Hyvinvointi/pahoinvointivaltion tulevaisuus

[JPP]

Millä työkyvyttömyyseläkkeet voisivat puolittua, jos panostus työhyvinvointiin on todella heikko. Verrattuna esim. naapuri Ruotsiin??:doubtful::doubtful:

Laskevat, että porukat kuolevat ennen kuin ehtivät tulla työkyvyttömiksi. :doubtful:

 

[Mosse]

Tästä olen samaa mieltä. Kunnon kannustin, panostusta viihtyvyyteen mielummin kuin uhkailuun tuotannon siirtämisestä Kiinaan, niin töissäkin viihtyisi???

OECD: Yli 63-vuotiaille kannustimia


Hallituksen tilaamat selvitykset
työurien pidentämiskeinoista ovat
nostattaneet jo etukäteen myrskyn.

YLE Uutisten näkemän OECD:n raportin
mukaan yli 63-vuotiaat tarvitsevat
lisäkannustimia työelämässä pysymiseen.

OECD toteaa, että Suomen nykyinen
eläkejärjestelmä kannustaa pysymään
töissä 63-vuotiaaksi, mutta
superkarttumasta huolimatta
kannustavuus laskee sen jälkeen.

Kannustimia tarvitaan etenkin
pienituloisille, koska varhainen
eläköityminen ei vaikuta kansaneläkkeen
määrään.

 

[Archie]

Olisiko nollaeläke sopiva kannustin työkykyisille? Nykyihmisiä on ollut noin parisataatuhattavuotta. Siitä ajasta on eläkkeitä nautittu muutama vuosikymmenen. Eli piti sitä ennenkin tehdä jotain leipänsä eteen.

 

[Sam]

Eli piti sitä ennenkin tehdä jotain leipänsä eteen.

Käytännössä lapsia, ja nyky-yhteiskunta on niin materialistinen, ettei se oikein kannusta moiseen kuluerään sijoittamaan.

 

[Fasaldi]

Tännekin toikkiin laitetut faktat:
Suomen tän vuoden budjetti: n. 50 miljardia
Suomi ottaa velkaa: n. 13 miljardia
Pääoma ja ansioverot yhteens: n. 7 miljardia
Valtionvarainministeriön kertoma "kestävyysvaje": n. 9 miljardia

Tämä siis valtiolla, kunnat vielä erikseen. Voisimme siis tuplata jokaikisen Suomalaisen verot ja silti ei kestävyysvajetta ei ois kurottu umpeen

Valtion menot ovat kasvaneet kuudessa vuodessa n. 39 %. Velkaa ei siis tarvitsisi ottaa lainkaan, jos valtion menot olisivat pysyneet vuoden 2004 tasolla:

Budjettitalouden tulot olivat 38,5 miljardia euroa ja menot 36,3 miljardia euroa, joten tilikauden ylijäämä oli 2,2 miljardia euroa. Vuoden 2004 aikana toteutuneet omaisuudenmyyntitulot nousivat yhteensä 2,1 miljardiin euroon.

Lähde:
http://www.vn.fi/ajankohtaista/tiedotteet/tiedote/sv.jsp?oid=141040

Vuoden 2010 talousarvion määrärahat ovat yhteensä 50,5 mrd. euroa, josta val-
tionvelan korkomenoja on 2,1 mrd. euroa.

Lähde:
http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/01_julkaisut/01_budjetit/20100115Budjet/Bk_2010_suomi.pdf

 

[Balthazar]

Perikato odottaa, jos tässäkin otsikossa maalailtuihin uhkakuviin on uskominen. Se miten meille tulee käymään, voi kuitenkin olla ihan eri asia. Voisiko eläkepommista, tai tavaroihin ja palveluihin rahaa käyttävistä eläkeläisistä tulla kansakunnan pelastus?

 

[Fasaldi]

Todellisuuspakoiset keskustan, Sdp:n ja vasemmistoliiton puoluejohtajat kuvittelevat edelleen (tai ainakin väittävät niin), että tästä selvitään ilman minkäänlaisia valtion menojen leikkauksia:

Valtio tarvitsee lisää rahaa – edessä veronkorotuksia

6.3.2010 7:51
A A
Piia Elonen
Helsingin Sanomat

Suurin osa puoluejohtajista sanoo, että ensi kevään eduskuntavaalien jälkeen ryhdytään sekä korottamaan veroja että leikkaamaan menoja, koska muuten rahat eivät riitä palvelujen pyörittämiseen ja etuuksien maksuun.

