1. VW Kupla 1200 -75
Ensimmäisen oman auton sain pari vuotta kortin saamisen jälkeen. Auto oli isoisän vanha, kymmenkunta vuotta ajamattomana ollut kuplavolkkari. Armeijasta pääsyn jälkeen oli hyvää aikaa kunnostaa autoa. Jarru- & kytkinremonttien lisäksi tuli tehtyä kaikenlaista pienempää säätämistä. Autolla ajelin ainoastaan kesäisin muutaman vuoden, joten talviominaisuudet jäivät kokematta. Ajettavuudesta tuskin voi puhua, alusta kuplassa on tosi löysä ja moottori 1200 mallissa tehoton (34 hp). Auton sai silti kulkemaan moottoritienopeuksiakin, mutta kovin mukavaa se ei enää ollut. Ulkonäkö, äänet ja tunnelma plussaa, kolariturvallisuus miinusta. Pidempiäkin matkoja tuli tehtyä, mm. festarireissu provinssirockkiin. Yhteensä kymmenisentuhatta kilometriä on tullut autolla ajettua. Kerran Nyt kupla on ollut ajamattomana pari vuotta, mutta palannee vielä ajoon toivottavasti jonakin aurinkoisena päivänä.
2. Nissan Micra 1.2 -91
Kuten forumin muillakin Micrakuskeilla, tämä auto ei ollut oma vaan alunperin avovaimon, mutta itsekkin tuli kerättyä kokemuksia ratin takaa ihan tarpeeksi. Tästä autosta ei ihan hirveästi voi hyvää sanoa, mutta paikkojen välillä siirtyminen onnistui toki. Sanat ruma, hidas, turvaton, pieni ja epäluotettava kuvaavat Micraa hyvin. Tällä autolla tuli ajettua pieni kolarikin kun jäisellä Hämeenkadulla TKL:n bussi kolhi perää liikennevaloissa. Vakuutusyhtiö jo ehdotteli auton lunastamista, mutta mielentilahäiriössä arvostin auton käyttöarvon korkeammalle kuin lunastuskorvauksen ja päädyttiin peltikorjauksiin. Eräällä reissulla auton jäähdytysnesteletkuun tuli halkeama ja nesteet valui tielle. Tiimarista (!) ostetulla teipillä jäähdyttäjän letku saatiin paikattua Kangasalan torilla ja Lidlistä ostettua juomavettä jäähdyttäjään aika ajoin lisäten päästiin kuitenkin kotiin. Lopulta myin auton entisen Jugoslavian suunnalta tulleelle kebab-yrittäjälle 350 eurolla. Myöhemmin näimme auton koristeltuna kebab-ravintolan mainoksin.
3. Peugeot 106 1.1 -98
Micran hajotessa alta oli pakko hankkia uusi auto ja päädyin ranskalaiseen pikkuautoon jonka kuvittelin olevan edullinen. Hankintahinta olikin toki edullinen, mutta noin vuoden aikana jonka auton omistin rahaa paloi korjauksiin lähes tuhat euroa, eli noin kolmannes auton ostohinnasta. Vuoden aikana normaalien huoltojen lisäksi vaihdettiin vetoakselit ja takajarrut, myös jakopään hihna, etupään tukivarret ja tuulilasi olisivat kaivanneet vaihtoa, mutta ne jätin seuraavan omistajan huoleksi. Autona Peugeot oli "ihan kiva". Ajotuntuma pikkuautoksi loistava, ihan asiallinen ulkonäkö ja muutenkin Micran jälkeen auto jolla ei hävettänyt liikkua.
Ranskalaisia insinööritaidon erikoisuuksia autosta ei ihmeemmin löytynyt. Mitä nyt renkaat oli kiinni ainoastaan kolmella pultilla mikä esti tehokkaasti sopivien vanteiden etsimisen (muissa 106:sissa neljällä, mutta 1.1 karvalakkimallissa kolmella). Auton varapyörä sijaitsi takakontin pohjassa auton ulkopuolella, varapyörän asettaminen telineeseen oli kenttäolosuhteissa suhteellisen hankalaa koska toisella kädellä piti kannatella kohtuullisen painavaa pyörää ja telinettä ja toisella kädellä ruuvata takakontin sisällä sijaitsevaa telineen kannatusmutteria.
