Aika-ajo -systeemit?

[Mikkonen]

Toki kärkipään sijoitukset ovat tärkeämpiä, mutta ei sen tarvitse tarkoittaa sitä, että koko aika-ajosysteemi uhrataan vain niiden jännittämiselle (kuten tunnin aika-ajossa käytännössä tapahtui).

Niinpä. Kuten sanoin, myös omasta mielestäni nykyinen aika-ajosysteemi on parempi kuin vanha tunnin sessio. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että se olisi optimaalisin ratkaisu. Edelleen pääosa jännityksestä keskittyy, ja olennaiset ratkaisut painottuvat, ainoastaan viimeisille minuuteille. Tätä voitaisiin parantaa siten, että mielenkiinto jakaantuisi hieman tasaisemmin koko aika-ajotapahtuman laajuudelle. Jos Räikkönen tekee Q1:ssä kaksi kymmenystä nopeamman ajan kuin Alonso, pitäisi tällä olla jo merkitystä, ja katsojan tulisi tunnistaa onnistuminen ja epäonnistuminen suoritusten joukosta. Toisin sanoen, kamppailu paalusta pitäisi käynnistyä heti, kun aika-ajo alkaa. Kruisailut (mitä esim. kärkineliköllä nykyaika-ajosta on käytännössä 90 % ajasta) pitäisi minimoida.

Jalkapalloanalogiasi oli huono - - Kulmapotkujen määrä on lopputuloksen kannalta merkityksetön - -

Ei pidä paikkaansa. Kulmapotkujen määrä korreloi ainakin jossain määrin maalien määrään ja siten on lopputuloksen kannalta merkityksellinen. Kulmapotku on potentiaalinen maalintekotilanne, joka kiinnostaa aina (tämä näkyy jokaisessa jalkapallolähetyksessä). Silti itse maali kiinnostaa luonnollisesti enemmän. Yhtälailla F1-aika-ajossa sijoituksen 10 ratkaiseminen kiinnostaa, mutta paalun ratkaiseminen kiinnostaa enemmän. Tämä siis vertauksena edellä olevaan viestiisi, jossa perustelit aika-ajon viimeminuuttien aikana tapahtuvaa paalun ratkeamista sillä, että aika-ajon aikana ratkeaa paljon muutakin kuin itse paalu.

Itse en laita niin suurta painoa pelkkien kärkisijojen määräytymiselle. Onhan sitä tälläkin kaudella jännitetty esim. Heikin ja Nicon selviytymistä jatko-osioille.

Se on ihan totta. Kaikkien muiden sijoitusten ratkeamista voidaan kuitenkin edelleen jännittää ihan samalla tavalla, vaikka taistelu paalusta alkaisikin heti ensimmäisen session alusta lähtien. Ei ole olemassa mitään "jännitysmomenttikiintiötä", joka olisi nykyisellään jo täytetty, ja lisäämällä sitä toisaalle, otettaisiin samalla jostain pois. Aika-ajosta voidaan tehdä kokonaisuutena mielenkiintoisempi katselijan kannalta.

Sitä paitsi radan pidon paranemisen takia todelliset ratkaisut tapahtuisivat joka tapauksessa aika-ajon loppupuolella.

On ihan ok juttu, että aika-ajot huipentuvat viimeisille minuuteille. Tällä on kuitenkin suuri ero siihen, että ne ratkaistaan täysin viimeisillä minuuteilla. Jos sessioajat esim. summattaisiin yhteen, on edellä kuvaamallani esimerkillä Räikkösestä ja Alonsosta ihan selvä vaikutus paalukamppailuun - riippumatta siitä, kuinka pito paranee tai ei parane, koska kaikki ajavat kuitenkin samoissa olosuhteissa kaikki kolme sessiota. Jo Q1 voi todella ratkaista, jos joku onnistuu hienosti verrattuna muihin.

Mielestäni tämä olisi tosi hyvä systeemi mutta voi olla joillekkin liian monimutkainen?

Taitaa FIA vaan pelätä että menee liian matemaattiseksi koko touhu.

Ihan totta, tämä on todennäköisesti se, mikä "pelottaa" päättäjiä tämän kaltaisten mallien toteuttamisessa. Väittäisin kuitenkin, että oikeanlaisella kommunikaatiolla katsojan suuntaan, tästäkin voitaisiin tehdä helposti seurattava ja viihdyttävä kilpailumuoto. Kommunikaatiolla tarkoitan ensisijassa niitä aikatietoja/grafiikkaa, jotka tarjotaan tv-ruutuun kesken aika-ajotapahtuman. Näiden avulla pystyttäisiin pitämään katsoja ajan tasalla sessioiden välisistä eroista ja kokonaistilanteesta. Niin kauan kuin päätöksiä tekee "vanhojen partojen" ryhmä, ei tällaista kuitenkaan todennäköisesti tulla näkemään.