Kuitenkin keskustan väistyvä puheenjohtaja, pääministeri Matti Vanhanen sekä oppositiopuolueiden Sdp:n ja vasemmistoliiton puheenjohtajat Jutta Urpilainen ja Paavo Arhinmäki ovat sitä mieltä, että julkisen talouden tasapainotuksesta selvitään ilman leikkauksia.

Silloin talouden sopeuttaminen tarkoittaa, paitsi työurien pidennyksiä ja muita rakenneuudistuksia, myös entistä suurempaa painetta veronkorotuksiin.


Valtion saamat verotulot ovat taantuman aikana pudonneet kymmenen miljardia. Se on paljon rahaa – ykkösen perässä on yhteensä kymmenen nollaa. Valtion tuloissa pudotus tarkoittaa lähes neljännestä. Summalla rahoittaisi melkein koko sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan.

Pudonneet ovat etenkin yhteisöveron, ansiotuloveron, pääomatuloveron ja arvonlisäverojen tuotot.

Yhteisöveroa maksavat yritykset, ansiotuloveroa maksetaan palkasta ja eläkkeistä, pääomatuloveroa myyntivoitoista ja osingoista. Arvonlisäveroa maksetaan tavaroiden ja palveluiden hinnoissa.

Myös auto- ja varainsiirtoverojen tuotto on pienentynyt.

Valtiovarainministeriön laskelman mukaan verotulojen pudotuksesta reilu miljardi – noin kymmenen prosenttia – johtuu hallituksen päättämistä veronkevennyksistä. Suurin osa – noin 90 prosenttia – johtuu talouskasvun hiipumisesta, lamasta.

Lähde:
http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/Valtio+tarvitsee+lisää+rahaa+–+edessä+veronkorotuksia/1135253476160

 

[jps]

Todellisuuspakoiset keskustan, Sdp:n ja vasemmistoliiton puoluejohtajat kuvittelevat edelleen (tai ainakin väittävät niin), että tästä selvitään ilman minkäänlaisia valtion menojen leikkauksia:

Lähde:
http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/Valtio+tarvitsee+lisää+rahaa+–+edessä+veronkorotuksia/1135253476160

En mä usko edes noiden olevan niin tyhmiä, kyse on politiikasta. Vasemmistopuolueista kyllä löytyy kiitettävät määrät ihmisiä, jotka kuvittelevat veroja ja tulonsiirtoja voitavan nostaa rajattomasti.

 

[Archie]

YLE

Kuntien terveydenhuollon ulkoistaminen ja yksityistäminen eivät ole tuoneet kunnille säästöjä, vaan jopa lisänneet kuluja. Kilpailutus ei ole myöskään laskenut kustannuksia, vaan lähinnä nostanut hintoja.

Hiljattain ilmestyneiden tutkimusten mukaan kuntien ulkoistamat terveysasemat myös tuottavat vähemmän terveyspalveluita kuin kuntien omat terveysasemat.

- Ainakaan kuntien johtavien ylilääkärien mielestä ulkoistaminen ei ole tuonut säästöjä, vaan osan mielestä jonkin verran lisäkustannuksia. Noin kolmanneksen mukaan siitä on tullut huomattavia lisäkustannuksia, kertoo Kelan terveysturvan tutkimuksen päällikkö Hennamari Mikkola.

Tutkimuksen mukaan kilpailutus ei myöskään ole alentanut ulkoistettujen palvelujen hintoja vaan päinvastoin.

- Yllättävä tulos oli se, että ylilääkärit kokivat, että kilpailutus jopa nostaisi hintoja, Mikkola sanoo.

Ulkoistamiseen ajauduttu lääkäripulan takia

Mikkolan mukaan monet kunnat ovat ikään kuin ajautuneet terveyspalveluiden ulkoistamiseen.

- Ei ole saatu palkattua lääkäreitä, joten tähän tilanteeseen on ikään kuin ajauduttu. En tiedä yhtään kuntaa, joka olisi alettuaan käyttää vuokralääkäreitä palannut vanhaan. Se on vähän kuin oravanpyörä, että kun on lähdetty tälle tielle, se on vain laajentunut, Mikkola sanoo.

