Hyvinvointi/pahoinvointivaltion tulevaisuus

[oldez]

Kuseniinaa-Ritsasson nyt vähän kerennyt töpöilee kuten se liikenneministerin pönttö, mikä lie.

Puhuttu on ihan perkeleesti ja tyhmiä ideoita heitelty ilmoille.

 

[Archie]

Saa se hallitus jotain aikaan..

Suomi on kaikessa hiljaisuudessa kaksinkertaistamassa osuutensa Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n rahoituksesta, kirjoittaa Aamulehti.

Ensi vuoden budjettiin sisältyvän esityksen mukaan Suomen osuus kasvaisi reilusta 1,2 miljardista eurosta noin 2,4 miljardiin euroon. Eduskunta antaa siten valtion takauksen Suomen Pankin IMF:lle myöntämille lainoille.

Eduskunnan tarkastusvaliokunnan puheenjohtajan Tuija Braxin mukaan eduskunnalla ei ole kokonaiskuvaa Suomen talousvastuista ja niiden kehityksestä. Hän sanoo Aamulehden haastattelussa, että riskitasoja ei ole arvioitu. Brax myös ihmetteli, että IMF-osuuden kasvattamisesta ei ole puhuttu missään. Se oli vain yksi luku budjettikirjassa.

Tarkastusvaliokunta tarttuu asiaan valtion viime vuoden tilanpäätöksestä laatimassaan mietinnössä, jota käsitellään tänään eduskunnan täysistunnossa.

Valiokunta odottaa hallitukselta myös selvitystä euroalueen takausrahastoon ERVV:hen liittyvistä vastuista.

Tässä säästöjen ja homekoulujen luvatussa maassa olisi asiallista kysyä, että miksin annamme IMF:lle miljardin lisää? Siihen voi olla kelpo vastauskin, mutta se pitäisi kuulla.

 

[jaska]

Ois kiva tietää (konsulttijarnaa, tiedän) miten hallitus ajattelee Suomen selviävän tulevaisuudessa, jos käytetään konsulttitermejä:
- Mikä on visio/missio
- Mikä on strategia noihin päästäksemme

Pelkkä julistautuminen (EU on maailman kilpailukykyisin talous vuonna 2010) ei riitä, pitää olla toimet miten siihen päästään. Nyt nämä puuttuu, koitetaan vain selvitä eteen tulevista kriiseistä.

Totuus on, että valtion menoja pitää pienentää ja tuloja kasvattaa (jotta menoleikkaukset ei ois liian syviä.) Kun kuitenkin bkt:stä huomattava osuus tulee julkiselta puolelta, niin asia pitäisi tehdä hallitusti, pitäisi kehittää työmarkkinoiden vetoa että julkiselta sektorilta pääsisi helposti siirtymään yksityiselle ja tämä siirto toisi aitoa BKT:n lisäystä Suomeen, ei vain valtion toimien ulkoistamista.

... miten tämä tapahtuu, sitä ois hyvä miettiä - valitettavasti näin vain tuskin käy.

 

[Archie]

Ois kiva tietää (konsulttijarnaa, tiedän) miten hallitus ajattelee Suomen selviävän tulevaisuudessa,..

Poliittikolatinalla vastataan.

- Kannustamalla yrittämistä ja työntekemistä
- Luomalla työpaikkoja ja hyvinvointia
- Tehostamalla toimintaa ja kasvattamalla työn tuottavuutta
- Talouskasvulla

Todellisuudessa.

- Kiristämällä verotusta -> ei yleensä vaikuta positiivisesti työpaikkojen luontiin tai työntekemiseen, koska verot vähentävät tuloja ja nostavat hintoja.

- Leikkaamalla juustohöylällä -> hyväksi todettuja rakenteita on turha lähteä purkamaan

- Lisäämäällä säätelyä -> erityisesti kunnat on saatava kuriin

- Ottamalla velkaa tarpeen mukaan -> meillä on niin vähän sitä, että pikkulainat tulevilta sukupolvilta on ihan ok

 

[jps]

- Ottamalla velkaa tarpeen mukaan -> meillä on niin vähän sitä, että pikkulainat tulevilta sukupolvilta on ihan ok

Ehkäpä aiheellinen kysymys on,vihaavatko poliitikot lapsiaan ja lapsenlapsiaan niin paljon, että haluavat tuhota valtion ja kuntien velanotolla näiden elämän.

