeus paranee
- Päivää ennen suoritusta tehty hiilaritankkaus ei estä sitä, että noin puolet maksan varastoimista hiilihydraateista kuluu joka tapauksessa yön aikana hermostotoiminnan ylläpitämiseen
- Hiilaritankkauksesta ei ole hyötyä lyhyemmille matkoille. Siis matkoille joiden aikana ei varastoja ehdi kokonaan tyhjentää. Käytännössä siis puhutaan suorituksista jotka kestävät alle (n.) 90 minuuttia.
- Edes pitemmillä matkoilla tankkauksen hyöty ei ole niin selkeä kuin pitkään on luultu. Suoritusten aikanahan on mahdollista nauttia urheilujuomia, geelejä jne.
- Tankkauksen takia urheilijan paino voi nousta merkittävästi, ja kuten tiedetään, tämä on myös kestävyyssuorituksessa erittäin huono juttu.Ylimääräiset kilot kerryttävät ylimääräisiä sekunteja myös lopputulokseen.
Oma kokemukseni näistä pitkäkestoisista suorituksista (4-6 tuntia) on se, etten näe saavani etua lisätankkauksesta tulosten, saati suorituskokemuksen muodossa. Ruokavaliooni kuuluu hiilihydraatteja normaalistikin paljon, ja suoritus onnistuu paremmin kevyenä, kunhan ei unohda nauttia säännöllisesti lisäenergiaa.