Lähes puolessa terveyspalveluita ulkoistaneista kunnista ei ole jaksettu arvioida omia terveyspalveluja, vaan sitä on pidetty työläänä.

Ulkoistetuilla terveysasemilla vähemmän palveluita

Kouvolan alueella tehdyn tutkimuksen mukaan ulkoistetut terveysasemat tuottavat asukkaille myös vähemmän palveluita kuin kuntien omat terveysasemat.

-Ulkoistetut palveluntuottajat tuottavat selkeästi vähemmän palveluita kuin kunnan omat terveysasemat. Lyhyen tutkimusajan puitteissa nähtiin, että ulkoistetuissa paikoissa on jopa 40 prosenttia vähemmän palveluita väestölle kuin on kunnan omilla terveysasemilla, kertoo Kouvolan kaupungin johtava ylilääkäri Kati Myllymäki.

Myllymäen mukaan ulkoistetuilla terveysasemilla on vähemmän lääkäreitä töissä, ja nämä myös lähettävät useammin potilaita erikoissairaanhoidon kalliisiin jatkotutkimuksiin kuin kunnan omat lääkärit. Ulkoistetut lääkärit eivät tunne alueen omaa jatkohoitojärjestelmää. Se tulee kunnalle kalliimmaksi ja potilaita juoksutetaan turhaan.

Kunnat ulkoistaneet vauhdilla

Kunnat ja kaupungit ovat ulkoistaneet terveyspalveluja vauhdilla 2000-luvun ajan. Mikkolan mukaan noin 400 000 ihmisen terveysasemapalvelut on ulkoistettu. Kaiken kaikkiaan päivystysten työtunneista on ulkoistettu yli 60 prosenttia.

Mikkolan mukaan mikään markkina-alue terveydenhuollossa ei ole kehittynyt niin nopeasti kuin ulkoistaminen.

- Firmat alkoivat lähes auton peräkonttifirmoina, ja nyt mukaan ovat tulleet ulkomaiset pääomasijoittajat. Kysymys on aika laajasta bisneksestä. Seuraava markkinarako on siellä vanhusten palveluissa. Firmojen skaala on aika laaja; työterveyshuolto, vanhustenhuolto ja perusterveydenhuolto. Ei tiedä, vaikka ne laajenisivat jopa lastensuojelun puolelle, arvioi Mikkola.

Näistä ulkoistamisen vaaroista on tiedetty jo paljon ennen kuin niitä aloitettiin. Asiaa on osattu arvioida varsin hyvin tutkijoiden toimesta sekä ulkomailta saatujen kokemusten valossa.

Eipä vain mene oppi otsaluuhun.

 

[Knoukka]

Näistä ulkoistamisen vaaroista on tiedetty jo paljon ennen kuin niitä aloitettiin. Asiaa on osattu arvioida varsin hyvin tutkijoiden toimesta sekä ulkomailta saatujen kokemusten valossa.

Eipä vain mene oppi otsaluuhun.

Kyse voi olla myös siitä, että ulkoistaminen on ideologiana hieno mutta käytännössä mahdoton toteutettava tietyillä alueilla.

Vähän sama juttu kuin kommunismin kanssa. Hieno teoria, mutta ei toimi käytännössä.

Kummallista on, että ulkoilutuksen epäonnituminen(kin) halutaan nähdä julkisen tilaajan syynä. Yksityisen puolen toimijoiltahan ei ilmeisesti haluta muuta vaatia kuin mahdollisimman suurta voittoa, hinnalla millä hyvänsä.

Ihan mahdoton yhtälö.

 

[Archie]

Sain ensimmäisen henkilökohtaisen kosketuksen perusterveydenhuoltoon sitten vuoden 2005. Pari viikkoa sitten alkoi flunssa.. yskää ja nenä tukossa. Nyt alkuviikosta yskä loppui, mutta korvat meni lukkoon .. ja ontelot edelleen tukossa. Soitin asiasta terveyskeskukseen, josta sanottiin että tälle päivälle ei ole aikoja. Pyydettiin soittamaan uudestaan klo 13.00 jolloin huomisen aikoja jaetaan. Soitin kello 13.00 ja esitin asiani sekä sen, että asiaan pyydettiin palaamaan klo 13.00. Hoitsu toisessa päässä totesi, että "kai sulle on pakko aika antaa, ku sellainen on luvattu... et sä pääse johonkin työterveyshuoltoon tai...". Todellinen asiakaspalvelija. No tänään oli sitten itse lääkärikäynti, ja asiat sujuivat ihan mallikkaasti.

