Paljonko olitte juonut, ministeri Mattila?
– Ei mitään lärvejä, todellakaan! Siellä oli illallisviinit. Eihän sitä taannehtivasti voi sanoa.
Oliko teillä niin sanottuja pohjia?
– Se tieto, että olisimme puolessatoista tunnissa vetäneet lärvit on ihan mahdoton ajatus. Tietenkin kaikkea, mikä on huonoa käytöstä, pitää nuhdella ja puhemies on toiminut oikein ja hän vetää rajat ja sanoo sitten, että nyt pois.
Mikä oli huonoa käytöstä?
– Varmaan vessaan poistuminen, niinkö? Siihen liittyy sekin, että puhemies ei pitänyt siitä, että lentosyistä me ja muutama muukin poistuimme seurueesta seuraavana päivänä aikaisemmin kuin muut. Tämä on puhemiehen rajanveto ja minä hyväksyn, että puhemies ottaa puheeksi, että lähdette pois.
Mitä teille sanottiin siellä vessassa?
– Että haluaisitteko lähteä kotiin, siis hotellille, aiemmin, haluaisitteko, nimenomaan tässä muodossa.
Mitä sanoitte?
–Että haluan, ei siinä sen kummempaa.
Ymmärsittekö, miksi teitä pyydettiin poistumaan?
– Kuten sanoin, paheksun kaikkea huonoa käytöstä ja sitä pitää pyytää anteeksi.
Paheksutteko omaa käytöstänne?
– Ei kun kaikkea huonoa käytöstä.
Myös omaa?
– Hyvänen aika, olen käynyt läpi sen puhemiehen kanssa ja se nuhtelu on minulle sanktio ja minä tyydyn siihen.
Olitteko jo tullessa ”hyvissä pohjissa”?
– Mitään lärvejä en ole vetänyt. Kaikkea huonoa käytöstä pitää pyytää anteeksi ja tyydyn puhemiehen nuhteluun ja hän vetää linjat ja rajat.
Pyydättekö te anteeksi?
– Totta kai, puhun omasta puolestani. Jos joku kokee, että olen häntä kohtaan käyttäytynyt huonosti missä asiassa tahansa, niin minun tulee pahoitella sitä.
Miten alkoholiasioista vastaavana ministerinä koette tilanteen?
– Meidän täytyy ministeriössä ottaa lainsäätäjinä siihen kantaa.
Anteeksi, mihin?
– Lainsäädännöllisesti, ministerihän säätää lakeja.
Tarkoitin tätä Tukholman tapausta.
– Se on oma tapauksensa ja olen sen käynyt läpi ja puhemies on johtanut delegaatiota hyvin. Meillä on hyvä puhemies.
Miten paljon olitte juonut? Tätä on kysytty myös miehiltä (kokoomuksen puoluesihteeri) Pekka Kivelästä (normaalit ruokajuomat, toim.huom.) alkaen, eikö ole reilua kysyä myös naisilta?
– En ole vetänyt lärvejä. Se on kokonaisuus, se matka. Matka meni hyvin, siellä oli hyvät järjestelyt ja puhemies johti matkaa hyvin.
Entä te itse?
– Olen pahoitellut käytöstäni, mutta ei puolessatoista tunnissa mitään lärvejä vedetä.
Joitteko ennen illallisia?
– En pysty kuvailemaan.
Kuvailemaan mitä?
– Ei puolessatoista tunnissa lärvejä vedetä.
Mitä siinä ajassa voi vetää?
– Varmaankin vaikka vettä.
Entä te?
– Kuten sanoin, sain nuhtelut ja asia on loppuun käsitelty. Tämä on puolen vuoden takainen asia.
Ette enää muista?
– Muistan.
Kertoisitteko?
– En ole lärvejä vetänyt, en ole tanssinut pöydällä, en ole oksennellut eikä minua ole kannettu mistään.
Olitteko niin sanotusti ”tukossa” vai mikä herätti muiden huomiota?
– Varmaankin se vessaan poistuminen.
Eikö se ole ihan normaalia?
– Varmaan sitäkin.
Mikä siinä oli tällä kertaa erikoista?
– Kaikkea huonoa käytöstä pitää paheksua ja pahoitella ja jos olen jotakuta loukannut missään tilanteessa, niin se pitää käydä läpi henkilökohtaisesti, kuten puhemies on käynyt.
– Mutta ei, ei. Ei puolessatoista tunnissa pohjia vedetä!
IS