 

[WebSlave]

Jos sessioajat esim. summattaisiin yhteen, on edellä kuvaamallani esimerkillä Räikkösestä ja Alonsosta ihan selvä vaikutus paalukamppailuun - riippumatta siitä, kuinka pito paranee tai ei parane, koska kaikki ajavat kuitenkin samoissa olosuhteissa kaikki kolme sessiota. Jo Q1 voi todella ratkaista, jos joku onnistuu hienosti verrattuna muihin.

Yhteenlaskettuja aikoja kokeiltiin yksi kerrallaan systeemissä (pe + la) 2005. Se todettiin huonoksi. Jopa niin huonoksi, että siitä luovuttiin jo Monacossa, eli vain muutaman kisan jälkeen.

 

[Mikkonen]

Yhteenlaskettuja aikoja kokeiltiin yksi kerrallaan systeemissä (pe + la) 2005. Se todettiin huonoksi. Jopa niin huonoksi, että siitä luovuttiin jo Monacossa, eli vain muutaman kisan jälkeen.

Tuo ei ole oikein vertailukelpoinen tähän tilanteeseen, koska kaksi olennaista tekijää ovat muuttuneet: enää ei puhuta yksi kerrallaan -ajosta, eikä kahden päivän aikojen summaamisesta. Kaikki käy yhden tunnin sisällä.

 

[Jspeed]

Niin ja lehdistö ei tykännyt siittä systeemistä, kun eivät päässet tekeen lööppejä varsinaisista aika-ajojen tuloksista. Sillonhan aika-ajot ratkes vasta sunnuntaina ennen kisaa. Sitä en muista miks siittä systeemistä luovuttiin.

 

[WebSlave]

Tuo ei ole oikein vertailukelpoinen tähän tilanteeseen, koska kaksi olennaista tekijää ovat muuttuneet: enää ei puhuta yksi kerrallaan -ajosta, eikä kahden päivän aikojen summaamisesta. Kaikki käy yhden tunnin sisällä.

Toisin sanoen tilanteiden perässä pysyminen on huomattavasti vaikeampaa, kuin tuossa kokeillussa versiossa, jossa voitiin keskittyä kuhunkin kuskiin kerrallaan.

 

[Mikkonen]

Toisin sanoen tilanteiden perässä pysyminen on huomattavasti vaikeampaa, kuin tuossa kokeillussa versiossa, jossa voitiin keskittyä kuhunkin kuskiin kerrallaan.

Kyllä, jos kommunikaatiomalli ei tue kilpailumuotoa. Sillä, mitä grafiikkaa/infoa katsojalle esitetään tv-ruudussa, milloin ja missä muodossa (yhdistettynä selostuksen tarjoamaan tietoon), on ihan keskeinen rooli siinä, kuinka katsojaystävällinen tuollainen aika-ajosysteemi olisi. Jos ei muuteta muuta kuin kilpailumuoto, tulos on katastrofi. Jos koko tv-lähetysinfrastruktuuri tukee kilpailumuotoa, ei tämä aika-ajomalli ole mitenkään mahdoton toteutettava. Mistään rakettitieteestähän tässä ei puhuta, ainoastaan simppelistä yhteenlaskusta, joka opetetaan peruskoulun ensimmäisellä luokalla.

Lähtökohtaisesti tietysti hankalampi seurattava, kuten on myös nykyaika-ajosysteemi verrattuna aiempaan tunnin sessioon. Nykyinen on hankalampi seurata, koska se on monimutkaisempi. Silti se on parempi kuin sitä edeltänyt, yksinkertaisempi versio.

 

[Black Leopard]

En ole koskaan ymmärtänyt tuon vanhan systeemin suosiota. Ainut perustelu kun tuntuu olevan se, että se on ollut käytössä silloin, kun kyseinen henkilö on alkanut seurata ykkösiä. Muutoinhan se viihdearvoltaan on ollut selkeästi sitä seuranneita systeemejä huonompi.

Mikäli nyt oikein muistan, niin kaudella 1993 - kun itse aloin aktiivisesti seurata ykkösiä - ajettiin tunnin aika-ajo kahtena eri päivänä; perjantaina ja lauantaina. MTV3 ja YLE eivät tietenkään huomioineet televisioinneissaan tuolla kaudella muuta kuin itse kisan, ja harvinaisena herkkuna maikkari muutamaan otteeseen lauantain aika-ajot. Kaudelle 1994 tullessa, MTV3 sai tunnetusti kuninkuusluokan lähetysoikeuksiin monopolin, jolloin jopa perjantailta alettiin saamaan koostelähetys ja mikä parasta - lauantain aika-ajo suorina vastaanottimiin. Tuolloin kaikki oli katsottava tarkkaan. Elettiin aikaa jolloin perjantaillakin oli oikeasti panosta.