 

[Mosse]

Olen useaan otteeseen täälläkin kertonut miten kävi kun Karjaa ulkoisti terveyspalvelut Folkhälsanille.

Ei oo enää Karjaata.:thumbfh:

 

[jps]

Olen useaan otteeseen täälläkin kertonut miten kävi kun Karjaa ulkoisti terveyspalvelut Folkhälsanille.

Ei oo enää Karjaata.:thumbfh:

Tuo Karjaan tapaus on malliesimerkki tapauksesta, missä ostaja ei tiedä mitä ostaa ja myyjä ei tiedä mitä myy. Folkhälsanin toimarihan julisti suureen ääneen, että tästä tehdään ulkoistamisen malliesimerkki, jolla osoitetaan sen hyödyt. No kyllähän siitä tulikin, muttei sellainen kuin oli tarkoitettu.

Noita kuntien yhdistämisiä on tehty paljon muitakin, ei Karjaan katoamista pelkästään ton piikkiin voi laittaa., olisi kadonnut kuitenkin.

 

[Mosse]

Tuo Karjaan tapaus on malliesimerkki tapauksesta, missä ostaja ei tiedä mitä ostaa ja myyjä ei tiedä mitä myy. Folkhälsanin toimarihan julisti suureen ääneen, että tästä tehdään ulkoistamisen malliesimerkki, jolla osoitetaan sen hyödyt. No kyllähän siitä tulikin, muttei sellainen kuin oli tarkoitettu.

Noita kuntien yhdistämisiä on tehty paljon muitakin, ei Karjaan katoamista pelkästään ton piikkiin voi laittaa., olisi kadonnut kuitenkin.

Hankohan tuohon ei lähtenyt, valtion painostuksesta huolimatta, mukaan. Sen verran tuloja kaupungilla (satamasta) että olisi ollut netto-osallistuja.

 

[Mosse]

Porkkanat framille: Rakenteisiin on nyt koskettu.

Virkalääkäreitä houkutellaan töihin huimilla palkankorotuksilla
MTV3 - Tuula Malin

Virassa olevia terveyskeskuslääkäreitä houkutellaan päivystystyöhön virkaehtosopimusta tuntuvasti suuremmilla palkoilla eri puolilla Suomea.

Ilta- ja yöaikainen päivystystyö kuuluu terveyskeskuslääkäreiden virkavelvollisuuksiin. Käytännössä suurin osa virkalääkäreistä on kuitenkin kieltäytynyt viran vaatimuksista.

Kuntatyönantaja sanoo ajautuneensa 2000-luvulla puun ja kuoren väliin:

- Lääkäreitä on koitettu saada porkkanalla ja kepilläkin päivystykseen, mutta lääkäreiden työtilanne on ollut sellainen, että heillä on ollut varaa valita, ja osa on ihan äänestänyt jaloillaan. Siinä ovat työnantajan keinot vähissä, sanoo Porin kaupungin terveysjohtaja Esko Karra

Kun oma työvoima on kieltäytynyt, on ollut pakko turvautua ulkopuoliseen apuun. Reilusti yli puolet Suomen kunnista on jo ulkoistanut päivystysten lääkärityön.

Pääosa firmojen tuottamasta työvoimasta on kuitenkin ollut kokemattomia opiskelijoita. Kuntien mukaan kokemattomuus on kasvattanut kustannuksia, kun potilailta on otettu turhia kokeita ja tehty liikaa lähetteitä. Nyt kunnat houkuttelevat säästöjen toivossa kokeneita virkalääkäreitä päivystämään huimilla palkankorotuksilla.

- Kokenut lääkärit päivystyksessä on kullanarvoinen. Me uskomme, että lääkärin laadullisella työllä päivystyksessä on iso merkitys. Kokenut lääkäri osaa tehdä oikeita lähetteitä ja kohdentaa paremmin tutkimukset, sanoo terveysjohtaja Karra.