4. VW Polo Classic 1.6 -99
Viime kesänä oli parin kuukauden ajan laina-autona otsikon mukainen Polo. Tästä ei ole paljon pahaa sanottavaa, jos ei kovin paljon hyvääkään. Harmiton käyttöauto, tyypillinen volkkari. Alusta aika löysä, mutta moottori kohtuullisen tehokas kevyeen autoon. Sisusta askeettinen mutta toimiva.
5. BMW 520 -99
Loppukesästä vaihoin Peugeotin Bemariin ja harppaus oli melkoinen. Tällä on kohta puoli vuotta ja 10tkm ajeltu ja tyytyväinen täytyy olla. Ajotuntuma on loistava, tilaa on reilusti ja kohtuullisen turvallinenkin pitäisi olla. Miinuksina varusteita ei ilmastoinnin lisäksi ihmeemmin ole ja moottori on hieman tehoton isoon autoon. Vääntöä voisi olla enemmän ja tehotkin löytyy vasta yläkierroksilta mikä ei arkikäytössä ole aina mukavaa. Kuplan jälkeen eka auto jolla ajamista odottaa ja josta ihan oikeasti nauttii. Kaikki nappulat on "oikeilla" paikoilla ja toimivat siten kuin voisi intuitiivisesti kuvitella. Erityismainintana auto on todella hiljainen sisälle ja keskustelu onnistuu huutamatta moottoritienopeuksissakin. Idiotismina auton takapenkit eivät kaadu (lisävaruste) mikä rajoittaa isompien/pitkien tavaroiden kuskaamista aika tehokkaasti, vaikka tavaratila sinällään on iso
Ensimmäisen oman auton sain pari vuotta kortin saamisen jälkeen. Auto oli isoisän vanha, kymmenkunta vuotta ajamattomana ollut kuplavolkkari. Armeijasta pääsyn jälkeen oli hyvää aikaa kunnostaa autoa. Jarru- & kytkinremonttien lisäksi tuli tehtyä kaikenlaista pienempää säätämistä. Autolla ajelin ainoastaan kesäisin muutaman vuoden, joten talviominaisuudet jäivät kokematta. Ajettavuudesta tuskin voi puhua, alusta kuplassa on tosi löysä ja moottori 1200 mallissa tehoton (34 hp). Auton sai silti kulkemaan moottoritienopeuksiakin, mutta kovin mukavaa se ei enää ollut. Ulkonäkö, äänet ja tunnelma plussaa, kolariturvallisuus miinusta. Pidempiäkin matkoja tuli tehtyä, mm. festarireissu provinssirockkiin. Yhteensä kymmenisentuhatta kilometriä on tullut autolla ajettua. Kerran Nyt kupla on ollut ajamattomana pari vuotta, mutta palannee vielä ajoon toivottavasti jonakin aurinkoisena päivänä.
2. Nissan Micra 1.2 -91
Kuten forumin muillakin Micrakuskeilla, tämä auto ei ollut oma vaan alunperin avovaimon, mutta itsekkin tuli kerättyä kokemuksia ratin takaa ihan tarpeeksi. Tästä autosta ei ihan hirveästi voi hyvää sanoa, mutta paikkojen välillä siirtyminen onnistui toki. Sanat ruma, hidas, turvaton, pieni ja epäluotettava kuvaavat Micraa hyvin. Tällä autolla tuli ajettua pieni kolarikin kun jäisellä Hämeenkadulla TKL:n bussi kolhi perää liikennevaloissa. Vakuutusyhtiö jo ehdotteli auton lunastamista, mutta mielentilahäiriössä arvostin auton käyttöarvon korkeammalle kuin lunastuskorvauksen ja päädyttiin peltikorjauksiin. Eräällä reissulla auton jäähdytysnesteletkuun tuli halkeama ja nesteet valui tielle. Tiimarista (!) ostetulla teipillä jäähdyttäjän letku saatiin paikattua Kangasalan torilla ja Lidlistä ostettua juomavettä jäähdyttäjään aika ajoin lisäten päästiin kuitenkin kotiin. Lopulta myin auton entisen Jugoslavian suunnalta tulleelle kebab-yrittäjälle 350 eurolla. Myöhemmin näimme auton koristeltuna kebab-ravintolan mainoksin.