Herkkua ei kuitenkaan tuon systeemin suhteen kestänyt pitkään. En nyt tiedä voiko sääntömuutosten tarkkoja syitä niin vahvasti yksilöidä kuin nyt teen, mutta vuoden 1995 Britannian GP:n lauantainen, todella hiljainen sadetunti oli mielestäni ylivoimaisesti ratkaisevimpia syitä perjantain tiputtamiseksi pois pelistä seuraavalle kaudelle.

Mielestäni tuo oli virhe, vaikka esitetyt syyt muutokseen toki osittain hyväksyn ja ymmärrän. Mutta: jos mietitään kuinka monta perjantain tai launtain yksittäistä aika-ajotuntia sade - tai muu täysin yllättävä tekijä - lopulta aivan täydellisesti sotki, niin enimmillään määrä oli kaudessa kaksi tai kolme. Kaukana katastrofista.

Mutta erittäin tyytyväinen olin vielä tunninkin mittaiseen, aitoon ja oikeaan taistoon vanhalla hyvällä tavalla. Ja päinvastoin kuin väitetään, yllätyksiä riitti tuolloinkin; usein jopa enemmän kuin nykyään. Tuo systeemi oli ylivoimainen sekoitus aika-ajon perusteita: aidon nopeuden arvostusta, vapautta taktikoinnissa, yllätyksellisyyttä ja jännitystä loppuminuuteille asti. Jos tunnin alussa olikin jonkin aikaa hiljaista, se ei kauaa kestänyt - olihan jokaisella kuitenkin tuhlattavana kiitettävä määrä yrityksiä joita ei mitenkään voinut mahduttaa kokoaan viimeisille hetkille.

Myös olosuhteiden pienetkin vaihtelut sotkivat pakkaa tunnin aikana suuntaan ja toiseen.

Nykysysteemissä tai yksi kerrallaan systeemissä päähuomio ja kiinnostus ei ole pelkästään loppuminuuteilla, koska sijoituksia ratkaistiin/ratkaistaan pitkin aika-ajotuntia. Se on sitten katsojan ongelma, jos ainoastaan paalun kohtalo kiinnostaa. Itseäni kiinnostaa muutkin sijoitukset. Vanhalla tunnin aika-ajolla ehti nukahtaa ennen kuin varsinainen action edes alkoi.

Itseasiassa sellaista systeemiä ei ole vielä keksittykään, mikä tiputtaisi ylivoimaisen päähuomion pois viimeiseltä vartilta. Ja miksi pitäisikään? Eihän harjoituksissakaan ole minkäänlaista todellista panosta ja silti ne järjestetään kisaviikonlopun aikana kahtena päivänä. Livekatsojilla, televisiolla ja muilla tiedotusvälineillä ympäröitynä ja vaikka kiinnostus ei todistetusti ja perin ymmärrettävästi olekaan ehdotonta huippuluokkaa, niin silti ne järjestetään samaan vanhaan tapaan vuodesta toiseen, eikä monikaan ole vaatinut vakavasti niiden radikaalia vähentämistä. Ja entäs sitten itse kisa? tapahtuuko sen jokaisella minuutilla tai edes vartilla jotakin oikeasti ratkaisevaa ja merkittävää?

Sellaista "ajotapahtumaa" ei F1-viikonloppuna ole yksinkertaisesti vähääkään realistista vaatia, joka tarjoaisi maksimijännitystä, panosta tai osallistujia jokaiselle minuutille eikä missään kohdin olisi rauhallisia kohtia.

Vanhalla systeemillä sijoituksia muuten nimenomaan ratkaistiin lähes koko tunnin ajan. Jos nyt jokunen minuutti alussa oli täysin hiljaista, niin kauaa tuo ei kestänyt kun radalle jo syntyi liikettä. Ja finaali se korvasi ruhtinaallisesti alun lyhyen suvantokauden.

Oli se viihdearvoltaan. Koko tunti merkityksellisiä ajosuorituksia, eikä muita sotkemassa nopeita kierroksia.

Periaatteessahan systeemi: 60 minuuttia - yksi kierros kaikille - vapaa bensamäärä - upporikas/rutiköyhä, on aika-ajoihin mitä loistavin. Tuosta kuitenkin puuttuu - sateen tai tai muun vastaavan syyn sattuessa - tasa-arvo ja ratkaisujen/improvisoinnin vapaus kokonaan. Samoin tässäkin kärjen suoritukset veivät suurimman huomion. Ja kun yllätyksistä puhutaan, tuossahan niiden ainoa mahdollisuus suuressa mittakaavassa olivat todella harvoin sattuneet suuremmat ajovirheet/ulosajot.

Eikä tuotakaan bensakikkailuista ja pelaamisesta vapaana pidetty.

 

[L4z!]