Porissa lääkäreiden päivytysajan tuntipalkkaa nostettiin tämän kuun alussa 15 eurolla. Lisäksi kokeneille lääkärille maksetaan jokaisesta päivystyspotilaasta kymmenen euroa aikaisempaa enemmän. Työtahdista riippuen ääkärin on mahdollista saada päivystystyöstä jopa 2,5 kertaa aiempaa suurempi korvaus.

- Sopimus on sinällään kallis, mutta me haluamme ehdottomasti omia kokeneita lääkäreitä töihin ja tämä on se tapa, jolla muualla on onnistuttu.

Porissa palkkakustannusten arvellaan kasvavan korotusten vuoksi tänä vuonna yli 200 000 eurolla. Satsauksen uskotaan maksavan itsensä takaisin pienempinä erikoissairaanhoidon menoina.

 

[jps]

Porkkanat framille: Rakenteisiin on nyt koskettu.

Olisi kiva nähdä myös vertailu vuokralääkäreiden hintoihin. En usko kokeneiden omilla palkkalistoilla olevien lääkärien tulevan edes kalliimmaksi näiden uusien korvausten jälkeen.

 

[jaska]

Tästä Isokallion kolumnista löytynee jokaiselle jotain

Kokemukseni mukaan kansa ei ole tyhmä. Jää kaksi vaihtoehtoa. Joko poliitikot pitävät kansaa tyhmänä tai ovat itse tyhmiä. Muuten ei voi ymmärtää keskustelua valtiontalouden tasapainottamisesta.

Kansa ymmärtää, että julkisia varoja pitää käsitellä kunnioituksella. Poliitikot eivät sitä ymmärrä. Holtittomuudesta olkoon esimerkkeinä eduskunnan oma rahankäyttö kavalluksineen ja kuntapuolella Adultan julkisista varoista kuppaamat 33 miljoonaa. Niin käsitellään julkisia rahoja, kun kansanedustajien oma moraali on mitä on. Kettua ei kannata panna kanatarhaa vahtimaan.

Julkiset hankinnat ovat vitsi, ainakin tietojärjestelmien kohdalla. Kalliita, toimimattomia ja myöhässä. Kunnallisissa hankintasopimuksissa ei ole edes niin yksinkertaista kohtaa, että niissä vaadittaisiin tiedon rajapinta avoimeksi. Kun sitä ei vaadita, järjestelmän toimittajalle syntyy monopoli järjestelmänsä laajentamiseen ja kehittämiseen. Ja osaavathan järjestelmätoimittajat monopolin hinnoitella.

Veronkorotuksilla uhkailun sijaan kansalle tulee kertoa ensin, miten ja koska julkisen sektorin tuhlaaminen laitetaan kuriin. On kansalaisten kannalta kohtuutonta ylläpitää holtitonta menoa velkaa ottamalla ja ehdottaa ratkaisuksi veronkorotuksia. Mikä puolue nostaa ensimmäisenä kissan pöydälle ja kutsuu kissaa kissaksi?

Vaikka julkisella sektorilla siirryttäisiin vastuuntuntoiseen rahankäyttöön, se ei riitä. Tarvitaan myös veronkorotuksia. Kokoomuksen ajama veronalennus yrityksille onkin käsittämätön. Alennuksen maksavat kansalaiset ankarampina veroina. Yrityksiä kohdellaan Suomessa hyvin. Paremmin kuin maissa, joissa veroprosentti on alhaisempi. Suomalainen yritys saa käyttöönsä yhteiskunnan ilmaiseksi heille kouluttaman työvoiman. Irtisanominen on halpaa, eli yritys voi pienin kustannuksin irtisanoa työntekijänsä yhteiskunnan vastuulle. Jos yritysveroa lasketaan, tehdäänkö irtisanominen kalliimmaksi tai laskutetaanko yrityksen palkatessa työvoimaa työntekijöiden saama koulutus yrityksiltä?