3. Peugeot 106 1.1 -98
Micran hajotessa alta oli pakko hankkia uusi auto ja päädyin ranskalaiseen pikkuautoon jonka kuvittelin olevan edullinen. Hankintahinta olikin toki edullinen, mutta noin vuoden aikana jonka auton omistin rahaa paloi korjauksiin lähes tuhat euroa, eli noin kolmannes auton ostohinnasta. Vuoden aikana normaalien huoltojen lisäksi vaihdettiin vetoakselit ja takajarrut, myös jakopään hihna, etupään tukivarret ja tuulilasi olisivat kaivanneet vaihtoa, mutta ne jätin seuraavan omistajan huoleksi. Autona Peugeot oli "ihan kiva". Ajotuntuma pikkuautoksi loistava, ihan asiallinen ulkonäkö ja muutenkin Micran jälkeen auto jolla ei hävettänyt liikkua.
Ranskalaisia insinööritaidon erikoisuuksia autosta ei ihmeemmin löytynyt. Mitä nyt renkaat oli kiinni ainoastaan kolmella pultilla mikä esti tehokkaasti sopivien vanteiden etsimisen (muissa 106:sissa neljällä, mutta 1.1 karvalakkimallissa kolmella). Auton varapyörä sijaitsi takakontin pohjassa auton ulkopuolella, varapyörän asettaminen telineeseen oli kenttäolosuhteissa suhteellisen hankalaa koska toisella kädellä piti kannatella kohtuullisen painavaa pyörää ja telinettä ja toisella kädellä ruuvata takakontin sisällä sijaitsevaa telineen kannatusmutteria.
4. VW Polo Classic 1.6 -99
Viime kesänä oli parin kuukauden ajan laina-autona otsikon mukainen Polo. Tästä ei ole paljon pahaa sanottavaa, jos ei kovin paljon hyvääkään. Harmiton käyttöauto, tyypillinen volkkari. Alusta aika löysä, mutta moottori kohtuullisen tehokas kevyeen autoon. Sisusta askeettinen mutta toimiva.
5. BMW 520 -99
Loppukesästä vaihoin Peugeotin Bemariin ja harppaus oli melkoinen. Tällä on kohta puoli vuotta ja 10tkm ajeltu ja tyytyväinen täytyy olla. Ajotuntuma on loistava, tilaa on reilusti ja kohtuullisen turvallinenkin pitäisi olla. Miinuksina varusteita ei ilmastoinnin lisäksi ihmeemmin ole ja moottori on hieman tehoton isoon autoon. Vääntöä voisi olla enemmän ja tehotkin löytyy vasta yläkierroksilta mikä ei arkikäytössä ole aina mukavaa. Kuplan jälkeen eka auto jolla ajamista odottaa ja josta ihan oikeasti nauttii. Kaikki nappulat on "oikeilla" paikoilla ja toimivat siten kuin voisi intuitiivisesti kuvitella. Erityismainintana auto on todella hiljainen sisälle ja keskustelu onnistuu huutamatta moottoritienopeuksissakin. Idiotismina auton takapenkit eivät kaadu (lisävaruste) mikä rajoittaa isompien/pitkien tavaroiden kuskaamista aika tehokkaasti, vaikka tavaratila sinällään on iso
Myöhemmin päätin vielä tiputtaa 30 mm alemmaksi alustasarjalla. Olihan se aikamoinen mikroauto sen jälkeen ajaa.