Mikäli nyt oikein muistan, niin kaudella 1993 - kun itse aloin aktiivisesti seurata ykkösiä - ajettiin tunnin aika-ajo kahtena eri päivänä; perjantaina ja lauantaina. MTV3 ja YLE eivät tietenkään huomioineet televisioinneissaan tuolla kaudella muuta kuin itse kisan, ja harvinaisena herkkuna maikkari muutamaan otteeseen lauantain aika-ajot. Kaudelle 1994 tullessa, MTV3 sai tunnetusti kuninkuusluokan lähetysoikeuksiin monopolin, jolloin jopa perjantailta alettiin saamaan koostelähetys ja mikä parasta - lauantain aika-ajo suorina vastaanottimiin. Tuolloin kaikki oli katsottava tarkkaan. Elettiin aikaa jolloin perjantaillakin oli oikeasti panosta.

Herkkua ei kuitenkaan tuon systeemin suhteen kestänyt pitkään. En nyt tiedä voiko sääntömuutosten tarkkoja syitä niin vahvasti yksilöidä kuin nyt teen, mutta vuoden 1995 Britannian GP:n lauantainen, todella hiljainen sadetunti oli mielestäni ylivoimaisesti ratkaisevimpia syitä perjantain tiputtamiseksi pois pelistä seuraavalle kaudelle.

Mielestäni tuo oli virhe, vaikka esitetyt syyt muutokseen toki osittain hyväksyn ja ymmärrän. Mutta: jos mietitään kuinka monta perjantain tai launtain yksittäistä aika-ajotuntia sade - tai muu täysin yllättävä tekijä - lopulta aivan täydellisesti sotki, niin enimmillään määrä oli kaudessa kaksi tai kolme. Kaukana katastrofista.

Mutta erittäin tyytyväinen olin vielä tunninkin mittaiseen, aitoon ja oikeaan taistoon vanhalla hyvällä tavalla. Ja päinvastoin kuin väitetään, yllätyksiä riitti tuolloinkin; usein jopa enemmän kuin nykyään. Tuo systeemi oli ylivoimainen sekoitus aika-ajon perusteita: aidon nopeuden arvostusta, vapautta taktikoinnissa, yllätyksellisyyttä ja jännitystä loppuminuuteille asti. Jos tunnin alussa olikin jonkin aikaa hiljaista, se ei kauaa kestänyt - olihan jokaisella kuitenkin tuhlattavana kiitettävä määrä yrityksiä joita ei mitenkään voinut mahduttaa kokoaan viimeisille hetkille.

Myös olosuhteiden pienetkin vaihtelut sotkivat pakkaa tunnin aikana suuntaan ja toiseen.




Itseasiassa sellaista systeemiä ei ole vielä keksittykään, mikä tiputtaisi ylivoimaisen päähuomion pois viimeiseltä vartilta. Ja miksi pitäisikään? Eihän harjoituksissakaan ole minkäänlaista todellista panosta ja silti ne järjestetään kisaviikonlopun aikana kahtena päivänä. Livekatsojilla, televisiolla ja muilla tiedotusvälineillä ympäröitynä ja vaikka kiinnostus ei todistetusti ja perin ymmärrettävästi olekaan ehdotonta huippuluokkaa, niin silti ne järjestetään samaan vanhaan tapaan vuodesta toiseen, eikä monikaan ole vaatinut vakavasti niiden radikaalia vähentämistä. Ja entäs sitten itse kisa? tapahtuuko sen jokaisella minuutilla tai edes vartilla jotakin oikeasti ratkaisevaa ja merkittävää?

Sellaista "ajotapahtumaa" ei F1-viikonloppuna ole yksinkertaisesti vähääkään realistista vaatia, joka tarjoaisi maksimijännitystä, panosta tai osallistujia jokaiselle minuutille eikä missään kohdin olisi rauhallisia kohtia.

Vanhalla systeemillä sijoituksia muuten nimenomaan ratkaistiin lähes koko tunnin ajan. Jos nyt jokunen minuutti alussa oli täysin hiljaista, niin kauaa tuo ei kestänyt kun radalle jo syntyi liikettä. Ja finaali se korvasi ruhtinaallisesti alun lyhyen suvantokauden.




Periaatteessahan systeemi: 60 minuuttia - yksi kierros kaikille - vapaa bensamäärä - upporikas/rutiköyhä, on aika-ajoihin mitä loistavin. Tuosta kuitenkin puuttuu - sateen tai tai muun vastaavan syyn sattuessa - tasa-arvo ja ratkaisujen/improvisoinnin vapaus kokonaan. Samoin tässäkin kärjen suoritukset veivät suurimman huomion. Ja kun yllätyksistä puhutaan, tuossahan niiden ainoa mahdollisuus suuressa mittakaavassa olivat todella harvoin sattuneet suuremmat ajovirheet/ulosajot.