Törkeintä kansan aliarviointia harrastavat puolueiden puheenjohtajat puhuessaan veronkorotuksista. Yhteen ääneen he ilmoittavat, ettei tuloverotusta kiristetä pieni- ja keskituloisten kohdalla. Sen sijaan energiaveroja, kulutusveroja ja kiinteistöveroa korotetaan. Kun jokainen suomalainen asuu jossain, omassa tai vuokratussa asunnossa, kiinteistövero kiristää pieni- ja keskituloisten verotusta. Kun jokainen suomalainen ostaa ruokaa, vaatteita ja muuta tarpeellista, arvonlisäveron korotus kiristää pieni- ja keskituloisten verotusta. Kun jokainen suomalainen käyttää energiaa kulkemiseen, lämmittämiseen ja valaistukseen, energiaverojen korotus kiristää pieni- ja keskituloisten verotusta. Veronmaksajan kannalta on samantekevää, millä nimellä veroja kutsutaan, jos ne pienentävät välttämättömyyksien jälkeen käteen jäävää palkkaa.

Oikeudenmukaisempaa olisi ensin verottaa pääomatuloja edes samalla tavalla kuin palkkatuloja. Sitä ei ehdota kukaan. Mutta kovin totuus on se, että pieni- ja keskituloiset joutuvat laskun maksamaan. Alle 35 000 euroa vuodessa tienaavat maksavat jo nyt 54 prosenttia koko tuloverokertymästä.

... julkisen sektorin järkevämpää rahankäyttöä, pääomaverojen korotusta, yritysverotuksen laskemisen vastustusta jne.

 

[Mosse]

Erittäin osuva kirjoitus varsinkin koskien valtion hankintoja ja yritysten hyysäämistä ja niiden kulujen siirtoa veronmaksajille. Tätähän olen jo aiemmin kritisoinut.

 

[Fasaldi]

Tästä Isokallion kolumnista löytynee jokaiselle jotain


... julkisen sektorin järkevämpää rahankäyttöä, pääomaverojen korotusta, yritysverotuksen laskemisen vastustusta jne.

Kalle Isokallio on täysin pihalla todellisuudesta. Pääomatulojen progessiivinen verotus on pähkähullu idea.
Jos pääomatuloverotus olisi progressiivista (samanlaista kuin palkkatulojen verotus), siitä seuraisi nopeasti, että valtavat määrät pääomaa siirrettäisiin ulos Suomesta. Kannattaa muistaa, että pääomatuloverotus on jo nyt Suomessa erittäin kireällä tasolla.


Kuten olen jo aiemmin todennut, niin Britanniassa 10 100 punnan vuotuiset pääomatulot ovat verovapaita. Tämän rajan ylittävien pääomatulojen veroprosentti on 18 %.

Lähde:
http://www.hmrc.gov.uk/rates/cgt.htm#1

Toinen esimerkki osinkoverotuksen puolelta. Suomessa listattujen yhtiöiden osinkoverotus on 40,5 %, kun otetaan huomioon yhtiön maksama vero. Irlannissa vastaava osinkoverotus on 12,5 %:
Lähde:
http://www.aktiespararna.se/pagedir/46303/Skattefolder_2008.pdf

Yhtiön jaettuun voittoon kohdistuva nimellinen kokonaisveroaste on. 40,5 %.

Lähde:
http://www.vm.fi/vm/fi/05_hankkeet/012_veroryhma/06_esitysaineisto/osinkoverotus_Kari_21092009_muistio

Kokemukseni mukaan kansa ei ole tyhmä.

Tämä Isokallion toteamus on erityisen huvittava, kun otetaan huomioon se, että Turun yliopiston tekemän tutkimuksen mukaan suurin osa suomalaisista ei edes tiedä, mitkä puolueet ovat hallituksessa.

Kolmasosa suomalaisista tietää, mitkä puolueet istuvat nykyään hallituksessa. Onko tietämys siis hyvä vai huono? Huono, jos äänestäjän oletetaan taas ensi vuonna eduskuntavaaleissa rankaisevan tai palkitsevan nykyisiä vallanpitäjiä. Tutkija Lauri Rapelin mukaan politiikasta tietämättömyyteen yhdistyy vähäinen osallistuminen.

Lähde:
http://www.ts.fi/online/kotimaa/117848.html

 

[JPP]

Polttoainevero pitäisi laittaa progressiiviseksi. Vero olisi pienempi jos tankkaisi pikkasen vaan ja nousisi tankkausmäärän mukaan. :idea:

edit. Yleisesti ottaen vaikuttaisi hyvin pitkälti siltä, että kun julkinen sektori kilpailuttaa niin yksityinen sektori vetää vetää siitä voitot kotiin.