 

[kouvotsvoni]

Saa se hallitus jotain aikaan..

Tässä säästöjen ja homekoulujen luvatussa maassa olisi asiallista kysyä, että miksin annamme IMF:lle miljardin lisää? Siihen voi olla kelpo vastauskin, mutta se pitäisi kuulla.

Braxin lausunto tilanteesta kertoi melko paljon. Miljardi sinne ja miljardi tänne vailla oikein kuvaa jotta mihin, kunhan samaan aikaan kotimaan kamaralla saadaan säästettyä vähistä loputkin.

 

[oldez]

Kyllä ne kaikki yrittäjät kierii rahassa ja heitä pitää verottaa niin perkeleesti. Sillä tavalla saadaan niitä uusia työpaikkoja Suomeen ja hyvinvointia kasvatettua :nope:

http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2011/11/yha_useampi_on_yrittaja_pakosta_3049432.html

Yhä useampi on yrittäjä pakosta

Työsuhteiden kirjo on laajenemassa ja mullistumassa. Jo kolmannes työvoimasta, noin 700 000 ihmistä on epätyypillisiä työntekijöitä. Pätkätöiden ja vuokratyön rinnalle ovat viime vuosina nousseet erityisesti itsensä työllistäjät. Nyt itsensä työllistäminen eli pakkoyrittäjyys on korostunut kunta-alan pienipalkkaisissa ammattiryhmissä.
- Itsensä työllistäjät eivät ole oikein palkansaajia eivätkä yrittäjiäkään. He ovat hyvin eri asemassa olevia ihmisiä, joiden toimeentulo ja sosiaaliturva ei ole mitenkään hääppöinen, työministeri Lauri Ihalainen sanoo.
Itsensä työllistäjiä on jäljessä laahaavien tilastojen mukaan noin 160 000. Viime vuosina määrä on kasvanut yhtä paljon kuin sitä ennen 10 vuodessa.
- Itsensä työllistäjä on työsuhteen ulkopuolella työllistyvä ihminen. Hän tekee oikeastaan ihan samaa työtä kuin joku toinen palkkatyösuhteessa, mutta hän ei ole palkkatyösuhteen turvassa. Se on hänelle usein ainut tapa jatkaa työntekoa, toteaa työelämän tutkija Anu Suoranta SAK:sta.
Aito yrittäjyys luo kasvua, mutta pakkoyrittäjistä suuri osa saa toimeentulo- ja asumistukea. Eläkettä tai lomia ei kartu, työterveyshoitoa ei ole. Viidenneksen ansiotaso jää köyhyysrajan alapuolelle.
- Puhutaan jopa 10 000 euroa pienemmistä vuosituloista kuin SAK-laisella palkansaajan asemassa olevalla työntekijällä, Suoranta kertoo.

 

[kouvotsvoni]

Ärähdys: ”Suomi ottaa turhaa lainaa – lasku 20 miljoonaa vuodessa”

Eduskunnan tarkastusvaliokunta ärähtää valtiovarainministeriölle Suomen lainanottokäytännöistä.

- Suomen valtio ottaa maksuvalmiuden kannalta tarpeetonta lainaa, mistä aiheutuu ylimääräisiä riskejä ja rahoituskustannuksia, joiden suuruudeksi on tarkastusvaliokunnan kuulemisessa arvioitu noin 20 miljoonaa euroa vuositasolla, valiokunta toteaa.

Valiokunnan mukaan talousarvion lainamäärä on nostettu kokonaan, vaikka lainanotto ei olisi ollut tarpeen valtion maksuvalmiuden kannalta. Valiokunta vaatii valtiovarainministeriötä muuttamaan tätä käytäntöä.

Valiokunta edellyttää antamassaan mietinnössä, että hallitus ryhtyy tarpeellisiin toimiin, jotta maksuvalmiuden tarpeet ylittävästä lainanotosta luovutaan.

Kuinkahan kauan tuo on ollut maan tapa? Eihän se 20 miljoonaakaan tietty ole "paljoa"..mutta vissiin aika paljon isommista summista puhutaan, kun tuo 20 miljoonaa tulee ylimääräisistä koroista ja riskeistä.