Eikä tuotakaan bensakikkailuista ja pelaamisesta vapaana pidetty.

tsiisus mikä quote.
Aloin itse samoihin aikoihin kattelee formuloita. Oli Mansell ja Patrese. Aika-ajot oli tosiaan noin että jos lauantaina satoi, niin meni testaamiseksi. Käsittääkseni MotoGP:ssä on vieläkin tämä systeemi.
Sitten muuttui tuohon yhden päivän tunnin systeemiin ja sen kuitenkin pilasi muuttuvat olosuhteet. Kumia jäi tiehen ja Mika Salo kertoi, että kun aika-ajot ovat iltapäivällä, niin auringon laskiessa ilmaan kerääntyy enemmän happea, mikä taas tuo lisää tehoja, jne. Joten ymmärrettävistä syistä sekin sai jäädä. Nykyinen systeemi on hyvä ja niinkuin aluperin sen piti olla, että kaikki sessiot samalla tavalla, kuten DTM:ssä. Mutta tässä ei ole sitä riskiaspektia. Viimeisessä sessiossa voi ottaa riskin, koska on kuitenkin kymmenes.

Jos itse saisin HC fanina päättää, niin mentäisiin Mansellin aikaisella kahden päivän meiningillä. Mutta tämähän ei käy, koska jokaisen lajista ymmärtämättönkin täytyisi jaksaa kattoo aika-ajot läpi.

 

[WebSlave]

1) Elettiin aikaa jolloin perjantaillakin oli oikeasti panosta.

2) [Tunnin aika-ajo] oli ylivoimainen sekoitus aika-ajon perusteita: aidon nopeuden arvostusta, vapautta taktikoinnissa, yllätyksellisyyttä ja jännitystä loppuminuuteille asti.

3) Eihän harjoituksissakaan ole minkäänlaista todellista panosta ja silti ne järjestetään kisaviikonlopun aikana kahtena päivänä. [--] eikä monikaan ole vaatinut vakavasti niiden radikaalia vähentämistä.

4) Ja entäs sitten itse kisa? tapahtuuko sen jokaisella minuutilla tai edes vartilla jotakin oikeasti ratkaisevaa ja merkittävää?

5) Vanhalla systeemillä sijoituksia muuten nimenomaan ratkaistiin lähes koko tunnin ajan. Jos nyt jokunen minuutti alussa oli täysin hiljaista, niin kauaa tuo ei kestänyt kun radalle jo syntyi liikettä. Ja finaali se korvasi ruhtinaallisesti alun lyhyen suvantokauden.

6) Periaatteessahan systeemi: 60 minuuttia - yksi kierros kaikille - vapaa bensamäärä - upporikas/rutiköyhä, on aika-ajoihin mitä loistavin. Tuosta kuitenkin puuttuu - sateen tai tai muun vastaavan syyn sattuessa - tasa-arvo ja ratkaisujen/improvisoinnin vapaus kokonaan. Samoin tässäkin kärjen suoritukset veivät suurimman huomion. Ja kun yllätyksistä puhutaan, tuossahan niiden ainoa mahdollisuus suuressa mittakaavassa olivat todella harvoin sattuneet suuremmat ajovirheet/ulosajot.
Eikä tuotakaan bensakikkailuista ja pelaamisesta vapaana pidetty.

Selkeyden vuoksi en tällä kertaa vastaa joka väliin erikseen, vaan numeroin kohdat.

1) En tiedä kuinka paljon perjantailla oli tuolloinkaan merkitystä, jos lauantaina olosuhteet olivat hyvät. Joka tapauksessa tänä päivänä perjantaina ei ajettaisi lauantaita parempia aikoja kuin äärimmäisissä poikkeustapauksissa (sääolosuhteiden tai lauantain teknisten ongelmien takia). Sitä paitsi nykyiset moottori- ja testirajoitussäännöt käytännössä muutenkin estävät paluun perjantain aika-ajoon. Tai ainakin tekevät siitä vaikean.

2) Kaikki nuo on saavutettavissa nykysysteemilläkin, jos bensasäännöstä luovutaan. Tunnin kestolla ei noihin ollut vaikutusta.

3) Ne järjestetäänkin talleille, ei katsojille. Niitähän on lisätty, koska muuta testaamista on rajoitettu.

4) Ei, mutta tapahtumaköyhyyttä kritisoidaan vuodesta toiseen. Kisojen tapahtumaköyhyys on huono peruste sille, että aika-ajotkin saavat olla tapahtumaköyhiä.

5) Oman muistikuvani mukaan oli tavanomaista, että ensimmäinen 15-20 minuuttia tuijotettiin joko täysin tyhjää rataa, tai siellä kävi korkeintaan Minardit näyttäytymässä. Mitään todella merkittävää ei tapahtunut ensimmäiseeen 40 minuuttiin. Huipputallit eivät välttämättä vaivautuneet käyttämään kaikkia yrityksiään. Lopussa tietenkin sitten jäi moni huippukierros näkemättä ja lehdistötilaisuudessa valitettiin ruuhkaa.

Kaksi viimeistä kohtaa on jossain määrin läsnä nykysysteemissäkin, joskaan ei yhtä pahana autojen pienemmän määrän vuoksi.

