Lopullinen tilanne 1973
Tässä lopullinen tilannekehitys 1973. Ja lyhyt analyysi (tarkempi 'kirjassa')...
Blomqvist oli menossa selkeään voittoon, mutta EK 34:llä hajosi moottori. Harmi sinänsä, koska 1972 hänelle kävi lähes samoin, johtoasemasta konerikko viimesenä yönä...
Stigun keskeytyksen jälkeen Mäkinen laski ihan selvästi vauhtia, ja ajoi varmistellen voittoon. Mutta ei timo kyllä Stigulle voinut yhtään mitään...
Alen sain hieman kiinni, mutta eniten kiristi Kinnunen Porschellaan, mutta ei autanut, matka loppui kesken. Hän jäi käsittämättömän paljon ensimmäisenä yönä, syynä käyntihäiriöt, valot ja vääränlainen tuulilasi, joka varsinkin sumussa esti näkyvyyden ihan kokonaan...
Juu, ja Alen menetti yli puoli minuuttia Kokkosenmäen (ek34) huiman hypyn jälkeen, koska Volvon virranjakaja pimeni hetkellisesti...Kuulemma auton moottorikin siirtyi hiukan taaksepäin...
Lampinen ja Mikkola taisteli neljännestä sijasta tosi tiukasti, ja Simo sen otti. Hannu Mikkola ei sitten koskaan edes tullut tulosluetteloon, koska ajoi maaliin ilman kartturia, joka joutui Ruuhimäen hurjan hypyn jälkeen sairaalaan. Joissain lähteissä Mikkola manaa siinä menetettyä kolmatta sijaa, mutta totuus on että korkeintaan neljänneksi olis päässyt..Kyllä noi pojat hyppyytti Volvojansa aika surutta, ja karttureilla ihan siviilipenkit...
Antti Ojanen, Ulf Grönholm ja Tapio Rainio ilmestyivät ruotsalaisten (Blomqvist, Eklund ja Asterhag) keskeytettyä kärkikymmenikköön. Warmbold myös, mutta tosi rutkasti jääneenä...Kaveril oli luullut oikeesti pärjäävänsä täällä, mutta jäi yli 15 minuuttia. Samoin Shekhar Mehta oli uhonnut ajavansa Ouninpohjaan pohjat, mutta oli jo ennen sitä 3 minuuttia perässä...
