Ei se noinkaan ole.Ei velka sinällään mikään ongelma ole, vaan se mitä velalle tehdään. Jos Kreikassa olisi julkisen sektorin kasvattamisen sijaan alennettu veroja, olisi maan tilanne täysin erilainen.
Ei se noinkaan ole.Ei velka sinällään mikään ongelma ole, vaan se mitä velalle tehdään. Jos Kreikassa olisi julkisen sektorin kasvattamisen sijaan alennettu veroja, olisi maan tilanne täysin erilainen.
http://yle.fi/uutiset/talous_ja_politiikka/2011/11/nsn_suunnittelee_vahentavansa_jopa_17_000_tyontekijaa_3050898.htmlVerkkoyhtiö Nokia Siemens Networks suunnittelee vähentävänsä 17 000 työntekijää maailmanlaajuisesti vuoden 2013 loppuun mennessä. Yhtiö aikoo myös uudistaa strategiaansa merkittävästi.
Tällä hetkellä NSN työllistää maailmanlaajuisesti 74 000 henkilöä. Suomessa yhtiöllä noin 7 000 työntekijää. Maakohtaisista vähennyksistä kerrotaan myöhemmin.
http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=201111104835Nokia Siemens Networksin merkitys Nokian tuloksentekokyvylle on tällä hetkellä vähäinen. Heinä-syyskuun tilinpäätöksessä NSN:n liikevaihto oli 3,4 miljardia euroa. Yhtiön ei-ifrs-liikevoitto oli 6 miljoonaa euroa, ja ei-ifrs-liikevoittoprosentti 0,2 prosenttia.
Sasin mukaan alvin nosto 25%:iin toisi tuloja valtiolle 1,5 miljardia. Siihen suhteutettuna miljardi on aika iso summa.Braxin lausunto tilanteesta kertoi melko paljon. Miljardi sinne ja miljardi tänne vailla oikein kuvaa jotta mihin, kunhan samaan aikaan kotimaan kamaralla saadaan säästettyä vähistä loputkin.
http://www.hs.fi/talous/Jorma+Ollila+Suomessa+liikaa+tehottomia+työntekijöitä/a1305549454984Oispa kiva, jos joku vähän enemmän avais tuota ”ennennäkemätöntä tuottavuusvajetta”. Melko varmasti tuo on lausuma pääosin silkkaa sontaa.
Suomen talouskasvu riippuu tuottavuuden kasvusta, koska väestön vanhetessa työtuntien määrä vähenee. Tuotannon supistumisesta huolimatta yritykset eivät ole vähentäneet merkittävästi työvoimaansa. Se on aiheuttanut Ollilan mukaan "tuottavuusvajeen", jonka suuruus on 150 000 henkilötyövuotta.
150.000 duunaria pihalle ja jäljellejääville enämpi töitä samalla liksalla. Eikös se kutakuinkin näin ole muotoiltu?Oispa kiva, jos joku vähän enemmän avais tuota ”ennennäkemätöntä tuottavuusvajetta”. Melko varmasti tuo on lausuma pääosin silkkaa sontaa.
kai tohon 150000 sisältyy ne pomot jotka pitäis myös potkia pois.150.000 duunaria pihalle ja jäljellejääville enämpi töitä samalla liksalla. Eikös se kutakuinkin näin ole muotoiltu?
Niin ei tossa välttämättä ole kyse edes siitä että pitäisi 150000 potkia pois vaan ne pitäisi siirtää johonkin muuhun firmaan töihin, jossa on työvoimapula.Olenhan mä noi toki lukassu, mutta niinku oikeesti vähän enämpi tutkailla tota Evan analyysiä. En tiedä onko ne tuon kummempaa julkassu tosta edes. Sellasia kysymyksiä esim. mitkä alat vastaa tosta tuotannon laskusta, onko ne edes työvoimavaltaisia aloja, otetaanko tässä vain jotain yleisiä indikaattoreita avuksi ajamaan omaa agendaa.
Toki.kai tohon 150000 sisältyy ne pomot jotka pitäis myös potkia pois.
Todellisuudessa voi olla kysymys myös siitä, että tuo on täysin laskennallinen määrä ja noita ihmisistä ei ole edes olemassa. Jos tuotannon lasku on tapahtunut jossain vähäväkisella alalla, kuten vahvasti epäilen, niin niitä vain murto-osa tosta.Niin ei tossa välttämättä ole kyse edes siitä että pitäisi 150000 potkia pois vaan ne pitäisi siirtää johonkin muuhun firmaan töihin, jossa on työvoimapula.