6) Huomio toki pääosalla keskittyy kärkitaisteluun, mutta sepä ei välttämättä aina tapahtunutkaan viimeisen vartin aikana, koska aika-ajon lähtöjärjestys määräytyi edellisen kisan tuloksista. Itse asiassa yllätysmomenttia loivat juuri tuo aika-ajojärjestys, muuttuvat olosuhteet, pienetkin virheet ja tietenkin polttoainekuorma. Pienikin virhe kuitenkin maksaa sijan tai kaksi, keskikastissa enemmänkin.

Urheilullisesti reilu systeemi yksi-kerrallaan systeemi ei toki ollut.

 

[Black Leopard]

Selkeyden vuoksi en tällä kertaa vastaa joka väliin erikseen, vaan numeroin kohdat.

1) En tiedä kuinka paljon perjantailla oli tuolloinkaan merkitystä, jos lauantaina olosuhteet olivat hyvät. Joka tapauksessa tänä päivänä perjantaina ei ajettaisi lauantaita parempia aikoja kuin äärimmäisissä poikkeustapauksissa (sääolosuhteiden tai lauantain teknisten ongelmien takia). Sitä paitsi nykyiset moottori- ja testirajoitussäännöt käytännössä muutenkin estävät paluun perjantain aika-ajoon. Tai ainakin tekevät siitä vaikean.

Nykyään perjantain harjoitukset ovat lähes sama asia kuin testit kisaviikonloppujen ulkopuolella - kiinnostavuudesta ja panoksesta puhuttaessa. Jälkimmäisessä mainitsetkin nykysääntöjen haitat ja kahlitsevuuden mietittäessä vaihtoehtoja.

2) Kaikki nuo on saavutettavissa nykysysteemilläkin, jos bensasäännöstä luovutaan. Tunnin kestolla ei noihin ollut vaikutusta.

Ei tunnista ollutkaan kysymys,vaikka tosin voi rehellisesti sanoa, että enemmän kuin 60 minuuttia kestävä aika-ajo olisi huono ratkaisu.

Nykyisen aika-ajon suurin ongelma bensataktikoinnin ohella on sen pätkiminen kokonaan erillisiin osiin. Sijoitukset eivät "elä" koko pakan laajuudessa viimeisille minuuteille asti kuten ennen ja paalua ei voi tavoitella session alusta lähtien vapaasti.

3) Ne järjestetäänkin talleille, ei katsojille. Niitähän on lisätty, koska muuta testaamista on rajoitettu.

Ihmettelen ellei kaikkia tapahtumia kisaviikonlopun aikana radalla ole järjestetty myös katsojia oleellisesti silmällä pitäen. Voi kysyä: miksi ihmeessä torstaita ei oteta mukaan viikonloppuun vapaana testipäivänä?

4) Ei, mutta tapahtumaköyhyyttä kritisoidaan vuodesta toiseen. Kisojen tapahtumaköyhyys on huono peruste sille, että aika-ajotkin saavat olla tapahtumaköyhiä.

Mitäpä ei kritisoitaisi? Suosion radikaalia romahtamista on povattu jo useita vuosia, mutta missä se viipyy? Ei sillä etteikö kisoissa saisi tapahtua enemmän ja ohitukset ovat tietenkin aina erittäin tervetulleita, mutta ei näitäkään keinoilla millä hyvänsä pidä yrittää radalle lisätä.

Eivätkä aika-ajot ennen tapahtumaköyhiä olleet.

5) Oman muistikuvani mukaan oli tavanomaista, että ensimmäinen 15-20 minuuttia tuijotettiin joko täysin tyhjää rataa, tai siellä kävi korkeintaan Minardit näyttäytymässä. Mitään todella merkittävää ei tapahtunut ensimmäiseeen 40 minuuttiin. Huipputallit eivät välttämättä vaivautuneet käyttämään kaikkia yrityksiään. Lopussa tietenkin sitten jäi moni huippukierros näkemättä ja lehdistötilaisuudessa valitettiin ruuhkaa.

Kaksi viimeistä kohtaa on jossain määrin läsnä nykysysteemissäkin, joskaan ei yhtä pahana autojen pienemmän määrän vuoksi.

Muistamme näemmä eri tavalla. Ei sillä etteikö joskus mennyt pitempäänkin todella hiljaisella ajomäärällä, mutta ei tuota nyt todellakaan joka kerralla järjestään tapahtunut. Kyllä radalla alettiin usein tekemään aikoja tosissaan jo paljon ennen viimeistä 20 minuutin jaksoa. Systeemin tärkeä suolahan myös oli mainittu viimeisten minuuttien ruuhka, koska yllätykselle oli aina mahdollisuuksia kaikkien yrittäessä löytää sopivaa tilaa huippukierrokselle.

