Nyt on taas *huoh* mallia iso ketutus.
Parempi puolisko on ollut taas menossa koko päivän. Oli aiemmin jo ilmoittanut, että tekee kotiin tultuaan ruokaa, joten sitä odotellessa.
Tuli sitten tuossa seittemältä kotiin, ja ilmoitti että yksi kaveri on tulossa käymään. Ilmoitin samoin tein, etten jaksa sitten olla täällä viihdyttämässä ja lähin lenkille. Ruoka olisi kuulemma valmista noin 45 minuutin päästä.
Olin takaisin kodin kulmilla tuossa viittä yli kaheksan, ja kyselin että mikäs tilanne ruuan kanssa. Olisi siitä hetkestä kuulemma puolen tunnin päästä valmista. Eli alkuperäisestä 0-hetkestä olisi kulunut 1 h 30 min. Noh, ei siinä mitään. En edelleenkään jaksanut mennä ihmettelemään kahden naisen illanviettoa, kun tuntui ettei ole mitään sanottavaa.
Tulin kotiin viimein tuossa vartti sitten. Molemmat istuvat edelleen sohvalla, ruokaa on kuulemma vielä jonkun verran ja on kuulemma niin hyvää, että söivät melkein kaiken. Nyt sitten laitettiin vielä kahvit tulille, kun naisen kaveri pyysi.
Itse olen odotellut oikeastaan koko päivän, että voitaisiin tehdä ruokaa, enkä ole viitsinyt tehdä ennen kuin naiselle sopii. Nyt voisin mennä syömään, jos jaksaisin jännittävää keskustelua Kadonneen jäljillä-ohjelmasta.
Olen tainnut tulla vanhaksi, mutta vituttaa että täällä joku "vieras" sunnuntai-iltana tähän aikana pyörii. Emäntä on vaihteeksi sairaslomalla, mutta itsepä herään taas kuudelta ja lähden töihin. Enkä jaksa sellaista taistelua edes kuvitella, mikä syntyisi jos ottaisin tämän aiheen esille näiden neliöiden sisällä.
Että pureskelkaapa tätä sitten hetken.