 

[jps]

Kuinkahan kauan tuo on ollut maan tapa? Eihän se 20 miljoonaakaan tietty ole "paljoa"..mutta vissiin aika paljon isommista summista puhutaan, kun tuo 20 miljoonaa tulee ylimääräisistä koroista ja riskeistä.

2,5 % vuosikorolla 800 miljoonaa.

 

[markoj]

-84 aloitettiin tuon linkin mukaan. Itse asiassa liberalisointia laajennettiin uusille alueille vuonna 1990, kun konservatiivipuolue voitti vaalit.


http://www.helsinki.fi/jarj/mao/uusiseelanti/politi.htm

Eikä tuo talouden liberalisointi mitenkään huonosti onnistunut Suomen ulkoministeriön maatiedostonkaan mukaan, vaikka Uuden-Seelannin talous onkin edelleen paljolti riippuvainen maatalouden ja muiden primäärielinkeinojen tuotteista:





http://formin.finland.fi/public/default.aspx?nodeid=42851&contentlan=1&culture=fi-FI



Voidaanhan tämä vertailu suorittaa vaikkapa YK:n kehitysohjelman inhimillisen kehityksen indeksillä. Uusi-Seelanti oli viimeisessä vertailussa viides ja Suomi sijalla 22.


http://www.yle.fi/uutiset/ulkomaat/2011/11/norjassa_maailman_parhaat_elinolot__suomi_sijalla_22_3001994.html
http://hdr.undp.org/en/statistics/


Taloudellisen vapauden indeksissä Uusi-Seelanti on neljännellä sijalla ja Australia kolmantena. YK:n vertailussahan Australia oli siis maailman toiseksi paras maa:
http://www.heritage.org/index/topten

Sivuutat aika sujuvasti sen seikan, että US:n talouden kasvu pysähtyi tai kääntyi negatiiviseksi noin kymmeneksi vuodeksi ja oikeata talouskasvua alkoi tulla vasta 90-luvun lopulla, kun siivotaan tuo yksityistämisen tuoma näennäinen talouskasvu. Lisäksi se kasvu on ollut paljon pienempää, kuin oikeastaan missään vertailukelpoisessa maassa samalla jaksolla. Julkinen velka huitelee tällä hetkellä jossain 30% bkt:stä, joten ei se ero niin julmettu ole.

Itse asiassa US:n komentotalous oli 70-luvun romahduksen jälkeen lupaavassa nousussa, mutta nuo liberalisoinnit pysäytti kasvun ja toivat mukanaan kymmenen vuoden nollalinjan.

Iso peukku kuitenkin heille siitä, että ovat pystyneet säilyttämään toimivan ja suht hyvinvoivan yhteiskunnan noista seikoista huolimatta. Vaikea vaan nähdä, että se ois tuon alkuvaiheen ultraliberalismin ansiota.

 

[Archie]

Vaikea vaan nähdä, että se ois tuon alkuvaiheen ultraliberalismin ansiota.

Kaikissa isoissa muutoksissa tuppaa käymään aluksi niin, että homma ei aluksi toimi, koska ihmiset/markkinat eivät ole sopeutuneet tilanteeseen. Kun rahoitusmarkkinat täällä vapautettiin miten kävi? Vasta kriisin jälkeen oltiin jotain opittu. Yleensä lyhyet tarkastelupersektiivit eivät ole järkeviä, kun tarkastellaan isojen muutosten toimivuutta. En tiedä US:n tapauksesta paljon mitään, mutta jos rankkoja muutoksia on tehty, niin sopeutuminen voi viedä sen 10 vuotta tai enemmän.

 

[markoj]

Kaikissa isoissa muutoksissa tuppaa käymään aluksi niin, että homma ei aluksi toimi, koska ihmiset/markkinat eivät ole sopeutuneet tilanteeseen. Kun rahoitusmarkkinat täällä vapautettiin miten kävi? Vasta kriisin jälkeen oltiin jotain opittu. Yleensä lyhyet persektiivit eivät ole järkeviä, kun tarkastellaan isojen muutosten toimivuutta.

Montako kymmentä vuotta on sopeva aika odottaa sitä kunnon talouskasvua? Mulla tossa oli noin 40 vuoden perspektiivi.