Kuten mainitsetkin, ei tilanne ole muuttunut nykyäänkään

6) Huomio toki pääosalla keskittyy kärkitaisteluun, mutta sepä ei välttämättä aina tapahtunutkaan viimeisen vartin aikana, koska aika-ajon lähtöjärjestys määräytyi edellisen kisan tuloksista. Itse asiassa yllätysmomenttia loivat juuri tuo aika-ajojärjestys, muuttuvat olosuhteet, pienetkin virheet ja tietenkin polttoainekuorma. Pienikin virhe kuitenkin maksaa sijan tai kaksi, keskikastissa enemmänkin.

Urheilullisesti reilu systeemi yksi-kerrallaan systeemi ei toki ollut.

Edellisen kisan tulosten pohjalta aika-ajoon starttaaminen oli kyllä suoraan sanottuna naurettavuuden huippu. Yksi huoni kisa riitti pilaamaan parhaimmillaan kaksi tai kolme.

Tuossa systeemissä yritettiin lisätä tapahtumia ja yllätyksiä välittämättä vähääkään kokonaisuudesta ja varsinkaan urheilullisuudesta.

Verraten kyseiseen systeemin, nykyinen aika-ajo on huomattavaa paluuta parempaan suuntaan.

 

[Törni]

Nykyinen systeemi on mielestäni melko toimiva. En välttämättä jättäisi edes tuota viimeisen viidentoista minuutin polttoaineenkulutussessiota pois. Kisbensoilla viimeiseen jaksoon lähteminen tuo nimenomaan mielenkiintoisen lisäaspektin peliin. Penkkiurheilijat saavat spekuloitavaa ja siitähän koko laji elää. Tallit joutuvat kisataktiikan kanssa sopivan probleeman eteen kun eivät voi päättää lähtöbensoja ruudun mukaan.

 

[Black Leopard]

Nykyinen systeemi on mielestäni melko toimiva. En välttämättä jättäisi edes tuota viimeisen viidentoista minuutin polttoaineenkulutussessiota pois. Kisbensoilla viimeiseen jaksoon lähteminen tuo nimenomaan mielenkiintoisen lisäaspektin peliin. Penkkiurheilijat saavat spekuloitavaa ja siitähän koko laji elää. Tallit joutuvat kisataktiikan kanssa sopivan probleeman eteen kun eivät voi päättää lähtöbensoja ruudun mukaan.

Miksi ei toimittaisi käytännöllisemmin: ei kisabensoja aika-ajoihin, mutta pakollinen ilmoitus startin bensamäärästä FIA:lle ennen aika-ajoa?

 

[L4z!]

Miksi ei toimittaisi käytännöllisemmin: ei kisabensoja aika-ajoihin, mutta pakollinen ilmoitus startin bensamäärästä FIA:lle ennen aika-ajoa?

Typerä sääntö olisi joku pakollinen ilmoittaminen. Miksi niin pitäisi tehdä, miten se liittyy kilvanajoon.
Ilman ilmoitusta voidaan spekuloida tallien taktiikoita.

 

[Black Leopard]

Typerä sääntö olisi joku pakollinen ilmoittaminen. Miksi niin pitäisi tehdä, miten se liittyy kilvanajoon.
Ilman ilmoitusta voidaan spekuloida tallien taktiikoita.

En tarkoittanut että asiaan pitäisi sekoittaa tiedotusvälineitä FIA ei tietenkään huutelisi bensamääriä kaiken kansan tietoisuuteen.

Miten turha ja teennäinen bensankuluttaminen aika-ajojen ratkaisuhetkillä liittyy kilvanajoon?

Tuossa vaihtoehdossa spekuloitavaa jäisi entiseen malliin - jos se nyt on tärkein osa kilpailua

 

[Mangelo]

Miksei vain järjestetä kuskeja lähtöruudukkoon harjoitusaikojen perusteella? Jokainen voisi ajaa nopean kierroksensa silloin kun näkee parhaaksi. Voisi tulla huikeitakin kamppailuja lähtöruuduista. Ja luppoaika harjoiteltaisiin kisaa varten.

 

[Timppa78]

Ei aika-ajoja, ei harjoituksia, ei kisoja, näin säästämme tehoissa, kuljettajat pysyvät hengissä... Ja kappas, maailma säästyy Formuloiden saasteilta

 

[Black Leopard]

Ehdotus aika-ajojen suhteen: silinterihattu ja 22 kappaletta numeroituja paperilappuja (1-12 ja 14-23)

Arvonnan suorittaisi vuorotellen kaksikko: Max Mosley ja Bernie Ecclestone.

 

[WebSlave]

Nykyään perjantain harjoitukset ovat lähes sama asia kuin testit kisaviikonloppujen ulkopuolella - kiinnostavuudesta ja panoksesta puhuttaessa. [--]
Ihmettelen ellei kaikkia tapahtumia kisaviikonlopun aikana radalla ole järjestetty myös katsojia oleellisesti silmällä pitäen. Voi kysyä: miksi ihmeessä torstaita ei oteta mukaan viikonloppuun vapaana testipäivänä?

