Ruumiita haudataan jo liiankin nopeasti
Asiantuntijat: Taudit eivät leviä ruumiista vaan eloon jääneistä
Yhdistyneet kansakunnat varoitti keskiviikkona, että tartuntataudit Aasian hyökyaallon tuhoalueilla puhkeavat "muutaman päivän kuluessa".
Jo tiistaina YK:n terveysjärjestö WHO ilmoitti, että tartuntataudit saattavat lopulta vaatia yhtä paljon kuolonuhreja kuin sunnuntain hyökyaalto.
Tuhoalueiden viranomaiset ovat tautien pelossa monin paikoin ryhtyneet joukkohautauksiin ja polttaneet ruumiita.
Muuta ei voi tehdä, sanoi indonesialainen eversti, kun kuorma-autot veivät keskiviikkona yli tuhat tunnistamatonta ruumista avohautoihin Sumatran saarella.
Terveysasiantuntijat sanovat kuitenkin, että ruumiit eivät lisää tartuntatautien vaaraa eikä liian hätäisiin hautauksiin ole syytä. Sen sijaan pitäisi keskittyä eloon jääneisiin, sillä he ovat suurin riski tautiepidemioiden puhkeamisessa.
"Tämä on yleisesti katastrofitilanteissa esiintyvä ajatus, että ruumiit pilaantuessaan levittäisivät niitä käsitteleviin tai epäsuorasti altistuviin ihmisiin taudinaiheuttajia. Näin ei todellakaan ole", kertoo kansanterveyslaitoksen epidemiologiylilääkäri Petri Ruutu.
Liian nopeasta hautaamisesta voi olla jopa haittaa, WHO:n asiantuntijat sanovat.
"[Katastrofista] kärsineiden ihmisten henkiset terveysriskit vain lisääntyvät, kun heiltä kielletään oikeus tunnistaa vainajat tai evätään keinot jäljittää ruumiit kunnollista suremista varten", kirjoitti tohtori Claude de Ville hiljattain Pan American Journal of Public Health -lehdessä.
Ruumiiden tunnistaminen käy päivien kuluessa kuitenkin vaikeaksi, jos säilyttämiseen ei ole jäähdytystiloja.
Suurin ongelma on nyt puhtaan veden puute. Ruutun mukaan juomavesijärjestelmien vauriot voivat olla piileviä.
"Kun juomavesi- ja viemärijärjestelmät kulkevat samoja kaivantoja pitkin, voi järistystilanteissa syntyä vaurioita, jotka eivät ole helposti havaittavia. Viemärivesi voi sekoittua juomaveteen", Ruutu sanoo.
Pahimmassa vaarassa ovat paikalliset asukkaat.
"Kehitysmaiden jo sinänsä suuri tartuntatautiongelma pahenee tässä yhteydessä. Lisäkuolemat ovat varmasti merkittäviä", sanoo paljon kehitysmaissa työskennellyt Ruutu.
Helpoimmin levinnee ripuli, mutta uhkana on myös kolera. Ruutu ei usko malarian, denguekuumeen ja hengitystieinfektioiden leviävän, mistä WHO on varoittanut. Malaria- ja denguehyttyset levittävät tautia makeassa vedessä, eivät liikkumattomassa merivedessä.
Ruutu rauhoittelee Aasiaan matkaavia suomalaisia, jotka ovat kyselleet lisärokotusten tarpeesta. Sitä ei ole.
"Alueelle menevän ulkomaisen katastrofityöntekijän tai muualle samaan maahan menevän matkailijan kannalta riskit ovat kovin pieniä. Riskit liittyvät siihen, kuinka turvallista vettä he saavat."