Oli sitä velkaa Uudella-Seelannillakin aikaisemmin paljon. Tosin huomattavasti vähemmän kuitenkin kuin Italialla ja Kreikalla nyt. Julkinen velkaantuminen oli Uudessa-Seelannissa huipussaan joulukuussa 1986, jolloin velan osuus suhteessa bruttokansantuotteeseen oli 71,60%. Alimmillaan velka oli joulukuussa 2007, jolloin sen suhde bruttokansantuotteeseen oli 17.40%.Kyllä on. Ero on aivan tolkuton, euroalueella sallittu maksimi on 60 % eli tuplat, eikä juuri mikään euromaa ole sen alapuolella.
http://www.tradingeconomics.com/new-zealand/government-debt-to-gdpThe Government Debt in New Zealand was last reported at 31.6 percent of the country´s GDP. From 1985 until 2010, New Zealand's average Government Debt to GDP was 41.50 percent reaching an historical high of 71.60 percent in December of 1986 and a record low of 17.40 percent in December of 2007. Generally, Government debt as a percent of GDP is used by investors to measure New Zealand's ability to make future payments on its debt, thus affecting New Zealand's borrowing costs and government bond yields. This page includes a chart with historical data for New Zealand's General Government Gross Debt as a percent of GDP.
Mielenkiintoinen juttu siitä, miten Uudessa-Seelannissa kevennettiin samaan aikaan rajusti verotusta ja leikattiin julkisia menoja. Seurauksena oli, että valtion budjetti kääntyi ylijäämäiseksi ja valtion velkaa onnistuttiin vähentämään huomattavasti. Suomessa vaan Katainen, Urpilainen, Arhinmäki ja muut sosialistipoliitikot haluavat jatkuvasti korottaa veroja, kasvattaa julkisia menoja ja ottaa lisää velkaa sosialistisen utopian rahoittamiseksi:
En suosittele, että kaikilta osin tehtäisiin samoin. Olen kyllä sitä mieltä, että julkisten menojen leikkausten ja veronkevennysten suhteen voitaisiin ottaa mallia Uudesta-Seelannista. Toki voitaisiin ottaa mallia myös Australiasta, joka on kolmantena taloudellisen vapauden listalla:Fasaldi vois hieman kerrata sitä seikkaa, että mitä sä yrität sanoa tällä Uuden Seelannin esimerkillä. Aikaisemman postauksen perusteella vois päätellä, että sä suosittelet Suomelle samaa ku siellä tehtiin 80-luvulla.
Kyllähähän aivan selvää samankaltaisuuttakin on. Erittäin suurta julkista sektoria rahoitetaan Suomessa aika pitkälti velkarahalla, kuten tehtiin myös Uudessa-Seelannissa neljännesvuosisata sitten.Siinä on muutamia ongelmia. Suomen nykytalous ja sen ongelmat eivät oo oikeestaan mitenkään verrannollisia tuolloiseen US:n tilanteeseen. Toisin kuin tuossa kai oletat,
Mihin tuo käsityksesi perustuu?Tehostamisen varakin on lopulta aika pieni.
Eurosta eroamistakin pitäisi vakavasti harkita.Suomella ei ole omaa valuuttaa, joten se kortti on pois pelistä tai pitäs erota eurosta.
Ei tietysti voidakkaan yksityistää samassa mittakaavassa. Yksityistämisen varaa kuitenkin olisi täälläkin kohtalaisesti. Valtio omistaa esim. Outokummun osakkeista n. 31%, Rautaruukista n. 40% ja Nesteestä hieman yli 50%.Täällä ei voida suorittaa samanlaista yksityistämistä, koska niin paljoa ei ole yksityistettävää. Suurin osa yksityistämistä on jo tehty.
Riippuu siitäkin, kuinka paljon irtisanotaan ja kuinka nopeasti. Se on kuitenkin hyvin todennäköistä, ettei Suomen julkinen sektori kykene loputtomasti maksamaan nykyisen tasoisia palkkoja näin suurelle työntekijämäärälle. Lainaakaan ei voida ikuisesti ottaa julkisen sektorin työntekijöiden palkkojen ja muiden julkisten menojen maksamiseksi. Kreikka ja Italia ovat jo näyttäneet, mitä sen tien päässä on. Jossain vaiheessa tulee siis eteen se, että julkisen sektorin työntekijämäärää pitää reilusti vähentää ja/tai palkkatasoa leikata.Verojen ja julkisen sektorin raju alasajo toisi mukanaan muutaman sadan tuhannen joutilaan joukon,
Aikamoista spekulaatiota. Kukaan ei pysty varmasti sanomaan, kuinka suuri osuus irtisanottavista työllistyisi yksityiselle sektorille, perustaisi yrityksen tai alkaisi rikollisiksi tai moniongelmaisiksi.jotka oman onnen nojaan jätettynä ei todellakaan ala kasvuyrittäjiksi vaan moniongelmaisiksi ja rikollisiksi.