Vapailla harjoituksilla ei ole juuri sen enempää tarjottavaa yleisölle kuin muilla testeillä. Toki ne tarjoavat katsojille niin paikan päällä kuin televisioiden äärelläkin mahdollisuuden katsella autoja radalla, mutta mitään kilpailullista merkitystä niillä ei ole (koskaan ollutkaan), koska niissä ei kilpailla.

Torstai voitaisiin ottaa mukaan, mikäli vähennettäisiin edelleen muuta testausta. Kustannuksistahan testirajoituksessa enimmäkseen on kyse. Radalle väkeä saataisiin torstaina perjantaitakin vähemmän, joten katsojia se ei juurikaan palvelisi.

Nykyisen aika-ajon suurin ongelma bensataktikoinnin ohella on sen pätkiminen kokonaan erillisiin osiin. Sijoitukset eivät "elä" koko pakan laajuudessa viimeisille minuuteille asti kuten ennen ja paalua ei voi tavoitella session alusta lähtien vapaasti.

Se on puute, jos sen haluaa nähdä puutteena. Yhtä lailla voitaisiin puhua satasen alkuerien puutteista.

Eivätkä aika-ajot ennen tapahtumaköyhiä olleet.

No eivät kokonaisuutena, mutta tapahtumat sijoittuvat aika-ajojen loppuun. Nimenomaan tapahtumaköyhyys aika-ajojen alkupuolella oli se tarve muuttaa aika-ajosysteemiä. Yksi kerrallaan-systeemillä haettiin jatkuvan tapahtumavirran lisäksi medianäkyvyyttä myös pikkutallien sponsoreille.

Kyllä radalla alettiin usein tekemään aikoja tosissaan jo paljon ennen viimeistä 20 minuutin jaksoa. Systeemin tärkeä suolahan myös oli mainittu viimeisten minuuttien ruuhka, koska yllätykselle oli aina mahdollisuuksia kaikkien yrittäessä löytää sopivaa tilaa huippukierrokselle.

Kaikki lopputulosten kannalta merkittävä action kuitenkin tapahtui kahden viimeisen vedon aikana. Eli viimeisen 20 minuutin aikana.

Ruuhka on yhtä "keinotekoinen" tuloksia sekoittava tekijä kuin muidenkin aika-ajosysteemien vastaavat tekijät.

Edellisen kisan tulosten pohjalta aika-ajoon starttaaminen oli kyllä suoraan sanottuna naurettavuuden huippu. Yksi huono kisa riitti pilaamaan parhaimmillaan kaksi tai kolme.

Ei nyt sentään kolmea. Puute tuo toki oli, mutta sekä viihdearvon että urheilullisuuden kannalta täydellistä aika-ajosysteemiä ei ole vielä keksitty.

Verraten kyseiseen systeemin, nykyinen aika-ajo on huomattavaa paluuta parempaan suuntaan.

Itse tapahtuma tv:stä katsottuna oli kyllä omasta mielestäni parempi yksi kerrallaan systeemissä, mutta tasapuoliseksi en sitä väittänytkään. Kyllähän esimerkiksi alppihiihdossa arvotaan ensimmäisen laskun lähtöjärjestys, eikä käänteinen järjestys toiseen laskuun aina ole kovin tasapuolinen. Silti sillä puolella ei taida olla samanlaista nurinaa.

 

[Oberfeldwebel]

Kyllä tää nykysysteemi vaan on paras.

koska:

Q1: ensimmäisessä osiossa tulee seurattua häntäpään kuskeja (koska sillä vain on merkitystä), jota ei normaalisti tee.

tauolla voi käydä tupakalla

Q2: toisessa osiossa onkin hieman enemmän jännitettävää, meneekö kaikki normaalisti kärkimiehillä, miten käy keskikastin. (eli tulos liuskaa seurataan ikään kuin huonoimmasta parhaimpaan)

tupakalla

Q3: sitte kaiken huipentuma, aika-ajon kymmenen parasta lähtee lämmitteleen autoo jonossa (on ohituksiakin nähty, schumi ja alonso ranskassa). Sitte se kiihkeä loppuhässäkkä ja a vot.

Jos lopputulos ei miellytä, voi ajatella että omalla suosikilla on enemmän bensaa ja näin ollen on vahvoilla kisassa!

Eikö oo LOISTAVA tää nykysysteemi!!! Itse pidän ihan oikiasti tästä.

 

[L4z!]

Ei aika-ajoja, ei harjoituksia, ei kisoja, näin säästämme tehoissa, kuljettajat pysyvät hengissä... Ja kappas, maailma säästyy Formuloiden saasteilta

Olen itsekin luonnonsuojelun kannalla, mutta rajansa kaikella. Mitä järkee suojella elämää, mihin ei kuulu formulat.