Pointtini on siis edelleen se, että se on yks vitun lysti kuinka vapaa tai suljettu talous on, jos vaan toteutetaan järkevää talouspolitiikkaa.

Suomelle tommonen kuuri tällä hetkellä ei yksinkertaisesti ole mahdollinen ilman katastrofaalisia seurauksia. Eikä tilanne ole lähellekään sama, kuin US:n 70-luvulla. Lisäksi se vaatis oman valuutan ja luultavimmin sotilasdiktatuurin tai vastaavan järjestelyn.

 

[jps]

Julkinen velka huitelee tällä hetkellä jossain 30% bkt:stä, joten ei se ero niin julmettu ole.

Kyllä on. Ero on aivan tolkuton, euroalueella sallittu maksimi on 60 % eli tuplat, eikä juuri mikään euromaa ole sen alapuolella.

 

[markoj]

Kyllä on. Ero on aivan tolkuton, euroalueella sallittu maksimi on 60 % eli tuplat, eikä juuri mikään euromaa ole sen alapuolella.

Myös bkt on euroalueella suurempi, etenkin velkaisissa maissa. Jos otetaan mukaan uudet itäauroopan maat niin bkt on samalla tasolla US:n kans.

 

[jps]

Myös bkt on euroalueella suurempi, etenkin velkaisissa maissa. Jos otetaan mukaan uudet itäauroopan maat niin bkt on samalla tasolla US:n kans.

Suurimmassa osassa euroalueen maita toki on suurempi BKT, mutta entisillä Itä-Euroopan mailla se kyllä jää Uuden Seelannin alapuolellle. Koska Uuden Seelannin velka on niin selvästi pienempi kuin noissa eteläisen Euroopan velkaisissa maissa, niin BKT'n ero häviää lähes kokonaan korkomenoihin.

 

[Archie]

Pointtini on siis edelleen se, että se on yks vitun lysti kuinka vapaa tai suljettu talous on, jos vaan toteutetaan järkevää talouspolitiikkaa.

Väitteesi ei pidä paikkaansa. Se on helppo huomata jos menee jompaan kumpaan äärilaitaan ja miettii, että mitä sitten tapahtuu. Parhaiten toimiva malli on jossain siellä välissä.

 

[markoj]

Väitteesi ei pidä paikkaansa. Se on helppo huomata jos menee jompaan kumpaan äärilaitaan ja miettii, että mitä sitten tapahtuu. Parhaiten toimiva malli on jossain siellä välissä.

Juu, ilmaisin asian väärin. Äärilaidat poistettuna toki. Toimivan talouden haitari jää silti aika leveäksi.

 

[markoj]

Suurimmassa osassa euroalueen maita toki on suurempi BKT, mutta entisillä Itä-Euroopan mailla se kyllä jää Uuden Seelannin alapuolellle. Koska Uuden Seelannin velka on niin selvästi pienempi kuin noissa eteläisen Euroopan velkaisissa maissa, niin BKT'n ero häviää lähes kokonaan korkomenoihin.

Puhuin Eu:sta kokonaisuutena. Ilman itäeurooppaa ja toisaalta se mukaanlaskettuna.

Julkinen velka EU:ssa näyttäs olevan keskim. 80% bkt:Stä, joka selittyy pitkälti neljän suurimman maan (Saksa, Ranska, UK ja Italia) korkealla velalla. Noista vain Italia on suoranainen ongelmamaa.

 

[jps]

Puhuin Eu:sta kokonaisuutena. Ilman itäeurooppaa ja toisaalta se mukaanlaskettuna.

Pienemmillä tuloilla, puhutaan sitten valtioista tai yksittäisistä ihmisistä, voi kokonaisuutena pärjätä paremmin kuin suurilla hoitaessaan hommat kunnolla.

Kreikallahan on BKT/capita kymmenkunta prossaa korkeampi kuin Uudella Seelannilla, mutta ero kansalaisten elintasossa ja hyvinvoinnissa aikalailla erilainen.

 

[poko]

Ei velka sinällään mikään ongelma ole, vaan se mitä velalle tehdään. Jos Kreikassa olisi julkisen sektorin kasvattamisen sijaan alennettu veroja, olisi maan tilanne täysin erilainen.