Eihän se noin käynyt Uudessa-Seelannissa. Tästä tilastosta näkee, kuinka velan osuus kääntyi laskuun Uudessa-Seelannissa 80-luvun loppupuolella:Lisäksi BKT romahtaisi ja talouden kasvu pysähtyisi pitkäksi aikaa, joten se valtionvelan osuus vain nousis ja sen hoitaminen muuttuisi liki mahdottomaksi pitkäksi aikaa, kuten tapahtui US:n kohdallakin.
Jaahas. Aiemmin kerroit, että Uuden-Seelannin talouden kasvu pysähtyi tai kääntyi negatiiviseksi kymmeneksi vuodeksi. Nyt toteat, että talouskasvu söi julkista velkaa. Uuden-Seelannin velka siis supistui huomattavasti vuosina 1987-1989. Miten tuo velan huomattava väheneminen olikaan mahdollista, kun vasta talouskasvu pystyi syömään julkista velkaa?US:n kohdallakin vasta se talouskasvu söi sen julkisen velan. Se vaan viivästyi liian nopeiden ja radikaalien muutoksien takia ja piti ottaa askeleita taaksepäin.
Sinäkin muuten sivuutit aika sujuvasti sen, että tuon YK:n tutkimuksen mukaan Uusi-Seelanti on nykyään maailman viidenneksi paras paikka elää, mutta Suomi vasta sijalla 22. Australiahan pääsi tuossa peräti toiselle sijalle:Sivuutat aika sujuvasti sen seikan, että US:n talouden kasvu pysähtyi tai kääntyi negatiiviseksi noin kymmeneksi vuodeksi
Sitä oon tässäkin otsikossa kommentoinu useaan otteeseen.Mihin tuo käsityksesi perustuu?
90-luvun massatyöttömyyden kääntymisen mainitsemikseni ilmiöiksi suuremmassa mittakaavassa esti perusturva. Sitä käsittääkseni ei sun esimerkissä ois likikään samankaltaisena, koska muutenhan valtion menot räjähtäs tolla sektorilla. Esimerkkejä löytyy viljalti maailmalta.Aikamoista spekulaatiota. Kukaan ei pysty varmasti sanomaan, kuinka suuri osuus irtisanottavista työllistyisi yksityiselle sektorille, perustaisi yrityksen tai alkaisi rikollisiksi tai moniongelmaisiksi.
Älä takerru yksittäisiin vuosiin ja piikkeihin vaan kato pikkusen laajemmin. Merkittävässä määrin velka alkoi vähenemään vasta 1994 eteenpäin. Samoihin aikoihin alkanut talouskasvu söi suurimman osan siitä velasta. Eli BKT kasvoi ja velan osuus siitä väheni.Eihän se noin käynyt Uudessa-Seelannissakaan. Tästä tilastosta näkee, kuinka velan osuus kääntyi laskuun Uudessa-Seelannissa 80-luvun loppupuolella:
http://www.tradingeconomics.com/new-zealand/government-debt-to-gdp
1987 julkista velkaa oli vielä yli 70%, 1989 jo alle 60%.
Äläpä sotke ajanjaksoja mistä puhutaan. Reaalinen talouskasvu -84-92 oli käytännössä nolla, mistä puhuin. -93 alkoi varsinainen kasvu, joka sitä velkaa vasta söi. Mitä nuo 80-luvun piikit pitää sisällään, siitä mulla ei oo tietoa eikä huvita enempää kaivella, mutta kokonaisuudessa ne eivät näyttele kovin isoa osaa.Jaahas. Aiemmin kerroit, ettei Uuden-Seelannin talouden kasvu pysähtyi kymmeneksi vuodeksi. Nyt toteat, että talouskasvu söi julkista velkaa. Uuden-Seelannin velka siis supistui huomattavasti vuosina 1987-1989. Miten tuo velan huomattava väheneminen olikaan mahdollista, kun vasta talouskasvu pystyi syömään julkista velkaa?
Enhän mä sitä sivuuttanut. Peukutin kovasti, että saivat pidettyä systeemin kasassa.Sinäkin muuten sivuutit aika sujuvasti sen, että tuon YK:n tutkimuksen mukaan Uusi-Seelanti on nykyään maailman viidenneksi paras paikka elää, mutta Suomi vasta sijalla 22. Australiahan pääsi tuossa peräti toiselle sijalle:
http://www.yle.fi/uutiset/ulkomaat/2011/11/norjassa_maailman_parhaat_elinolot__suomi_sijalla_22_3001994.html
Olisihan siinä perusturvakin.Sitä oon tässäkin otsikossa kommentoinu useaan otteeseen.
90-luvun massatyöttömyyden kääntymisen mainitsemikseni ilmiöiksi suuremmassa mittakaavassa esti perusturva Sitä käsittääkseni ei sun esimerkissä ois likikään samankaltaisena,
Miksi valtion menot räjähtäisivät, jos vaikkapa 120 000 julkisen sektorin työntekijää (pääosin kuntasektorilta) irtisanottaisiin ja he siirtyisivät töihin yksityiselle sektorille tai perusturvan varaan? Kunnathan maksavat osan perusturvasta.koska muutenhan valtion menot räjähtäs tolla sektorilla. Esimerkkejä löytyy viljalti maailmalta.
Reaalista kasvua koskeva väitteesi ei pidä paikkaansa, jos tarkastellaan ostovoimakorjatun BKT:n kehitystä.Älä takerru yksittäisiin vuosiin ja piikkeihin vaan kato pikkusen laajemmin. Merkittävässä määrin velka alkoi vähenemään vasta 1994 eteenpäin. Samoihin aikoihin alkanut talouskasvu söi suurimman osan siitä velasta. Eli BKT kasvoi ja velan osuus siitä väheni.
Äläpä sotke ajanjaksoja mistä puhutaan. Reaalinen talouskasvu -84-92 oli käytännössä nolla, mistä puhuin. -93 alkoi varsinainen kasvu, joka sitä velkaa vasta söi. Mitä nuo 80-luvun piikit pitää sisällään, siitä mulla ei oo tietoa eikä huvita enempää kaivella, mutta kokonaisuudessa ne eivät näyttele kovin isoa osaa.
.Itse asiassa US:n komentotalous oli 70-luvun romahduksen jälkeen lupaavassa nousussa, mutta nuo liberalisoinnit pysäytti kasvun ja toivat mukanaan kymmenen vuoden nollalinjan.
Ok.Enhän mä sitä sivuuttanut. Peukutin kovasti, että saivat pidettyä systeemin kasassa.
En ole väittänyt, että se olisi kaikilta osin ihannemalli, mutta kyllä tuo sijoitus tuossa tutkimuksessa ja vähäinen velkaantuminen osoittavat, että jotkut asiat on hoidettu paremmin kuin Suomessa.Edelleenkin mietin sitä, että miksi tuollainen matalan talouskasvun systeemi voi olla joku ihannemalli.
Entäs tuo Australian esimerkki? Talouspolitiikka on maailman kolmanneksi liberaaleinta. Ostovoimakorjattu BKT on kasvanut viimeisen 20 vuoden aikana nopeammin kuin Suomessa ja velkaantuminen on pysynyt paljon paremmin hallinnassa.Vaikka aikasemmat esimerkkimaat putsattas velanoton tuomasta lisästä bkt:hen niin siltikin niiden talouskasvu on ollut parempaa ku Uuden Seelannin. Yks mieleen tuleva seikka on se, että ollaan valmiita tinkimään talouskasvusta kunhan vaan saadaan ajettua jollain opilla julkinen sektori alas.
Hieno tilanne.Kandi saa vuokrakeikasta ylilääkärin palkkaa
05:00
Juha Mikkonen
Terveydenhuollosta vastaavan virkamiehen näkökulmasta järjestelmässä ei ole mitään myönteistä, tiivistää Siilisetin hoitopalveluiden tulosaluejohtaja Martti Pärnänen perusterveydenhuollon kaksijakoisuuden virkalääkäreihin ja vuokralääkäreihin.
Moni kunta on joutunut turvautumaan tilapäisesti tai pysyvästi vuokralääkäreihin, kun hakijoita virkoihin ei ole ollut – eikä ihme.
Vuokralääkärifirmat maksavat jo kesäsijaisena toimivalle lääketieteen kandidaatille vähintään 40 euroa tunti. Se tekee noin 6000 euroa kuukaudessa ja lisät päälle, jolloin 8000 euron kuukausiansio ei ole harvinaisuus.
Kuntien lääkärisopimuksen mukaan ylilääkärin peruspalkka on 3800–4300 euroa kuukaudessa. Kandille sopimus tarjoaa peruspalkaksi 2300 euroa.
Kun se ei ole riittänyt, kuntienkin palkat ovat liukuneet huomattavasti yli sopimuksen.
– Palkka määräytyy vastuiden mukaan. Sijaisen peruspalkka virassa on 3500–4000 euroa kuukaudessa, Pärnänen kertoo.
Siilisetin alueella Siilinjärvellä, Maaningalla ja Nilsiässä tilanne ei ole edes huono. Tulijoita on vielä riittänyt virkoihinkin, mutta sijaisuuksiin on pitänyt ajoittain hankkia vuokralääkäri.
– Vuokralääkäri maksaa 15 000 euroa kuukaudessa eli lähes kaksinkertaisesti virkalääkäriin verrattuna.
http://www.savonsanomat.fi/uutiset/kotimaa/kandi-saa-vuokrakeikasta-ylilääkärin-palkkaa/719979